Olimme asuneet hankkimassamme vanhassa omakotitalossa pari kolme kuukautta. Oli talvi ja lauantaipäivä noin kello 14. Alle kouluikäinen lapsemme rakensi lumilinnaa takapihalla. Naputtelin tietokonetta alakerrassa, vaimo järjesteli vaatteita vintillä.
Äkkiä ovikello soi. Luulin että lapsemme oli tulossa sisään. "Avaa sinä kun olet lähempänä!" vaimoni huusi vintiltä.
Avasin oven ja rappusillamme seisoi noin 25-30-vuotias nainen kummallinen, vanhahtava puku päällään. Hän näytti ihan vanhojen suomalaisten elokuvien körttiläismummolta vaikka olikin vielä nuori. Hänessä oli jotain hirvittävän tuttua. En vain saanut millään mieleeni kuka hän oli. Nainen ei sanonut mitään, tuijotti vain suoraan silmiini.
"Anteeksi, mitähän teillä oli asiaa", sanoin kun mitään ei alkanut tapahtua. Nainen vain tuijotti, melkein kuin syyttävästi. Kun sitten aioin sulkea oven, nainen laittoi käden eteen estääkseen sulkemisen.
"Niin?" sanoin nyt jo melkein vihaisena. Nainen kääntyi hitaasti ja käveli läheiselle tielle, jonne jäi seisomaan ja tuijottamaan talomme suuntaan. Vedin oven kiinni.
"Kuka se oli?" kysyi vaimoni, joka oli tullut alakertaan. Hän ei ollut ehtinyt nähdä naista ovella. Menimme katsomaan ikkunasta, mutta nainen oli kadonnut tieltä. Aivan käsittämättömän nopeasti!
Minulla alkoi niskassa kihelmöidä, kun yhtäkkiä muistin, miksi nainen oli niin tutun oloinen. Kaivoin esiin vanhat perhealbumit ja aivan oikein: siellä tuijottivat tutut kasvot. 1920-luvulla kuvatussa ruskehtavassa valokuvassa poseerasi nuorena tyttönä 15 vuotta sitten kuollut isoäitini. Vaatteet ja kampaus olivat hieman erilaiset, mutta muuten nainen oli sama.
Seuraavana yönä nukuimme koko perhe hieman levottomasti, kun odotimme milloin taas ovikello soi...
Äkkiä ovikello soi. Luulin että lapsemme oli tulossa sisään. "Avaa sinä kun olet lähempänä!" vaimoni huusi vintiltä.
Avasin oven ja rappusillamme seisoi noin 25-30-vuotias nainen kummallinen, vanhahtava puku päällään. Hän näytti ihan vanhojen suomalaisten elokuvien körttiläismummolta vaikka olikin vielä nuori. Hänessä oli jotain hirvittävän tuttua. En vain saanut millään mieleeni kuka hän oli. Nainen ei sanonut mitään, tuijotti vain suoraan silmiini.
"Anteeksi, mitähän teillä oli asiaa", sanoin kun mitään ei alkanut tapahtua. Nainen vain tuijotti, melkein kuin syyttävästi. Kun sitten aioin sulkea oven, nainen laittoi käden eteen estääkseen sulkemisen.
"Niin?" sanoin nyt jo melkein vihaisena. Nainen kääntyi hitaasti ja käveli läheiselle tielle, jonne jäi seisomaan ja tuijottamaan talomme suuntaan. Vedin oven kiinni.
"Kuka se oli?" kysyi vaimoni, joka oli tullut alakertaan. Hän ei ollut ehtinyt nähdä naista ovella. Menimme katsomaan ikkunasta, mutta nainen oli kadonnut tieltä. Aivan käsittämättömän nopeasti!
Minulla alkoi niskassa kihelmöidä, kun yhtäkkiä muistin, miksi nainen oli niin tutun oloinen. Kaivoin esiin vanhat perhealbumit ja aivan oikein: siellä tuijottivat tutut kasvot. 1920-luvulla kuvatussa ruskehtavassa valokuvassa poseerasi nuorena tyttönä 15 vuotta sitten kuollut isoäitini. Vaatteet ja kampaus olivat hieman erilaiset, mutta muuten nainen oli sama.
Seuraavana yönä nukuimme koko perhe hieman levottomasti, kun odotimme milloin taas ovikello soi...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä tarina, tuli ihan kylmiä väreitä! :)
Tramaattinen tositapahtuma.Eräässä perheessä lapsi oli leikkimässä pihalla,hän tuli sisälle äidin luokse ja näytti hautausarkun näköistä kirstua,jolloin äiti kysyi mistä lapsi oli kirstun saanut? lapsi sanoi että joku mustapukuinen nainen oli käynyt antamassa sen hänelle.Pihalla ei näkynyt enään ketään.Äiti aukaisi kirstun,sisällä oli nukke.Tämä äiti kuoli muutaman viikon kuluttua tapauksesta.Valmisteltiinko perhettä poismenoon? Mene tiedä.
näillä "henkiolennoilla" on jokin viesti. Onkohan sinulle jo selvinnyt mitä hän yritti sinulle kertoa. Sillä henget eivät saa näyttäytyä kuin vain äärimmäisessä hätätilassa. Jokin varoitus ilmeisesti oli kyseessä. Jos on jo selvinnyt, niin olen pahoillani jos oli kyseessä jotain ikävää.
Jollei ole selvinnyt, koita miettiä mitä siinä välillänne tapahtui, tuliko ajatuksia mieleen mitä toinen yritti viestittää?
vähä pelottavaa:O