Mistä löytäisin "ikkunoiden tiivistäminen for dummies"-typpistä tietoa, jotta osaisin tiivistää asuntoni ikkunat oikein?
Kyseessä on kerrostalo, koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilman tarkoitus tulla tiivisteiden raoista.
Mutta mikä osa ikkunaa tiivistetään ja mihin ihmeeseen ne raot pitää laittaa?!
Isännöitsijältä ei saa selkoa ja osa asunnosta on tunkkainen toisessa osassa käydessä veto ja huiku. :(
Kyseessä on kerrostalo, koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilman tarkoitus tulla tiivisteiden raoista.
Mutta mikä osa ikkunaa tiivistetään ja mihin ihmeeseen ne raot pitää laittaa?!
Isännöitsijältä ei saa selkoa ja osa asunnosta on tunkkainen toisessa osassa käydessä veto ja huiku. :(
Vastaukset 14
Vanhimmat
Rakoja tiivisteisiin tulee vain sen uloimman lasin tiivistesiin, sisemmän(siis missä on lämpölasi) ei tehdä kyllä mitään rakoja, vaan tiivistys on täydellinen.
Miten paljon kannttaa uloimman lasin tiivisteeseen niitä aukkoja tehdä, ehkä kanntaa kysyä vaikkapa ikkunat toimittaneesta firmasta.
Uusissa ikkunoissa on sopivat raot valmiina ulomman lasin tiivisteessä. Ei pitäisi olla tarvetta reijittelyyn. Vanhassa akkunassa voi olla tehtynä liikatiivistysoperaatio mutta silloin taitaa olla turhaa etsiä valmistajaa puhelinluettelosta.
Ulkolasi tulee olla tiivistetty mahdollisemman pitäväksi. Sisempi saa vähän vuotaa ulkolasin aukipysymisen takaamiseksi.
ymmärsi, että tuo edellinen on jonkun HUUMORIA !
Tuo kyllä kuulosti enemmän kuin oudolle, että koneellisen poistoilman korvausilma tulisi ikkunan tiivisteisiin jätetyistä raoista ?
Jälkiasennuksena voi kyllä laittaa korvausilma venttiilit, mutta tiivisteiden raoista ilmanvaihdon järjestäminen kuulostaa kyllä aika erikoiselta.
Jos nyt joku on sen ihan oikeasti noin aikonut toteuttaa, niin siiten ulompi puite tiivistetään siten, että kummankin sivun pystytiivisteiden ylä- ja alapäähän jätetään 5-10 cm. vapaat tilat ja sisemmän puitteen yläosan keskeltä jätetään noin 40-50 cm. tiivistettä pois. Näin saadaan uloimmassa välissä ilma kiertämään ja se sisälle otettava osuus saadaan sekoittumaan asunnon yläosassa olevaan ilmamassaan ja näin ei muodostu vedon tunnetta.
Itse olen antanut itseni ymmärtää, että ainakin vanhemmissa kerrostaloissa (vuodelta keppi ja kivi, suomeksi 80-luku) on aika tavallista, että ilmanvaihto on poistoltaan koneellista, mutta korvausilmaventtiilejä ei ole asennettu vaan korvausilma tulee ikkunanpuitteiden kautta. Huono järjestely, mutta aika tavallinen ymmärtääkseni.
Ongelmallista on se, että ikkunat ovat taloyhtiön omaisuutta eli poistoilmaventtiilejä tms ei saa mennä omine lupineen asentelemaan - mutta osakas on kuitenkin vastuussa ikkunoiden tiivistyksistä. Ohjeet tiivistysten tekemisestä sitten vielä vaihtelevat riippuen siitä keneltä kysytään. :/
Ilmanvaihtojärjestelyyn en siis voi vaikuttaa muutoin kuin yrittämällä tehdä tiivistykset oikein. ;)
Nythän on niin, että ensiksi sinun pitää tutkia ikkunat ja niiden vuotokohdat.
Vaipan (seinä) ja karmin (se jykevämpi osa eli ikkunan ulkorunko) välinen tiiviys.
Sitten karmin liitosten tiiviys.
Seuraavaksi tarkastat karmin ja puitteiden (ne osat joihin lasi on kiinnitetty) välit.
Laita väliin esim. sinitarra palat (2-3 kpl/sivu), paina ikkuna kiinni ja avaa.
Sinitarra litistyy sinne väliin ja näet minkälainen rako siellä karmin ja puitteen välissä on.
Tiivisteen tulee olla n. 1,5 kertaa isompi kuin ko. rako ja tiivistetyyppinähän käy VAIN silikoni putkitiiviste liepeellä tai ilman, riippuen siitä haluatko liimata vai nitoa.
Jos se rako on 1-2 millin luokkaa joudut käyttämään aputiivistelistaa, jonka jokainen osaa tehdä (paitsi suurin osa ei osaa) tai sitten joudut muuten kikkailemaan tiivistyksen.
Yleensä tässä vaiheessa tarvitaan jo ammattimiestä (jotkut jopa naista).
Sitten tutkit vielä puitteen kulmaliitokset ja tietysti puitteen ja lasin liitoksen tiiviyden.
Mikäli olet epävarma asiastasi tai pikemminkin siitä osaatko tehdä ko. homman niin lähetä sähköpostia (kotipaikkakuntasi ja puh.no) os.
luukku_ukko(at)luukku.com.
niin annan sinulle lähimmän tietämäni ammattilaisen osoitteen.
Ikkunaan voi järjestää korvausilman tulon siten että tekee ulkopuitteen tiivisteeseen alas keskelle n. 5-6 cm:n aukon tiivisteeseen ja ylös nurkkiin n. 1 cm:n aukot.
