yksityisen firman kanssa, oli sitten kysymyksessä minkälainen tuote tai palvelu hyvänsä (vaikka parkkeeraus yleiselle parkkipaikalle), jos en milläänlailla ole ilmaissut haluani tehdä tällaista ostosopimusta? Suusanallinen tai kirjallinen sopiminen ei ole mahdollista, koska itse en ole ollut paikanpäällä ja jos olisinkin, niin vastapuolen edustajaa ei näy mailla halmeilla (tuotteen tai palvelun antaja). Kirjallista tai suullistakaan sopimusta en voi tehdä jälkeenpäin, koska en ole laskun saapumisen jälkeenkään halukas tällaista tuotetta tai palvelua ostamaan, koska en ole ko. tuotetta nähnytkään tai palvelua käyttänyt. Kummallinen tilanne? Lasku vain tulee kotiin, vaikka en ole osoittanut halukkuuttani millään lailla ostaa mitään. Yksityinen yritys väittää, että sopimus on syntynyt sillä perusteella, että olen käyttänyt palvelua niin, että he voivat siitä laskuttaa. Mistä he sen voivat tietää, kun paikanpäällä ei ole ollut kumpikaan sopija osapuolista? Voisiko joku lakiviisas kertoa oman näkemyksensä tähän asiaan?
Teenkö sopimuksen
tuotteen tai palvelun ostosta
8753
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sopimuksen syntyminen edellyttaa sopimustahdon ilmausta. Laissa ei ole tyhjentavasti lueteltu sopimuksen syntymistapoja, joten olennaista on luotettavasti todennettava tahdonilmaus. Sopimus voi syntya kirjallisesti, suullisesti, sahkoisesti ja jopa hiljaisesti.
Oikeuskirjallisuuden huomattavan yksimielinen kanta on, etta kuluttajaa sitova sopimus EI VOI SYNTYA pelkastaan kuluttajan passiivisuuteen perustuen. Tarvitaan siis nimenomainen, aktiivinen sopimustahdon ilmaus. Sopimuksen syntymista ei voi sitoa sellaiseen toimeen, joka ei valttamatta osoita sopimustahtoa.
ParkCom vertaa kotisivullaan sopimuksen syntymista raitiovaunuun nousevaan matkustajaan, joka solmii hiljaisen henkilonkuljetussopimuksen ratikkaan nousemalla. Vertailu on kuitenkin virheellinen. Henkilonkuljetussopimus syntyy vain sellaisen asiakkaan kanssa, joka nousee raitiovaunuun matkustustarkoituksessa ja nimenomaan haluaa tehda tallaisen sopimuksen. Raitiovaunuun nouseva huoltomies tai siivooja ei tavoittele henkilonkuljetussopimusta, eika sellaista myoskaan synny. Sopimusta ei niin ikaan synny sellaisen henkilon kanssa, joka piipahtaa ratikassa hakemassa sinne unohtuneen kasilaukun ilman tarkoitusta matkustaa.
Jos autoilija pysakoi kauppakeskuksen parkkipaikalle, ei hanella ole mitaan velvollisuutta samalla hyvaksya mitaan sopimusta pysakoinninvalvonnasta jonkun ulkopuolisen yhtion kanssa, ellei han sita halua. Sopimusta ei nainollen synny eika sopimuksen syntymista todellakaan voi sitoa ajoneuvon pysakointiin.
Muunlainen tulkinta johtaisi aivan kasittamattomaan rahastukseen lahes milla tahansa asialla. Silloinhan olisi mahdollista taysin patevasti vaikkapa riitakumppanilleen ilmoittaa, etta minun haastamiseni oikeuteen maksaa satatuhatta euroa ja haastamalla minut oikeuteen olet hyvaksynyt ehdot.
Sopimus ei olisi pateva, koska haaste oikeuteen voidaan tehda muustakin syysta kuin halusta sitoutua tuollaiseen sopimukseen. Haaste ei siis ilmenna nimenomaista sopimustahtoa.
Samalla tavalla sopimus pysakoinninvalvonnasta ei ole pateva, koska autoilija voi pysakoida autonsa muustakin syysta, kuin halusta sitoutua tallaiseen sopimukseen. Pelkka ajoneuvon pysakointi ei siis ilmenna nimenomaista sopimustahtoa.
