Meidän suvussa ahnein on isän avovaimo jonka vuoksi erottiinkin.
Uusi avovaimo haluaa kaiken. kuulemma luvattu.
Isäni kuoli 2 kk sitten. Elikkä suru päällimäisenä ja vihaakin.
Isä kuoli yhtä-äkkiä 67v infarktiin.
Siitäkö uusi noin 3v kuvioissa ollut avovaimo luuli että hän saa kaiken, ei saane. Riita on vielä kesken mutta uskomatonta miten ihminen muuttuu kun on kysymys rahasta.
Onko kellään ollut vastaavia juttuja.
Vanha vaimo lapsineen elää vielä ja kaikki oli tavallaan jätetty kesken.
Isä vain lähti ja äiti odotti palaavaksi koska kumpikaan ei tiennyt miten käy. Omaisuus tavallaan jätettiin roikkumaan elikkä isä vain muutti kotoa. Omaisuutta on.
Me isän lapset 3kpl olemme nyt riitelemässä isän uuden vaimon kanssa. Isä luvannut hänellekin jotakin mutta ei papereita jos ei meilläkään. Mutta olemme kuitenkin rintaperillisiä.
Kukaan ei nyt tiedä kuka omistaa mitä ja kelle kuuluu mitä. Tuomari piti ottaa kun kaikki niin sekaisin.
Kaikki jakamatta. Outoa mutta totta.
Uusi avovaimo haluaa kaiken. kuulemma luvattu.
Isäni kuoli 2 kk sitten. Elikkä suru päällimäisenä ja vihaakin.
Isä kuoli yhtä-äkkiä 67v infarktiin.
Siitäkö uusi noin 3v kuvioissa ollut avovaimo luuli että hän saa kaiken, ei saane. Riita on vielä kesken mutta uskomatonta miten ihminen muuttuu kun on kysymys rahasta.
Onko kellään ollut vastaavia juttuja.
Vanha vaimo lapsineen elää vielä ja kaikki oli tavallaan jätetty kesken.
Isä vain lähti ja äiti odotti palaavaksi koska kumpikaan ei tiennyt miten käy. Omaisuus tavallaan jätettiin roikkumaan elikkä isä vain muutti kotoa. Omaisuutta on.
Me isän lapset 3kpl olemme nyt riitelemässä isän uuden vaimon kanssa. Isä luvannut hänellekin jotakin mutta ei papereita jos ei meilläkään. Mutta olemme kuitenkin rintaperillisiä.
Kukaan ei nyt tiedä kuka omistaa mitä ja kelle kuuluu mitä. Tuomari piti ottaa kun kaikki niin sekaisin.
Kaikki jakamatta. Outoa mutta totta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos isäsi ja tämä uusi puoliso eivät olleet naimisissa ja testamenttia ei ole, omistatte te lapset 100% isänne omaisuudesta. Avoleskellä tai äidillänne ei ole mitään oikeutta omaisuuteenne paitsi siinä tapauksessa, ettei äitinne ja isänne avioeron omaisuuden ositusta ole tehty. Jos ositus on jäänyt tekemättä voi äitinne hallita isäsi omistamaa irtaimistoa/asuntoa loppu elämänsä, vaikka te omistatte sen ja maksatte siitä perintöverot.
Niin pitkään kun testamenttia ei löydy ei teidän lasten tarvitse riidellä avovaimon kanssa.
Jos isä oli eronnut äidistä ennen kuin kuoli, niin äitinne status ei ole 'leski' vaan hän on entinen aviopuoliso. Hänellä siis ei ole mitään lesken hallintaoikeutta.
Koska isä ei ollut avioliitossa uuden puolison kanssa ja jos ei ole mitään testamenttia ja avioeron jälkeinen ositus on tekemättä, tehdään ensin ositus vanhempienne välillä. Lapset perivät isän omaisuuden ja äiti pitää omansa mahdollisen tasingon.
Ovat kyllä eronneet. En ymmärrä miksi kaikki on jätetty.
