Luin lehdestä jonkun lähettämän tekstiviestin, jossa ihmeteltiin terveydenhoitajien tärkeyttä ja sen saamaa arvostusta.
Miksei arvostus ja raha kohtaa ?
Ovatko arvot vääriä ?
Eli on parempi sijoittaa hieman enemmän tuottavaan tekemiseen eli kansantalouden veturien rasvaamiseen kuin kivun poistamiseen ja onnellisuuden lisäämiseen, sillä onnellinen ihminen koetaan pysähtyneisyyden tilaksi ja jatkuvan kasvun esteeksi.
Luulisi, että rahan keräämisen tarkoitus on juuri nimenomaan tehdä ihmiset entistä onnellisemmiksi ja pitkäikäisemmiksi, eikä suinkaan kurjistaa heidän elämäänsä ahtaisiin arvoihin.
Tällaisia energian keräämisen kannustavia arvoja meille lanseerataan, vaikka kaikki tietävät, että hyvin pieni osa ihmisistä saa kerättyä sitä elämää onnellistavaa arvotavaraa itselleen - voittajia on harvassa ja 99% joutuvat keräämään itsensä kokoon ja lottoamaan yhä uudelleen unelmansa eteen.
Tämä jos mikä on yrittämistä "positiivisessa" mielessä, mutta moniko on pysähtynyt ajattelemaan, lohkaistaanko yhteisestä kakusta liian suuria paloja harvojen syötäväksi.
Ovatko ideoiden saama väärä arvostus syynä monien muiden syrjäytymiseen ?
Itse olen idealisti ja olen aina tähän saakka yrittänyt levittää tietoa ihmisten onnellistamiseksi eikä kurjistamiseksi, sillä onnellisilla ihmisillä on vähemmän jännitteitä toisten ihmisten ja erilaisten arvomaailmojen välillä.
Tämä tekee yhteiskunnasta monin tavoin vakaamman paikan elää ja yksilöistä tuottavampia.
Onko väärien arvojen synnyttämän epäterveen kilpailun seurauksena syntyvät rikkauden ja köyhyyden kärjistetyt esimerkit maailmalla osoituksena ihmisten valitsemasta väärästä tiestä, jossa ahneudella perustellaan monia vääriä valintoja muille ihmisille ihannoitaviksi trendeiksi ?
Näkyvä taide ja kuultava musiikki eivät katoa ihmisistä ja ympäristöstä mihinkään, vaikka siihen ei enää panostettaisi suuria summia, kuten suurille artisteille (lue : voittajille) tehdään.
Raha hakeutuu aina suuren energiakeskittymän luokse, sillä siellä on tietotaitoa, joka vetää rahaa luokseen.
Tavallisella kaduntallaajalla ei tuota tietotaitoa ole, ja jos olisikin, niin ei välttämättä ole kaikkia niitä edellytyksiä, joita tarvitaan rahan keräämiseen toisilta, joten hyvin monen kansalaisen on tyytyminen kuluttajan eli rahan tuhlaajan osaan.
Jos on pelkoa siitä, että liiallinen raha tavallisen kuluttajan kohdalla tekisi hänestä varteenotettavan kilpailijan tai toisessa ääripäässä laiskan kuluttajan, niin meidän yhteiskuntamme rakenne eli koko koneisto, joka käsittää tutut kauppakumppanit, vuosien varrella kertynyt tietotaito ja median vahvistama sosiaalinen pelko toisten ihmisten hyväksynnästä ja hyljätyksi tulemisesta aiheuttaa sen, että pieni osa ihmisistä pyramidin huipulla kahmii itselleen kerääntyvän rahan ja muut pysyvät kiltisti lestissään eli rahaa tuhlailevina kuluttajina.
Palvelujen tarjoajat ovat ne, jotka toisten rahat keräävät, joten raha hakeutuu aina lopulta huipulla oleville harvoille yksilöille huolimatta siitä, mihin rahoja on alunperin sijoittanut.
Yhteiskunnan verotus ja kauppasuhteet johtavat tähän väistämättä.
