joka puolelta vaan hyppää silmille muiden raskausuutiset...en taida viittiä lukee enää tätäkään palstaa. MASENTAA ja vituttaa vaan ihan saatanasti.kokoaika tulee vastaan muita maha pystyssä ja ite joutuu kärvistelee jossain menkkakivuissaa ja TAAS kaikki vuotaa tyhjiin ja koko PASKA alusta. 1 ja puoli vuotta jo jatkuvaa pettymystä ja VIHAA. Voiko tälläsestä katkeruudesta edes toipua koskaan!!!???? Porannu oon niin paljo että siihenki on jo turtunu...luulin jo että ois vähä toipumassa ja rupeis alistuu tähänki kohtaloon mutta AINA se sama homma ku ne saatanan veret tulee.....
Kyllästyttää vaan niin vitusti että ois helpompi olla KUALLU!!! Elämä ja koko naiseus pilalla.
Kyllästyttää vaan niin vitusti että ois helpompi olla KUALLU!!! Elämä ja koko naiseus pilalla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
minulla on aivan samanlainen tunne ja tuskaa
3 ja puolivuotta jatkuvaa pettymystä ja vihaa kokoajan pahene.
mikä on jumalan tarkoitus???
en enää jaksa ketään lohduta. monet (asikkaat)ovat valittaneet lapsettomuudesta ja minä olen ollut aina heitä lohduttamassa jokainen on tullut raskaaksi mutta minä en!!!
viime viikolla asiakas joka oli ollut 7kk lapseton lähes itsemurhan partaalla ilmoitti että hän tuli ensimäisestä ultratutkimuksista ihana kun näin lastani monta paska puhetta että kun vituttaa
tää isän päiväkin on perseesta kun miehen kakaratkin kohta tulevat syömään olen täynnä viha ymmärrän sinua.
Tunnen itsekin nyt melkoista vihaa, en vaan tietää mihin ja kenen se kohtistaa...
Kahdeksan vuoden yrityksen jälkeen ja siitä 2,5v hoitojen jälkeen sain lopultakin plussan.
Olin maailman onnellisin ihminen varmaan.
Mutta toisessa ultrassa vko8 5 huomatiin että sikiö on kohduun kuollut.
Ja tässä me nyt ollaan. Isänpäivä ja synttärit samana aikana, eipä ole enää kovin mukavaa juhlia mitään.
Mutta tästä on jaksettava taas nousta ja onneksi pakkasessa on vielä neljä alkiota, jospa sieltä edes yhden saisi loppuun asti ja lapsen kotiin...
Teille ei osaa toivoa muuta kun jaksamista. Paha olo on purettava ulos, palstalla tai missä tahansa.
Toivon todella että teillekin se oma vauveli vielä tule.
Joskus itkun, ikävän ja surun keskellä ajattelen, että kumpa en ikinä olisi raskaaksi tullutkaan, koska oman lapsen hautaaminen on niin julma asia. Mutta toisaalta taas olen onnellinen omasta enkelilapsestani...
Odotan sitä päivää että joskus saisin tuoda elävän ja terveen vauvan kotiin saakka...
-Minttu-