Onko sinun vanhemmillasi jotain outoja tapoja tai viidenkympin villityksiä? Mikä niissä hävettää?
Luullakseni en ole yksin tämän "onkelman" kanssa..
Kertokaas tekin joku pikku novelli huoltajistanne.
Minulla on suhtkoht hyvin mennyt vanhempien kanssa,lukuunottamatta tietenkin jotain kunnon riehumista ja räyhäämistä. Olen heitä yleensä aika hyvin ymmärtänyt, mutta joitain asioita en voi kertakaikkiaan käsittää.
Häpeen äitiäni vähän, koska hän pukeutuu niin värikkäisiin vaatteisiin. Joskus pitkä kirkkaanpunainen takki ja samanvärinen hattu. Joskus pitkä beige takki, jossa ohut vyö päällä vanhan ajan malliin. Erottaa missä äiti kulkee.
No isässä nyt ei ole itse asiassa kovin paljon hävettävää. Hän pukeutuu melko maanvärisiin vaatteisiin, joten hän ei erotu kovin helpolla. Tosin vyölaukku vyötäröllä on jo vähän aikansa elänyt.
Äitini ja isäni ovat myös yhdessä villiintyneet rakentamaan ja kunnostamaan kaikkea. Talomme remontoitiin ja melkeen rakennettiin uudelleen viitisen vuotta sitten. Viime talvena tehtiin uusi sauna. Pihamaa on täynnä kukkapenkkejä ja kaivoksia. Talvella oltiin rakentamassa navettaa vanhan tilalle. Tilasivat jo kalliit pohjapiirustuksetkin, mutta ne päätyvät sittenkin Pari viikkoa sitten oli suihkulähteenrakennusbuumi. Kun siitä selvittiin, minulle kerrottiin että he myyvät talomme ja rakentavat kesämökkimme viereen toisen talon jonne muuttavat asumaan. Sain melkein kohtauksen.
Mutta ei hätä ole tämän näköinen; tämä menee ajallaan ohi. He vain nauravat kun vaahtoan heidän sekopäisyydestään.
Ette voi kuvitellekaan tällaista, jos ette ole itse kokeneet. Mutta tämä on jo tavallista minulle; melkein joka ilta he istuvat vierekkäin sohvalla ja posket punaisina suunnittelevat jotain pohjapiirustusta.
Isäni sisko miehineen rakentelee myös kaikenlaista, hän on muunmuassa tehnyt entisestä kuistista leikkimökin pihalleen. Ja millon vain heillä käy, on siellä joku remontti meneillään.
Elämässään pitää mennä eteenpäin, on äidin tunnuslause. Pitää olla haaveita ja unelmia, joita voi suunnitella ja joihin voi päästä.
Niin just...sitähän mieltä minäkin olen, vaikken ehkä perustakaan tällaisesta vilityksestä.
Tuli tässä vielä mieleeni vielä pari juttua. Isälläni on nimittäin outo tapa lukea lehteä; hän lukee sen aina takasivulta etusivullepäin. Syy:tuntematon.
Äidillä taas on outoja vatsaongelmia. Aina kun hän lähtee jonnekin matkalle, menee hänen vatsansa ihan kovaksi. Epämiellyttävää, mutta tämän sukulaisetkin jo tietävät.Niinpä hän kantaakin luumupurkkia aina mukanaan.
Toisinaan hävettää kutsua kavereitaan kylään, varsinkin uusia sellaisia. Meillähän on kuin kartanon piha, talo kanssa. Ja utelias äiti. Ja kuivia vitsiä vääntävä isä. Silti rakastan heitä..oikeestaan just semmosina kun ne on=P
Luullakseni en ole yksin tämän "onkelman" kanssa..
Kertokaas tekin joku pikku novelli huoltajistanne.
Minulla on suhtkoht hyvin mennyt vanhempien kanssa,lukuunottamatta tietenkin jotain kunnon riehumista ja räyhäämistä. Olen heitä yleensä aika hyvin ymmärtänyt, mutta joitain asioita en voi kertakaikkiaan käsittää.