Siksi rahojen sijoittaminen kaikkia onnellistuttavaan yritykseen, Suomi Oy Ab:hen, auttaa etupäässä ihmisiä tulemaan paremmiksi kuluttajiksi.
Moniin muihin ammatteihin verrattuna terveydenhoitajien puute aiheuttaa akuutin pahoinvoinnin tilan, johon voi monessa tapauksessa kuolla.
Kyllä rajojemme vartijoiden tarpeellisuus on tosiasia, mutta ovatko rajan ylittävät venäläiset yhtä suuri uhka suomalaisten terveydelle kuin akuutin tai kroonisen sairastumisen terveydelliset seuraukset.
Tuskin tavallinen tallaaja edes huomaa valtioiden välisen rajanvalvonnan hädän ja lisääntynyt ulkomainen rikollisuus kyllä huomattaisiin ja suomalaiset vaatisivat sen seurauksena muutoksia olosuhteisiin.
Muutokset häiriintyneessä rajanvalvonnassa aiheuttavat kuitenkin vähemmän dramaattisia muutoksia yhteiskunnassamme kuin terveydenhuollon pettämisestä aiheutuvat seuraukset.
Pakkolain avulla voidaan kyllä estää mahdollisesti alkava lakko ja sen seurauksena aiheutuvat ihmishenkien menetykset.
Tästä seurauksena on kuitenkin alan arvostuksen väheneminen ja edelleen kurjistuvat olot sekä työntekijöille että potilaille tulevina vuosina.
Näin monin tavoin perusteltuna TEHY:n palkankorotus on erittäin hyvä sijoitus tulevaisuuteen.
Miksei arvostus ja raha kohtaa ?
Ovatko arvot vääriä ?
Eli on parempi sijoittaa hieman enemmän tuottavaan tekemiseen eli kansantalouden veturien rasvaamiseen kuin kivun poistamiseen ja onnellisuuden lisäämiseen, sillä onnellinen ihminen koetaan pysähtyneisyyden tilaksi ja jatkuvan kasvun esteeksi.
Luulisi, että rahan keräämisen tarkoitus on juuri nimenomaan tehdä ihmiset entistä onnellisemmiksi ja pitkäikäisemmiksi, eikä suinkaan kurjistaa heidän elämäänsä ahtaisiin arvoihin.
Tällaisia energian keräämisen kannustavia arvoja meille lanseerataan, vaikka kaikki tietävät, että hyvin pieni osa ihmisistä saa kerättyä sitä elämää onnellistavaa arvotavaraa itselleen - voittajia on harvassa ja 99% joutuvat keräämään itsensä kokoon ja lottoamaan yhä uudelleen unelmansa eteen.
Tämä jos mikä on yrittämistä "positiivisessa" mielessä, mutta moniko on pysähtynyt ajattelemaan, lohkaistaanko yhteisestä kakusta liian suuria paloja harvojen syötäväksi.
Ovatko ideoiden saama väärä arvostus syynä monien muiden syrjäytymiseen ?
Itse olen idealisti ja olen aina tähän saakka yrittänyt levittää tietoa ihmisten onnellistamiseksi eikä kurjistamiseksi, sillä onnellisilla ihmisillä on vähemmän jännitteitä toisten ihmisten ja erilaisten arvomaailmojen välillä.
Tämä tekee yhteiskunnasta monin tavoin vakaamman paikan elää ja yksilöistä tuottavampia.
Onko väärien arvojen synnyttämän epäterveen kilpailun seurauksena syntyvät rikkauden ja köyhyyden kärjistetyt esimerkit maailmalla osoituksena ihmisten valitsemasta väärästä tiestä, jossa ahneudella perustellaan monia vääriä valintoja muille ihmisille ihannoitaviksi trendeiksi ?
Näkyvä taide ja kuultava musiikki eivät katoa ihmisistä ja ympäristöstä mihinkään, vaikka siihen ei enää panostettaisi suuria summia, kuten suurille artisteille (lue : voittajille) tehdään.