Sisäpuitteeseen tehdään puitteen yläosaan n. 4-5 cm:n aukko tiivisteeseen.
Tämä on lähinnä tilapäinen ratkaisu, joskin on tuo ollut muutamassa talossa jo kohta kymmenen vuotta, joten tilapäisyyskin voi olla aika venyvää.
Aukot tulisi tehdä tuuletusikkunaan!
Jos sitä korvausilmaa ei oteta ikkunasta niin ulkopuitteen ala-aukot on tehtävä lähelle alanurkkia ja n. 2 cm:n pituisiksi samoin ylänurkkiin n. 2 cm:n aukot. Sisäpuitteen tiivisteeseen ei silloin tehdä
aukkoja vaan se tulee tiivistää mahdollisimman visusti.
Näin saadaan lasien välitila tuuletettua!
Jos ikkunasi on tiivistyksen jälkeen tiukka suljettavaksi on syytä epäillä että jotain on pielessä.
Hyvästä tiivityksestä huolimatta ikkunan tulee olla helposti suljettava!
Ja kunniakkaaksi lopuksi!
Ikkunoiden tiivistys ei ole välttämättä ihan simppeli juttu ja marketeista saatavaa liimanauhalla varustettua solumuovitiivistettä voi käyttää jos haluaa pettää itseään.
Ne sopivat aukkoihin joita ei avata tiivistyksen jälkeen ja ne täytyy uusia aina kun ko. aukko avataan kerrankin.
Nämä seikat pätevät myös oviin!
Lämpimiä hetkiä kivassa kodissa - pakkasella ja tuiskullakin!
Sisäpuitteiden pinnat tiivistetään ympäriinsä täysin tiiviiksi. Näin pyritään estämään lämpimän, kostean ilman pääsy ikkunan välitilaan.
Ulkopokaa ei välttämättä tarvitse tiivistää ollenkaan, jolloin ilma pääsee kiertämään siellä ja ulommainen ikkunan pysyy kirkkaana. Pölyisellä alueella sinnekin voidaan laittaa tiivistettä tavallaan pölytiiviisteeksi: silloin jätetään ylhäältä pätkä auki, jotta ilma pääsee kiertämään.
pitäiskö näistä sit tehdä joku päätelmä.. mitä tehdä....
Äijät hörisee lämpimikseen. Minä katsoin asiantuntijan tiivistysohjeet netistä: ikkunan tiivistysohjeet. Hyvin oli asiat kerrottu. Tiivistä tuli.
.... antaa ihan oikeat ohjeet. Jos asunnosta puuttuu kokonaan reiät tuloilmalle, voi sellaiset toteuttaa ikkunan ylälaitaan poistamalla tiivistettä noin 20cm matkalta. Fiksuinta se on tehdä tuuletusluukun tai -ikkunan tiivisteelle.
Itseänikin kiinnostaisi nyt selvittää ikkunoiden tiivistämisestä, sillä mun asunto on todella kylmä vaikka lämmitys toimii. Huomasin just että ainakin olohuoneen ikkuna ja parvekkeen ovi fuskaa vähän/jonkin verran, mutta tätä viestiketjua lukiessa tuli sellainen mielikuva, että ikkunoiden on tarkoituskin fuskata ainakin vähän?
Kyseessä kerrostaloasunto, jossa on poistoilmanvaihto. En vaan keksi minne lämpö katoaa kämpästä. Kellään muulla mun tutuista ei ole mitään sisäilmanvaihto-järjestelmää, ja niiden saman kokoiset kämpät pysyy lämpiminä, toisin kuin mun. Eli jos joku fiksumpi ja tietävämpi osaisi antaa vinkkiä, niin se ois hienoa. Jos soittaisin vaan talohuoltoon tästä mun epämääräisestä epäilyksestä, että mun asunnon lämpö katoaa jonnekin ja kämppä on kylmä, niin äijät nauraisivat partaansa. Kiinnostaisi ensin selvittää edes jotain teorioita asialle. Onko vika ikkunoiden fuskaamisessa vai jossain muussa asiassa? Voiko sisäilmanvaihto-järjestelmä aiheuttaa lämmön katoamista?
Hae netistä tietoa. Katso 1) Veto mitä veto on. Hae myös oikeat 2) tiivistämisohjeet sekä millä 3) tiivisteellä kannattaa tiivistää.
Minkä asteista ilmaa saa ikkunan puiteen alta hujuttaa?
Minulla puhaltaa kylpyhuoneeseen 11 asteista nyt, kun ulkona on n. -20 astetta.
Onko jotain ohjesääntöä paljonko ikkunan karmien alta vuotavan ilman lämpötilan pitäisi "noin" olla?
Esim makkarin ikkunanpuitteista tulee nyt 18 asteista ilmaa ja se vaikuttaa ihan ok:lta. Kylppäri, jossa muutenkin hillutaan vähissä vaatteissa ja mm. kylvetetään vauvaa hujuttaa nyt mielestäni likaa.
Sisäpuolen ikkunan pitäisi olla ilmatiivis. Ei saisi "hujuttaa".
Vuorauslistojen reunaliitosten pitäisi olla ilmatiiviitä.
Ei makkarinkaan ikkunaraoista saa tulla tippaakaan viileätä ilmaa.
Rakenteista tuleva ilma on rakennus-saasteita täynnä.
Korvausilman tulo pitää huolehtia muulla tavalla.
Hallittu ilmanvaihto varmistaa puhtaamman huoneilman.