RAPARPERI
Raparperi (Rheum rhaponticum) on erittäin hapan vihannes, jonka varsia käytetään piirakoissa, keitoissa ja hilloissa. Raparperi luultavasti tunnettiin keskiajalla, mutta sitä ei koskaan käytetty elintarvikkeena, vaan se luokiteltiin pikemminkin myrkylliseksi tai syötäväksi kelpaamattomaksi kasviksi. Vuonna 1612 raparperin lääkinnällisistä ominaisuuksista julkaistiin teos ”De Rhapontico”. Vielä 1700-luvulla kasvia pidettiin puhtaasti lääketieteellisenä yrttinä eikä sitä käytetty elintarvikkeeksi.
Raparperin nimi tullee ikivanhasta kauppaväylästä, jota pitkin sitä vietiin maailmalle. Tehokkaana lääkekasvina pidettyä raparperia kasvoi Uralin rinteillä, ja sitä kuljetettiin Välimeren maihin pitkin Volgaa, barbaarien jokea - Rha Barbarum.
Raparperi sisältää oksaalihappoa. Oksaalihappo sitoo elimistön soluista kalsiumia, jos sitä ei ole muuten saatavilla. Runsaina annoksina raparperia nautittaessa olisi syytä syödä samalla ruokaa, joka sisältää kalsiumia, esimerkiksi maitoa. Kalsiumia on eniten luun soluissa, joten oksaalihaposta voi olla haittaa luustolle.
Oksaalihappo muodostaa kalsiumin kanssa veteen lähes liukenemattoman yhdisteen, kalsiumoksalaatin, josta voi joillekin ihmisille muodostua elimistössä virtsa- ja munuaistiehyitä tukkivia kiviä.
Raparperi (Rheum rhaponticum) on erittäin hapan vihannes, jonka varsia käytetään piirakoissa, keitoissa ja hilloissa. Raparperi luultavasti tunnettiin keskiajalla, mutta sitä ei koskaan käytetty elintarvikkeena, vaan se luokiteltiin pikemminkin myrkylliseksi tai syötäväksi kelpaamattomaksi kasviksi. Vuonna 1612 raparperin lääkinnällisistä ominaisuuksista julkaistiin teos ”De Rhapontico”. Vielä 1700-luvulla kasvia pidettiin puhtaasti lääketieteellisenä yrttinä eikä sitä käytetty elintarvikkeeksi.
Raparperin nimi tullee ikivanhasta kauppaväylästä, jota pitkin sitä vietiin maailmalle. Tehokkaana lääkekasvina pidettyä raparperia kasvoi Uralin rinteillä, ja sitä kuljetettiin Välimeren maihin pitkin Volgaa, barbaarien jokea - Rha Barbarum.
Raparperi sisältää oksaalihappoa. Oksaalihappo sitoo elimistön soluista kalsiumia, jos sitä ei ole muuten saatavilla. Runsaina annoksina raparperia nautittaessa olisi syytä syödä samalla ruokaa, joka sisältää kalsiumia, esimerkiksi maitoa. Kalsiumia on eniten luun soluissa, joten oksaalihaposta voi olla haittaa luustolle.
Oksaalihappo muodostaa kalsiumin kanssa veteen lähes liukenemattoman yhdisteen, kalsiumoksalaatin, josta voi joillekin ihmisille muodostua elimistössä virtsa- ja munuaistiehyitä tukkivia kiviä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
asukkaita yritetään hitaasti myrkyttää raparperin avulla ja voittajaksi julistetaan viimeinen eloonjäänyt? jos näin on niin tuotanto