Raha hakeutuu aina suuren energiakeskittymän luokse, sillä siellä on tietotaitoa, joka vetää rahaa luokseen.
Tavallisella kaduntallaajalla ei tuota tietotaitoa ole, ja jos olisikin, niin ei välttämättä ole kaikkia niitä edellytyksiä, joita tarvitaan rahan keräämiseen toisilta, joten hyvin monen kansalaisen on tyytyminen kuluttajan eli rahan tuhlaajan osaan.
Jos on pelkoa siitä, että liiallinen raha tavallisen kuluttajan kohdalla tekisi hänestä varteenotettavan kilpailijan tai toisessa ääripäässä laiskan kuluttajan, niin meidän yhteiskuntamme rakenne eli koko koneisto, joka käsittää tutut kauppakumppanit, vuosien varrella kertynyt tietotaito ja median vahvistama sosiaalinen pelko toisten ihmisten hyväksynnästä ja hyljätyksi tulemisesta aiheuttaa sen, että pieni osa ihmisistä pyramidin huipulla kahmii itselleen kerääntyvän rahan ja muut pysyvät kiltisti lestissään eli rahaa tuhlailevina kuluttajina.
Palvelujen tarjoajat ovat ne, jotka toisten rahat keräävät, joten raha hakeutuu aina lopulta huipulla oleville harvoille yksilöille huolimatta siitä, mihin rahoja on alunperin sijoittanut.
Yhteiskunnan verotus ja kauppasuhteet johtavat tähän väistämättä.
Siksi rahojen sijoittaminen kaikkia onnellistuttavaan yritykseen, Suomi Oy Ab:hen, auttaa etupäässä ihmisiä tulemaan paremmiksi kuluttajiksi.
Moniin muihin ammatteihin verrattuna terveydenhoitajien puute aiheuttaa akuutin pahoinvoinnin tilan, johon voi monessa tapauksessa kuolla.
Kyllä rajojemme vartijoiden tarpeellisuus on tosiasia, mutta ovatko rajan ylittävät venäläiset yhtä suuri uhka suomalaisten terveydelle kuin akuutin tai kroonisen sairastumisen terveydelliset seuraukset.
Tuskin tavallinen tallaaja edes huomaa valtioiden välisen rajanvalvonnan hädän ja lisääntynyt ulkomainen rikollisuus kyllä huomattaisiin ja suomalaiset vaatisivat sen seurauksena muutoksia olosuhteisiin.
Muutokset häiriintyneessä rajanvalvonnassa aiheuttavat kuitenkin vähemmän dramaattisia muutoksia yhteiskunnassamme kuin terveydenhuollon pettämisestä aiheutuvat seuraukset.
Pakkolain avulla voidaan kyllä estää mahdollisesti alkava lakko ja sen seurauksena aiheutuvat ihmishenkien menetykset.
Tästä seurauksena on kuitenkin alan arvostuksen väheneminen ja edelleen kurjistuvat olot sekä työntekijöille että potilaille tulevina vuosina.
Näin monin tavoin perusteltuna TEHY:n palkankorotus on erittäin hyvä sijoitus tulevaisuuteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
koskevan max 20% n.16 000 irtisanoutuneesta eli pois jää silti lakienkin jälkeen n 12 000:=)se siitä laista.Kaikkia kun ei voi pakoittaa hommiin.
että olet idealisti, etkä ekonomi. Mitenköhän nyt tämän sinulle selittäisi. Hoitajien palkkapyyntö on epärealistinen, siihen ei voida suostua. Se ei korjaisi jähmeän julkisen terveydenhuollon ongelmia, vaan syöksisi sen epätasapainoon pitemmällä aikavälillä. Talous on herkkä juttu ja siitä rippuu pikälti elintasomme. Ei Suomella ole pohjatonta rahakassaa mistä amentaa rahaa aina kun joku sitä vaatii. Jos sairaanhoitajien 24% palkankorotukset toteutuvat se luhistaa julkisen sektorin ja voi aiheuttaa ennen näkemättömän kriisin.