löysin näyttelijän ekan kerran kaufmanin
elokuvasta olemisen sietämätön keveys
ja pidin.
mielestäni kuuluu olennaisena osana
miesnäyttelijöiden parhaimmistoon.
eikä pelkästään muuntautumiskykynsä vuoksi,
vaan myös tyylillään paneutua kulloinkin kyseessä olevaan rooliinsa antaumuksella.
erilaisista, mutta erittäin uskottavista
rooleista mainittakoon, esim. elokuvat:
minun elämäni, viimeinen mohikaani,
hotelli firenzessä, isän nimeen, gandhi...
(ei paremmuusjärjestyksessä)
elokuvasta olemisen sietämätön keveys
ja pidin.
mielestäni kuuluu olennaisena osana
miesnäyttelijöiden parhaimmistoon.
eikä pelkästään muuntautumiskykynsä vuoksi,
vaan myös tyylillään paneutua kulloinkin kyseessä olevaan rooliinsa antaumuksella.
erilaisista, mutta erittäin uskottavista
rooleista mainittakoon, esim. elokuvat:
minun elämäni, viimeinen mohikaani,
hotelli firenzessä, isän nimeen, gandhi...
(ei paremmuusjärjestyksessä)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet aivan oikeassa. Muitakin on, nyt tulee mieleen Robin Williams, Sean Penn, Mel Gibson....
Olen samaa mieltä.
Toinen loistava 'uusi' kyky on mielestäni Joaquim Phoenix. Nuori näyttelijä, joka on jäänyt mieleen varsinkin elokuvista To die for (olikohan suomennetty Hinnalla millä hyvänsä) ja Gladiaattori.
The signs -leffaa en ole vielä nähnyt, kuinka lie siinä pärjännyt.
Upea näyttelijä on myös Adrien Brody, joka nousi nyt todelliseen maailmanmaineeseen voitettuaan miespääosa-Oscarin elokuvasta Pianisti. Luin ensin kirjan ja vasta sitten menin katsomaan elokuvaa, ja Adrien Brody vastasi ihan omaa kuvitelmaani pianisti Wladyslaw Szpilmanista.
Siinä missä Schindlerin lista kertoo yhteisön selviytymisestä sodasta, niin Pianisti kertoo yhden ihmisen selviytymistarinan.
Day-Lewisin vasta Gangs of New York-elokuvasta ja hurahdin täysin! Pari viikkoa eteenpäin vuokrasin My left foot, Olemisen sietämätön.. ja isän nimeen. Mahtava kaikissa! Brody oli myös loistava Pianistissa! Mielestäni elokuva ratsasti suurelta osin roolisuorituksen voimin. Vaikka olihan se hieno tekele, mutta mielenkiinto säilyi pääosin Brodyn ansiosta.
Suurimman vaikutuksen on tehnyt My Left Foot (1989) jonka katsoin 90-luvun alussa filmnetiltä ja tulihan se vast'ikään TV:stäkin.
Gangs of New York (2002) .... William Cutting, a.k.a 'Bill 'The Butcher'
Boxer, The (1997) .... Danny Flynn
Crucible, The (1996) .... John Proctor
In the Name of the Father (1993) .... Gerry Conlon
Age of Innocence, The (1993) .... Newland Archer
Last of the Mohicans, The (1992) .... Hawkeye/Nathaniel 'Natty' Bumpo
My Left Foot (1989) .... Christy Brown
... aka My Left Foot: The Story of Christy Brown (1989)
Eversmile, New Jersey (1989) .... Dr. Fergus O'Connell
... aka Eterna sonrisa de New Jersey (1989) (Argentina)
Stars and Bars (1988) .... Henderson Dores
Unbearable Lightness of Being, The (1988) .... Tomas
Nanou (1986) .... Max
Room with a View, A (1986) .... Cecil Vyse
Insurance Man, The (1986) (TV) .... Mr. Kafka
My Beautiful Laundrette (1985) (as Daniel Day Lewis) .... Johnny
My Brother Jonathan (1985) (TV) .... Jonathan Dakers
Bounty, The (1984) .... John Fryer
How Many Miles to Babylon? (1982) (TV) .... Alex
Gandhi (1982) (as Daniel Day Lewis) .... Colin
Frost in May (1982) (TV) .... Archie Hughes-Forret
Artemis 81 (1981) (TV) .... Exhibitioner
Sunday Bloody Sunday (1971) (uncredited) .... Child vandal
elokuvista oli minulle täysin tuntemattomia.