Suurin osa omaisuudesta on äidin perimää.
Isä vei vain henkilökohtaiset tavaransa ja auton.
Olivat sivistyneitä ihmisiä olevinaan eivät halunneet rikkoa mitään lapsilta vaikka olimme jo aikuisia.
Äiti ei halua puhua asiasta ainakaan vielä.
Avovaimo järjesti hautajaiset missä me lapset olimme mutta äitiä ei ollut kutsuttu.
Auttaisi paljon, jos äitinne olisi yhteistyöhaluinen, onko hän? Hän ja isänne nyt olivat joka tapauksessa eronneet, se on fakta, joka äitinne pitäisi tunnustaa.
Koska isänne avoliittokin on nyt päättynyt, ei ole mitään syytä jättää taloudellisia asioita roikkumaan. Osituksen ja perinnönjaon järjestämisellä ei millään muotoa halvenneta vainajan muistoa tai mitään muutakaan. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja teidät kutsutaan sinne isänne rintaperillisinä. Vai onko perunkirjoitus jo pidetty?
Koska isänne on kuollut, voitte pyytää, että äitinne ryhtyy toimiin osituksen ja sitä myötä perinnönjaon suorittamiseksi. Isänne ei ollut avioliitossa, joten häneltä ei jäänyt leskeä ja avoleskellä ei ole minkäänlaista asemaa eikä suojaa. Avoleski omistaa vain oman omaisuutensa eikä muuta. Jos isällänne ja hänen aviopuolisollaan oli yhteistä omaisuutta, se jaetaan.
Jos äitinne ei halua toimia, voitte pyytää pesänjakajaa käräjäoikeudelta ja sen myös saatte. Maksaa tietysti, mutta asiat lähtevät eteenpäin. Vetkuttelusta ei ole mitään hyötyä, haittaa pikemminkin.
Olkaa päättäväisiä mutta hienotunteisia. Hautajaiset on syytä maksaa perikunnan varoista. Sitten tiedustelette avoleskeltä (jolla ei ole omaisuuteen mitään oikeuksia), että mitä hän haluaisi muistoksi isästänne. Olkaa tässä kohdin joustavia. Hän oli kuitenkin isänne läheisin ihminen viimeisinä vuosina ja tietämätön heikosta asemastaan.
Teidän kannattaa selvittää asia nyt tässä vaiheessa perin pohjin, koska perintöverot joudutte maksamaan joka tapauksessa koko isältä jääneestä omaisuudesta. Verot kohoavat helposti kymmeniin tuhansiin euroihin.
Äitinne hallussa on vielä omaisuutta joka ilmeisesti kuuluu teille, vai onko isänne suostunut sellaiseen jakoon, jossa hänelle ei jää mitään. Menkää yhdessä kunnan oikeusaputoimistoon selvittämään miten tulisi toimia.
Mistä päättelet, että avoleski on tietämätön heikosta asemastaan?
Eikö röyhkeys juuri ole osoitus tietoisuudesta?
avovaimolla ei ole omistusoikeutta isänne omaisuuteen. Lapset ovat ainoat perijät.
Oman tuomarin kun on todistajien läsnä luvannut hänelle meidän perheen toisen mökin joka on isän kotitalo. Pieni ja mitätön mutta silti.
Mutta eiköhän tästä selvitä.
Äidin kanssa turha keskustella hän on loukattu eikä halua asioida avovaimon kanssa.
Saatiin tuomarin aika 28.11 palaan asiaan silloin. Uskon itsekkin että voitamme.
enään nykysuomessa.Ainahan voi pyytää jonkun valehteleen jotta oli kuullut.Kyllä paperi olisi pitänyt tehdä eli avo ei saa yhtään mitään.Muistakaa sulkea isänne tilit ja ilmoittaa pankkiin asiasta jos avolla on käyttöoikeus tiliin.Sillä ei ole oikeutta siihenkään enään ennenkuin ositukset ja perintöasiat on selvitetty.