eli mitähän sitä vielä keksisi, että saisi koiran olemaan haukkumatta. Kyseessä siis murkkuikäinen suuri koira, joka alkoi tuossa pari päivää sitten haukkumaan sisällä ihan älyttömästi. Haukkuu, vaikka koko perhe olisi kotona. Toissapäivänä tuli hyvät enkat, kun koira haukkui viisi ja puoli tuntia putkeen ja olin koko ajan kotona!! Ei hiljentynyt millään. Yritin palkata hiljaa olosta, mutta oli vähän vaikeaa, kun ei ollut hetkeäkään hiljaa. Kielsin, mutta ei mennyt perille, vaikka muuten tottelee kieltoja. Kokeilin kolinapurkkia, mutta ei ollut mitään vaikutusta. Pidin kuonosta kiinni, mutta haukkui kuono ummessakin (en tiennyt sen olevan edes mahdollista!).
Nyt on haukunestopanta ostoslistalla, mutta entäs jo sekään ei auta??
En ymmärrä mistä moinen haukkuminen yhden äkin alkoi ja miksi koira jatkaa sitä ihan jatkuvasti. Monta tuntia kerrallaan ja tosiaan silloinkin kun olemme kotona. Hiljaiseksi ei saa millään. Kohta on varmaan sitten koirasta luopuminen edessä, jos jatkaa kovin pitkään tuota. Teen nimittäin töitä kotoa käsin ja eihän siitä mitään tule kun koira räkyttää vieressä. APUA!!!
Nyt on haukunestopanta ostoslistalla, mutta entäs jo sekään ei auta??
En ymmärrä mistä moinen haukkuminen yhden äkin alkoi ja miksi koira jatkaa sitä ihan jatkuvasti. Monta tuntia kerrallaan ja tosiaan silloinkin kun olemme kotona. Hiljaiseksi ei saa millään. Kohta on varmaan sitten koirasta luopuminen edessä, jos jatkaa kovin pitkään tuota. Teen nimittäin töitä kotoa käsin ja eihän siitä mitään tule kun koira räkyttää vieressä. APUA!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
se voi kerjätä sillä huomiotaki jos haukkuu vain kotiväen ollessa läsnä. Ole tiukka sen kans.
todennäköisesti myös silloin, kun emme ole kotona. Ja joku muu syy siinä on kuin huomionhaku tai me, joka sen haukunnan laukaisee, sillä koiralla on koko ajan niskakarvat pystyssä ja välillä murisee. En vaan ymmärrä mistä se voisi johtua, kun ei sitä ole ennen tehnyt..
Onko mahdollista, että koira on yllättäen säikähtänyt pahastikin jotain? Olen monta kertaa tumpeloinut omien koirieni kanssa niin, että omasta mielestäni mitään poikkeavaa ei ole tapahtunut, ja on kestänyt jonkin aikaa tajuta, että koirapas on kokonaan toista mieltä. Ihminen niin helpolla itse sanoo ääneen "sissus että säikähdin", mutta koiran hetkellinen kauhusta jähmettyminen tai muu vastaava ele voi helpolla kiireessä jäädä huomaamatta.
Ihmettelin kovasti jonkin aikaa, miksi yksi kolmesta koirastani ei uskaltanut tulla kynnyksen yli ulos vaikka kaksi muuta tulivat edeltä, kunnes tulin siihen tulokseen, että minun on täytynyt tajuamattani paukauttaa ovi liian kovaa kiinni. Omien koirieni herkkyydessä on todella suuria eroja, ja se selvisi itselleni vasta kantapään kautta :-)
Olet varmaan kuullut puhuttavan siitä kuuluisasta jääkaudesta. Ei toimi ollenkaan kaikkiin koiriin, ja varsinkin luonteeltaan ns. pehmeisiin koiriin sillä saattaa olla jopa negatiivinen vaikutus.
Älä huomioi koiraa sisällä mitenkään. Älä puhu sille, älä kiellä sitä, älä käytä edes kolinapurkkia. Jos koira hakee kontaktia hyppimällä päin, nojaamalla jalkoihin, kerjäämällä rapsutusta, tuomalla lelun luoksesi tms. käännä selkä ja työnnä koira omalla kropallasi pois. Varo kuitenkaan käyttämästä käsiä. Älä edes katso koiraa päin. Kun koira hakemalla hakee huomiota, kielteinenkin huomio on koiralle "palkinto". Sanomattakin selvää, että kaikki perheenjäsenet on tässä kohtelussa johdonmukaisesti samalla linjalla. On tosi vaikeeta olla näyttämättä koiralle omaa ärsyyntymistään, ja vielä vaikeampaa on kestää omien tärykalvojen puhkeaminen. Korvatulpat on hyvä keksintö...
Ainoat tilanteet, joissa keskityt koiraan, on ne jolloin ruokit sen tai laitat remmin ulos lähtöä varten.
Jos jääkausi auttaa, sen kyllä huomaa muutamassa päivässä, mutta sitä voi siitä huolimatta joutua jatkamaan viikkojakin. Jos viikon jälkeen tilanne on entistä pahempi tai mitään muutosta ei huomaa, lopeta ihmeessä heti.
Tiedän koiran, johon tää tehosi neljässä päivässä, ja toisaalta tiedän koiran, jonka kohdalla jääkautta jatkettiin neljä viikkoa ja koira sekosi lähes täysin. Vahingon korjaaminen vei aikaa aivan tuhottomasti.
Koska koiran haukkuminen on alkanut yllättäen, olet varmasti varmistanut, ettei kyseessä ole mikään fyysinen syy. Äkillinen kipu saa koiran kuin koiran käytöksen muuttumaan yön yli.
Yksi keino on sekin, että joko aamulenkin yhteydessä tai sen jälkeen koiran väsyttää muutenkin kuin fyysisesti. Aivojumppaa! Siitä on netti pullollaan vinkkejä erilaisista etsimisleikeistä ties minkälaisten temppujen harjoitteluun. Joskus päänupin kunnollinen aktivointi on paras ratkaisu käytösongelmiin.
Toivon sulle kärsivällisyyttä, ja pidän lujasti peukkuja että tilanne ratkeaa jollain muulla keinoin kuin koirasta luopumisella. Murkkuikäinen koira voi joskus rajustikin testata isäntänsä/emäntänsä johtajuutta.
Saako koira kylliksi huomiotanne, kun on nätisti vai saako se sitä käyttäytymällä huonosti? Voisitko vaikka kerran päivässä piilottaa sille nakinpaloja ja jonkun tunnin kuluttua vaikka opettaa jotain uutta temppua ja kerrata vanhoja sen jo osaamia juttuja? Näin koira luottaa, että saa sinulta pari "omaa hetkeä" päivässä, eikä tarvitse turhautuneena ja huomionhakuisena räykyttää. Sinulta tämä vie vain 10-15 minuuttia, ei liene liikaa? Käyttekö koirapuistoissa? Kutsutteko teille kylään koirallisia kavereita? Piilotatteko joskus nakinpaloja tai vaikka leluja metsikköön (tämä haastava ulkoetsintä todella väsyttää koiraa ja estää turhautumista) Mitä kaikkea kivaa te teette koiran kanssa??????
Saakohan tuo teidän musti tarpeeksi liikuntaa?
Liikunnan puute voi olla osasyynä jatkuvaan haukkumiseen.
Haukkuuko koira, kun olet ulkona ja touhuat sen kanssa jotain?