haluan silti kommentoida yhtä:
my left foot, elokuva, joka jakaa kansan
niihin, jotka hyväksyvät erilaisuuden ja niihin, joiden mielestä se pitäisi piilottaa.
groteskia, mutta totta!
ensin kirja ja sitten elokuva teki minuun
suuren vaikutuksen.
tarinan tosipohjaisuus syventää kokemusta.
voin vain sanoa,
että katsokaa jokainen,
jotka tieten tai tietämättänne
vaalitte ennakkoluuloja sisällänne.
tämä elokuva vapauttaa :))
Haastatteluissa muut näyttelijät aina
ylistävät Daniel Day-Lewisiä.
Mihinköhän se ylistys perustuu
(muuhun kuin tuotantoyhtiön käskyyn)?
Luultavasti 1 syy on Danielin luoma
salaperäisyyden verho joka kiehtoo
muita näyttelijöitä.
Ja taas,kun Scorsese halusi Danielin
uuteen elokuvaansa oli Daniel
kadonnut mystisesti jonnekkin.
Muistaakseni Daniel esiintyi salanimellä
jossakin New Jerseyn puskateatterissa.
vai oliko se jossakin pitsalähettinä.
Jokatapauksessa aina,joka elokuvan
jälkeen Daniel katoaa jonnekkin piiloon
ja elokuvaohjaajat saavat käyttää kaikki
puhelahjansa jotta saisivat tämän
suuren taiteilijan taas kameroiden eteen.
En ota kantaa Danielin syihin piiloutua,
mikäs siinä jos haluaa olla rauhassa.
Tai jos Danielille välillä maistuu enemmän
viina ,huumeet ja muu rällästys,aivan sama,
ei se muille kuulu.
Mutta mutta..miten tuo piiloutuminen
ja lymyily vaikuttaa niin tutulta....
Aivan oikein.Meidän oma sylttymme,
Sylvester Stallonehan teki niin
(muistaakseni) jokaisessa Rambo
elokuvassa.Jokaisen Rambo-elokuvan
alussahan Rambo lymyilee milloin
rakentamassa kuntosalia budhamunkeille,
milloin asentamassa tv-kaapeliyhteyksiä
amish-lahkon edustajille ja aina joku
kenraali tulee maanitteleemaan Ramboa
takaisin tappohommiin.
Sen käsityksen olen saanut että Daniel on
mitä ilmeisemmin taiteilijasielu.
Mutta jotenkin nuo episodit ennen jokaista
hänen elokuvaansa jaksavat huvittaa minua.
En tiedä mihin lahkoon mui minut laittaa
mutta minua vain ärsytti Danielin
näyttelijäsuoritus My Left Foot-leffassa.
Ja olen sitä mieltä että erilaisuutta
ei pidä piilottaa.
Omasta 10 parhaan elokuvan listasta löytyy
Tod Browningin Freaks (1932).
Minun mielestä ei ole edes olemassa
"poikkeavia,erilaisia" ihmisiä.
Me kaikki olemma samassa veneessä.
Freaks elokuvan yhdessä kohtauksessa
nämä "friikit" pitävät juhlat,jossa on
myös "normaaleja" ihmisiä.
Juhlan kohokohtana on laulu jonka
"friikit" laulavat "normaaleille"
ihmisille.
"We accept you, one of us! Gooble Gobble!
We accept you, one of us! Gooble Gobble!
We accept you, one of us! Gooble Gobble!
Gabba gabba hey,gabba hey hey ! "
Juuri niin..nämä "erilaiset" saavat tosin
miettiä toisenkin kerran kannattaako
"normaaleja" hyväksyä,eikä päinvastoin.
Toinen poikkeavaa esittänyt,Dustin Hoffman,
onnistuu mielestäni paremmin Rainman-elokuvassa.
Hoffmannin ei edes tarvinnut muuntaa
elokuvaan tyypillistä töpötyskävelyään.
Eleetön hieno suoritus.
Daniel Day-Lewis oli mielestäni hyvä
Olemisen sietämättön keveys,
Isän nimeen ja Viimeisessä mohikaani-
elokuvissa.
Onhan sillä maneereja ,mutta ihan hyvä
näyttelijä se on
Pitäis muistaa käydä katsomassa se
Gangs of New York.
mojo