Tuulee.
Myrskyäkö enteilee.
Niin ääretön.
Taivaankansi on.
Ei tähteä ei kuuta.
Oppaana.
On vain pimeys.
Tuuli tehnyt tepposen.
Koko tienoon pimentänyt.
Ei näy valonpilkahdustakaan.
Vain mustanpuhuva taivas.
Kattona.
Mieli apeana astelen.
Kaukaisuuteen ajatukseni käy.
Olen ikävissäni.
Suruinen.
Kuin taivas tää.
Mustanpuhuva.
Myrskyäkö enteilee.
Niin ääretön.
Taivaankansi on.
Ei tähteä ei kuuta.
Oppaana.
On vain pimeys.
Tuuli tehnyt tepposen.
Koko tienoon pimentänyt.
Ei näy valonpilkahdustakaan.
Vain mustanpuhuva taivas.
Kattona.
Mieli apeana astelen.
Kaukaisuuteen ajatukseni käy.
Olen ikävissäni.
Suruinen.
Kuin taivas tää.
Mustanpuhuva.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuinka musta se voi ollakaan.
Kammottava.
Ei vaan lempeä,
antaa meidän levätä,
haaveilla,
parantua.
Äärettömyys, lohtua tuo,
emme ole yksin,
vaan maailmankaikkeus
on täynnä... äärettömyyttä,
ikuista.
Emme toivo myrskyä,
vaan suremme surumme,
itkemme itkumme,
ikävöimme rakkaitamme,
silloin, kun siltä tuntuu.
Kun tarkkaan katsoo, mustassakin
on pilkahdus valoa.
on toivon valoa täynnä Margitta. Mustassa vasta valoa onkin, kun se imee itseensä kaikki spektrin värit, eikä heijasta yhtään takaisin.
Niin kauniin haikea on hieno runosi.
Hieno runo..
niin käy minunkin aatokseni
Rauhallista päivää