Miten HO perustelee päätöksensä?
Eli keksiikö HO itse perustelut, vaikka näitä ei ole missään kirjallisissa asiakirjoissa tai suullisessa käsittelyssä kumpikaan osapuoli 'älynnyt' tuoda esiin?
Etsiikö HO toisin sanoen lakipykälät, vaikka niitä ei käsittelyssä ole esitetty?
Etsiikö HO myös sellaiset perustelut, joista ei Suomen laissa mitään lakia ole olemassakaan? Oikeuskäsittelyssä ei tällaisia perusteluja ole mainittukaan?
Eli keksiikö HO itse perustelut, vaikka näitä ei ole missään kirjallisissa asiakirjoissa tai suullisessa käsittelyssä kumpikaan osapuoli 'älynnyt' tuoda esiin?
Etsiikö HO toisin sanoen lakipykälät, vaikka niitä ei käsittelyssä ole esitetty?
Etsiikö HO myös sellaiset perustelut, joista ei Suomen laissa mitään lakia ole olemassakaan? Oikeuskäsittelyssä ei tällaisia perusteluja ole mainittukaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
kysyä mitään, vaan kertoa, että käsityksesi mukaan hovioikeus on jossain tuomiossa tai päätöksessä "keksinyt" perustelut ilman että asianosaiset olisivat seikkoihin vedonneet. Niinkö? Mistä oikein on kysymys?
No lain suhteen vallitsee myös hovioikeudessa jura novit curia-periaate, eli "oikeus tuntee lain" eli että lainsäädännön sisällöstä ei tarvitse erikseen esittää näyttöä.
Tekeekö siis HO toisen osapuolen 'asianajajan' puolesta työtä? Asianajaja ei tuo esiin sellaisia seikkoja, ei suullisesti eikä kirjallisesti, joita HO sitten päätöksessään käyttää perusteluina.
Onko tavallista, että HO käyttää päätöksensä perusteluna sellaista lakia, joka on tullut voimaan vasta sen jälkeen, kun päätettävä asia on tapahtunut?
Rikosasiassa sovelletaan ensisijaisesti tekoajankohdan lakia. Jos laki on sittemmin ennen tuomion antamista muuttunut, sovelletaan uutta lakia jos se johtaa syytetyn kannalta lievempään lopputulokseen.
Riita-asiassa, edelleenkin riippuu asiasta. Pääsääntö tietysti on, että noudatetaan tapahtumahetkellä voimassa ollutta lakia. On mahdollista, että uudella lainsäädännöllä on vain kodifioitu tapaoikeus tai muu käytäntö, jota on noudatettu käytännössä jo ennen lain voimaantuloa.
Kysymyksessä annetaan niin vähän tietoa asiasta, ettei voi oikein vastata.
eli "itsestäänselvyyksiä" ei tarvitse erikseen tuoda esiin, niihin ei tarvitse vedota. Ei tuon kysymyksen perusteella pysty vastaamaan.
HO perustelee päätöksensä huonosti, jos ollenkaan. HO on muutoksenhakuelin, eikä oikeudenkäyntiä voi enää laajentaa HO:ssa.