Elikkäs, meidän poju on pian 7kk ja kyselisin siitä, että kuinka paljon muiden saman ikäiset syövät kiinteätä?
Meillä syödään aamulla pullosta riisivelliä vajaa 2dl, päivällä noin puoli purkillista (pientä) sosetta ja illalla peruna-porkkanavelliä pullosta 2dl ja sitten muina aikoina korviketta!
Pitäisikö antaa enemmmän kiinteätä?
Meillä vaan se ongelma et, lusikalla syönti ei tunnu olevan ollenkaan mukavaa! Mikä siihen olisi avuksi?
Sosetta syödessä niin istutaan yleensä puolesta tunnista tuntiin, että se puoli purkkia sadaan alas. Kun sose menee suuhun niin syö sen ihan nätisti, mutta tuntuu kaikki muu olevan niin mielenkiintoista, että suu ei oikein aukea ja nyt hänelle on tullut 2 hammasta, niin lusikkaa ei kunnolla saa suuhun koska hän vaan yrittää purra lusikkkaa. Vika ei ole siinä etteikö olisi nälkä, koska soseen syönnin jälkeen niin pitää vielä antaa maitoa!
Maitoa uppoaa päivässä varmaanki noin 8dl (en ole ihan varma siitä määrästä)
Meillä syödään aamulla pullosta riisivelliä vajaa 2dl, päivällä noin puoli purkillista (pientä) sosetta ja illalla peruna-porkkanavelliä pullosta 2dl ja sitten muina aikoina korviketta!
Pitäisikö antaa enemmmän kiinteätä?
Meillä vaan se ongelma et, lusikalla syönti ei tunnu olevan ollenkaan mukavaa! Mikä siihen olisi avuksi?
Sosetta syödessä niin istutaan yleensä puolesta tunnista tuntiin, että se puoli purkkia sadaan alas. Kun sose menee suuhun niin syö sen ihan nätisti, mutta tuntuu kaikki muu olevan niin mielenkiintoista, että suu ei oikein aukea ja nyt hänelle on tullut 2 hammasta, niin lusikkaa ei kunnolla saa suuhun koska hän vaan yrittää purra lusikkkaa. Vika ei ole siinä etteikö olisi nälkä, koska soseen syönnin jälkeen niin pitää vielä antaa maitoa!
Maitoa uppoaa päivässä varmaanki noin 8dl (en ole ihan varma siitä määrästä)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Että kaikki ruoka pitää olla ihan pienenä mössönä, jos ei ole niin ei syö sitä tai sitten tulee kaikki puklina ulos... Normaalia?
Vauvasi on nyt 7 kk. Miten pitkään olette harjoitelleet syömään kiinteitä? Onko kokoajan ollut samanlaisia ongelmia kiinteiden syömisen kanssa?
Maito on lapsen pääravinto ainakin vuoden ikään asti. Joko rintamaito tai korvike. On erittäin yleistä, että alle 1 vuotinen lapsi syö "kiinteitä" - lainausmerkit siksi, että useinhan nämä kiinteät ovat varsin vetisiä mössöjä - vain muutaman lusikallisen päivässä.
Joskus neuvoloissa tai vaikkapa tuttavien tahoilta painostetaan vanhempia kovasti "antamaan lapselle enemmän ruokaa". Syy voi olla, että lapsi on niin "suuri, se tarvitsee jo muutakin". Tai lapsi on niin "pieni, selvästi nälkiintynyt".
Jos lapsi on suuri muttei syö, voit rauhoittaa itseäsi sillä, että maidollahan hän nimenomaan on tähänkin asti noin hyvin pärjännyt.
Jos lapsi on pieni, eikä syö, voit muistuttaa itsellesi, että vauvalle tarjottavat ruoat ovat joka tapauksessa aika kevyttä syötävää. Kun pakkosyöttäminen ei ole (onneksi) mahdollista, ei auta ketään, että käytät tunteja päivässä siihen, että houkuttelet halutonta lasta syömään muutaman lusikallisen enemmän sitä samaa kamaa (vihannesmössöjä ja rasvatonta lihaa), jolla aikuiset toivovat päinvastoin laihtuvansa!
Mitään hätää ei todennäköisesti ole, jos lapsi kasvaa edes vähän - kasvu on usein vaiheittaista ja hyvin yksilöllistä - ja neuvolan mittauksissa kyllä huomataan, jos kasvu pysähtyy kokonaan tai hidastuu liikaa pidemmäksi aikaa.
Jos lapsesi saa pääasiallisesti korviketta äidinmaidon sijasta, voit luultavasti silloinkin olla huoletta: korvikkeet eivät ole sama asia kuin äidinmaito, mutta niiden ravintoainepitoisuus on kyllä hyvin mietitty. Suosittelen kuitenkin, että kysyt neuvolasta, mitä sinun kannattaa lapsellesi tarjota, jos hän syö vain hyvin vähän muuta kuin maitoa.
Suositus aloittaa kiinteiden antaminen viimeistään puolivuotisena ei johdu pelkästään ravitsemuksellisista syistä. Katsotaan, että kiinteän ravinnon syöminen myös harjoituttaa lapsen suun lihasten kehittymistä ja tämän harjoituksen puuttuminen voi vaikeuttaa puhumaan oppimista.
Tästä asiasta on turha huolestua, jos lapsi vain laittaa tai suostuu ottamaan edes jotain edes joskus suuhunsa. Ja moni lapsihan kyllä pyörittelee tarjottuja sapuskoja kielellään - pitkäänkin. Vain nieleminen on ongelma.