Häpeen äitiäni vähän, koska hän pukeutuu niin värikkäisiin vaatteisiin. Joskus pitkä kirkkaanpunainen takki ja samanvärinen hattu. Joskus pitkä beige takki, jossa ohut vyö päällä vanhan ajan malliin. Erottaa missä äiti kulkee.
No isässä nyt ei ole itse asiassa kovin paljon hävettävää. Hän pukeutuu melko maanvärisiin vaatteisiin, joten hän ei erotu kovin helpolla. Tosin vyölaukku vyötäröllä on jo vähän aikansa elänyt.
Äitini ja isäni ovat myös yhdessä villiintyneet rakentamaan ja kunnostamaan kaikkea. Talomme remontoitiin ja melkeen rakennettiin uudelleen viitisen vuotta sitten. Viime talvena tehtiin uusi sauna. Pihamaa on täynnä kukkapenkkejä ja kaivoksia. Talvella oltiin rakentamassa navettaa vanhan tilalle. Tilasivat jo kalliit pohjapiirustuksetkin, mutta ne päätyvät sittenkin Pari viikkoa sitten oli suihkulähteenrakennusbuumi. Kun siitä selvittiin, minulle kerrottiin että he myyvät talomme ja rakentavat kesämökkimme viereen toisen talon jonne muuttavat asumaan. Sain melkein kohtauksen.
Mutta ei hätä ole tämän näköinen; tämä menee ajallaan ohi. He vain nauravat kun vaahtoan heidän sekopäisyydestään.
Ette voi kuvitellekaan tällaista, jos ette ole itse kokeneet. Mutta tämä on jo tavallista minulle; melkein joka ilta he istuvat vierekkäin sohvalla ja posket punaisina suunnittelevat jotain pohjapiirustusta.
Isäni sisko miehineen rakentelee myös kaikenlaista, hän on muunmuassa tehnyt entisestä kuistista leikkimökin pihalleen. Ja millon vain heillä käy, on siellä joku remontti meneillään.
Elämässään pitää mennä eteenpäin, on äidin tunnuslause. Pitää olla haaveita ja unelmia, joita voi suunnitella ja joihin voi päästä.
Niin just...sitähän mieltä minäkin olen, vaikken ehkä perustakaan tällaisesta vilityksestä.
Tuli tässä vielä mieleeni vielä pari juttua. Isälläni on nimittäin outo tapa lukea lehteä; hän lukee sen aina takasivulta etusivullepäin. Syy:tuntematon.
Äidillä taas on outoja vatsaongelmia. Aina kun hän lähtee jonnekin matkalle, menee hänen vatsansa ihan kovaksi. Epämiellyttävää, mutta tämän sukulaisetkin jo tietävät.Niinpä hän kantaakin luumupurkkia aina mukanaan.
Toisinaan hävettää kutsua kavereitaan kylään, varsinkin uusia sellaisia. Meillähän on kuin kartanon piha, talo kanssa. Ja utelias äiti. Ja kuivia vitsiä vääntävä isä. Silti rakastan heitä..oikeestaan just semmosina kun ne on=P
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä minuakin hävettäisi tuollaisesti pukeutuva äiti ja entäs se iskän vyölaukku ja kaikki ne höpötykset mitä sä kerroit. En kyllä ihmettele jos et viitsi kutsua kavereita teille himaan. Yritä kestää vaikka ne ovatkin niin kaameita
Onko äitisi kuvaamataidon opettaja....? =) Mutta tarina kuulosti aivan normaalilta. Ei niitä ole syytä hävetä. Meidänkin isä käyttää välillä vyölaukkua! Tietysti heitä voi opettaa pukeutumaan nyky-viidenkympin-trendin mukaisesti.
eihän tossa oo mitään noloo..en viitti laittaa mitään oman mutsin tempauksia tähän, koska niitä riittää..silti on vanhemmatkin ihmisiä ja itse olen ainakin onnistunut saamaan mukavat sellaiset ja olen tyytyväinen niihin sellaisinaan mitä he ovat