mietityttää minua. Istutimme kuusta keväällä 2006 ja kuiva kesä kuivatti osan taimista. Olisiko sittenkin pitänyt vain antaa taimettua luontaisesti, kun on melko rehevä maa?
Metsän uudistaminen
sibyllavon
91563
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Rehevillä mailla ei tuo luontainen taimettuminen tahdo oikein toimia. Ainakaan jos sinne kuusta haluaa.
Kokeile paljasjuurista tainta täydennysistutuksessa kuivaneiden tilalle. Siis jos keväällä 2006 laitoit paakkutaimella.
neuvosta, pannaan mietintämyssyyn. Olen miettinyt myös myöhempää istutusajankohtaa, olen lukenut, ettei keväällä tarvitse.
Mutta meillä ei loppujen lopuksi kauheasti tarvinnut tänä vuonna täydennysistuttaa. Oikein istutettuna paakkutaimet kyllä kestävät kuivuutta yllättävän hyvin. Ei luontainen uudistaminen oikein ole hyvä vaihtoehto muulle kuin männylle hieman karummilla mailla. Kuusta ei juuri luontaisesti uudisteta ja herkästi tulee aukkoinen ja epätasainen metsä..
uudistunut verhopuuston alla ja pienaukoissa. Isoissa aukoissa heinä ja muu roju saa vallan. Kalliita täydennysistutuksia ja perkauksia sekä heinäyksiä joutuu tekemään ties kuinka monta kertaa. Ei neuvojat kustannuksista välitä, sillä metsänomistajan pussista ne otetaan. Eikä haittaa mitään, jos on epätasainen taimikko. Näyttää luonnollisemmalta kuin tasainen.
Kyllähän se miikä tahansa uudistuu kun tarpeeksi kauan odottaa. Ja toki pienaukoissa tilanne on täysin eri kuin vaikkapa jo yli hehtaarin aukoissa.
Sitä en kiistä, että heinäyksiä joutuu tekemään istutuksen jälkeen rehevillä paikoilla. Istutetut taimet kuitenkin kasvavat helposti uudistuskokoisiksi monia vuosia aiemmin kuin luontaisesti uudistetut. Ja eipä ne heinäykset ja täydennysistutukset kovin kalliita ole ajallaan tehtynä. Mutta jos viiden vuoden päästä istutuksesta huomaa ettei se uudistus mennytkään ihan nappiin, niin tottakai se sitten on kallista.
Ja kyllä varmasti haittaa laatua ja kasvua jos on epätasainen. Pitemmät puut sortavat pienempiä ja ensiharvennuksesta ei saa juuri mitään tuottoa, kun hyvästä istutusmetsästä hoitokulut saa pois jo ensiharvennuksessa.
Ja luontaisessa uudistamisessa on enemmän riskejä kuin viljelyssä. Sen takia neuvojat herkästi suosittelevat sitä istutusta. Jos neuvoja suosittelee luontaista uudistamista mikä epäonnistuukin, niin siitä vasta soppa syntyykin ja neuvoja haukutaan.
Jos uudistettavassa metsässä on valmiiksi jo hyvä taimikko, niin kannattaahan siitä silloin yrittää metsä tehdä luontaisesti. Usein vain taimet ovat ainakin Etelä- Suomessa lahoja jo parin metrin pituisina.
ei kiinnostakaan kasvattaa mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman samankokoista puupeltoa hinnalla millä hyvänsä?
En ole havainnut omissa metsissäni mitään erityistä lahoutta parimetrisissä kuusissa. Hyvin näyttävät varttuvan, eikä ole tarvinut heinätä kertaakaan. Taimikon tiheyden takia joutuu kohta harvennushommiin. Siinä sitä voikin karsia huonompia yksilöitä pois, kun on mistä harventaa.
Jos ei kiinnosta kasvattaa mahdollisimman nopeasti metsää, niin kannattaakohan sitä isoa metsää sitten edes hakata??
Ja mistään samankokoisen puupellon kasvattamisesta en tietääkseni sanonut mitään. Vaikka istuttaisikin vaikka pelkkää kuusta niin kyllä sinne sekaan aina koivua ja muuta lehtipuuta tulee, joita kannattaa sitten jättääkin kasvamaan monimuotoisuuden ja vuoksi.
Itse en ymmärrä sitä kun yritetään väkisin saada sitä mettää uudistumaan luontaisesti ja jätetään kaikenlaista risua törröttämään yksinäisinä keskelle aukkoa, ja aukon reunoille 5-10 metristä pusikkoa sielä missä sitä sattuu olemaan. Jäljelle jääkin sitte kunnon epätasainen raiskio seuraavaksi 30:ksi vuodeksi..
Ainahan se on tapauskohtaista miten onnistuu ja on niitä myös oikein hyviä luontaisesti uudistettuja metsiä. Mutta niitä raiskio metsiä on luvattoman paljon.
tehdään. Itsellä oli aukko samaan aikaan naapurin kanssa vierekkäin ja samoin uudistettiin kuusen paikkutaimilla. Itse ojitusmätästin omalla koneella ja istutin keväällä aikaisin. Naapurilla tehtiin laukutus/mätästys ja joku ne istutti. Tuli perään kuiva kesä. Meillä ei mennyt kuin taimi-pari. Naapurilla yli 50 prossaa. No nyt mulla on 1.5 metrinen täystiheä taimikko, naapurilla pari 60 sentin väkkärää siellä täällä.
kuusi luontaisestikin.pitää joko jättää tai antaa kasvaa ensin suoja lehtipuusto sen alle kyllä alkaa syntyyn kuusen taimia.eikä sinne mitään isoja aukkoja tule kun antaa kasvaa koivua sellaisissa paikoissa missä ei kuusta ole.näinhän se kuusikko luontaisestikin leviää.on ehkä hitaampaa mutta pääsee pienemmällä työllä ja rahalla.oikeastaan ainoita paikkoja jossa maan muokkaus on välttämätön jotkut korpinotkot joissa paksu sammalkerros.näkee vähän siitäkin onnistuuko luontaisesti miten metsän alle on syntynyt taimia ennen hakkuuta.