Omin sormin syötävien pikkupalojen tarjoaminen on hyvää harjoitusta syömiselle, käsien motoriikalle ja suun lihaksille. Näkkileivät ja korput, riisikakut, maissinaksut (suolattomiakin löytyy kaupan sipsiosastolta), kurkun ym. vihannesten palat, banaani, keitettyjen vihannesten lohkot, hedelmät, rusinat...
Milloin viimeistään lapsen täytyy oppia syömään? Miten häntä voi opettaa? En ole koskaan kuullut lapsesta, joka ei olisi oppinut jossain vaiheessa syömään kiinteätä ravintoa. Lapset ovat kuitenkin tässä suhteessa todella yksilöllisiä - vaihtelu on suurta, ja sitten vielä samakin lapsi saattaa jonakin päivänä syödä aivan kelpoisat ateriat mutta seuraavana napsauttaa suunsa kiinni ja tuhertaa itkua jo lusikan nähdessään.
Omalle lapselleni tarjosin marjamössöä ensimmäisen kerran nelikuukautissynttärinä, uteliaisuudesta. Hän ei osannut edes suutaan avata, kuten ei myöskään viisikuisena kun toistin kokeen. Himpun vajaa kuusikuiselle aloin tarjota ruokaa useammin. Muutaman syöttökerran jälkeen hän jo silloin tällöin avasi suunsa kun lusikka lähestyi, eli ymmärsi mitä lusikalla tehdään, mutta ei oikeastaan syönyt mitään, ruoka pyöri suussa ja päätyi poskille, käsiin, syliin ja leikkikaluksi.
Eräänä päivänä, kun lapseni oli 7 kk ja kaksi päivää, hän yhtäkkiä oppi nielemään. Tai ehkei hän vain halunnut aloittaa aikaisemmin. Joka tapauksessa olisi ollut mielestäni turhaa ja hermoja rassaavaa yrittää sinnikkäästi ja väkisin tarjota ruokaa joka päivä ja yrittää epätoivoisesti saada jotakin alas, ennenkuin lapsi on valmis siihen. Pidin linjanani, etten suotta stressaa asian kanssa, ja tarjoan ruokaa silloin tällöin, ehkä joka toinen tai kolmas päivä. Tämä säästi hermojani huomattavasti.
"Opittuaan" syömään poikani on edelleen ollut vähäruokainen. Yritän olla tuijottamatta ateriataulukoita, joiden mukaan kahdeksankuinen voi syödä (ja kuulemma jotkut syövätkin) sekä aamu- että iltapuuron, kaksi lämmintä ateriaa ja vielä välipalankin.
Imetystukilistalla keskusteltiin asiasta hiljan. Listalaisten lapsista eräät olivat vielä yli vuoden ikäisenäkin syöneet pikemminkin lusikallisia kuin lautasellisia ruokaa päivässä, mutta jossain vaiheessa määrät sitten olivat hiljalleen alkaneet kasvaa.
Lasta voi yrittää houkutella syömään etsimällä hänelle parhaiten sopivaa syöttöaikaa (virkeänä vai väsyneenä, aamulla vai illalla), syöttöpaikkaa (puistossa, syöttötuolissa vai sylissä), lusikkaa (pehmoista ensilusikkaa, muotoiltua Avent-lusikkaa, pientä, isoa?) ja tietysti parhaiten maistuvia ruokia. Moni lapsi syö mielummin omin sormin naposteltavia ruokia ja tällainen "finger-food" onkin hyvä tapa totuttaa lasta vaihteleviin makuihin.
Kaikki tietävät ja usein toistellaan, että "ei muuten terve lapsi kuole nälkään ruokapadan ääreen".
Mutta vaikka tämän tietää, ei ole aina helppo olla huolestumatta kun lapsi ei syö. Ruoan tarjoamiseen liittyy paljon tunnelatausta ja kieltäytyminen on aikuisen hermoja raastavaa.
On kuitenkin kaikkien vahinko, jos ruokailutilanteesta tulee tahtojen taistelu ja ahdistava hetki mukavan yhdessäolon sijasta. Siksi kannattaa vielä kerran toistaa itselleen, että lapsen omaan säätelyyn voi ja kannattaa luottaa!
http://www.imetystukilista.net/faq/kiintea.php
Eli siis kiinteät aloitettu n. 4kk iässä. Ei se missään vaiheessa ole oikein hirveesti innostanut. Alkuun tiesti ne annokset oli sen verran pienempiä, että helpommin meni, mutta ei juurikaan eroa!
Kiinteän ruoan aloittaminen ei korvaa imetystä, vaan täydentää sitä. Imetyksen etu on se, että koska siitä ei voi päätellä, kuinka paljon lapsi syö, ravinnon määrään ei myöskään voi vaikuttaa.
Tätä mallia kannattaa soveltaa myös kiinteän ruoan antamisessa: älä tuputa tai säännöstele ruokaa, vaan anna lapsen määrätä, kuinka paljon hän syö.
Yleensä lapsi osoittaa selkeästi olevansa kylläinen, ja tätä on tärkeää kunnioittaa. Ylimääräiset ulkoiset ärsykkeet (esimerkiksi moittivat tai ruokaa tuputtavat vanhemmat) voivat vaikuttaa kielteisesti lapsen ruokahaluun.
meillä menee suunnilleen näin....
3-4dl puuroa,150-200ml riisi-kauravelliä,1½purkkia (pientä) pottua,2purkki hedelmäsosetta ja siihen viel 600-800ml nannia!!!
Meillä syöty alusta asti ihan reippaasti niin en nyt osaa kommentoida tuohon sinun kysymykseen!!!