Lisaksi huomionarvoista tassa yksityisessa pysakoinninvalvonnassa on se, etta laissa ja asetuksissa rangaistaviksi saadettyjen tekojen valvonta kuuluu Suomessa perustuslain mukaan viranomaisille. Perustuslaista ei ole mahdollista yksityisoikeudellisella sopimuksella poiketa.
SIIS VAIKKA SOPIMUS SOPIMUSOIKEUDELLISESTI KATSOTTAISIINKIN SYNTYVAKSI, EI SE SILTI OLISI LAINVASTAISENA PATEVA.
Esimerkiksi koti- ja postimyyntiin liittyvissä sopimuksissa on katumuspykälä, jonka mukaan tehty sopimus voidaan perua tietyn ajan kuluessa. Olisiko tämä ohimennen hyväksytty sopimus myös tällainen peruttavissa oleva?
Parkkipaikkojen rakentaminen on niin kallista, että niiden haltijalla on pakko olla joku tapa määrätä miten paikkoja käytetään.
Useimmissa kauppakeskuksissa ovat merkinnät kuitenkin aika puutteellisia. Liikennemerkkiasetuksen mukaisia merkintöjä on aika harvassa. Eikä ohiajamalla hyvksytyssä sopimuksessa ole määritelty asetuksen sovellustapoja mitenkään. Esimerkiksi jossakin muussa kuin oikeassa kieltomerkissä oleva, iloisesti kallellaan oleva kiekon kuva ei merkitse mitään. Sehän on nimenomaan lisäkilpi. Olisiko kunnallisella pysäköinninvalvojalla kuitenkin enemmän sitä asiantuntemusta?
Eräässä keskuksessa on uhkausteksti, mutta missään ei ole sallitun pysäköintiajan merkintää. Virkapukuinen kunnan valvonta-apulainen osaa ennen rikemaksun kirjoittamista tarkistaa paikan liikennemerkkien kunnon ja pätevyyden.
En kyllä keksi mitään syytä pysäköidä puutteellisesti esitettyjen ehtojenkaan vastaisesti.
Lähtökohtaisesti yksityiselle alueelle ei saa pysäköidä ilman alueen omistajan/haltijan suostumusta, eli toisin sanottuna pysäköinti sinänsä vaatii jo jonkinlaisen sopimuksen.
Pelkkä ajoneuvon pysäköinti kyllä näinollen tarkoittaa tahtoa sopia pysäköinnistä yksityisen alueen omistajan kanssa.
Jos sopimusta ei synny, et myöskään saa pysäköidä yksityiselle alueelle. Sopimuksessa joka antaa luvan pysäköidä, voidaan myös asettaa ehtoja pysäköinnille.
Tieliikennelaki
28 § Erityiset pysäköintikiello
Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa on kielletty.
> Pelkkä ajoneuvon pysäköinti kyllä näinollen tarkoittaa tahtoa sopia pysäköinnistä yksityisen alueen omistajan kanssa.
Ei tarkoita.
Ajoneuvon voi pysäköidä yksityiselle alueelle joko luvan kanssa tai ilman lupaa. Ilman lupaa pysäköinti on kielletty, ja siitä on määritelty rangaistukseksi pysäköintivirhemaksu, jonka kirjoittaa kunnallinen pysäköinninvalvoja tai poliisi. Ei siinä mitään sopimuksia tarvita.
"Jos sopimusta ei synny, et myöskään saa pysäköidä yksityiselle alueelle. Sopimuksessa joka antaa luvan pysäköidä, voidaan myös asettaa ehtoja pysäköinnille. "
Juu voidaan asettaa ehtoja, mutta ehtojen rikkomisestä ei voida antaa muuta rangaistusta kuin sen, mitä viranomainen, eli poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja antaa. Mitäs jos minäkin laittaisin oman parkkiruudun sähkötolppaan ison kyltin "Pysäköinti tähän parkkiruutuun ilman autopaikan vuokraajan lupaa kielletty. Ehdon vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan 100€/alkava tunti. Pysäköimällä hyväksyt ehdon". Naapuripaikan omistaja laittaisi 200€/alkava tunti. jep, juuri näin....
Onhan noita paikkoja paljonkin joissa on joku lippulaite ja sitten puomi estämässä pois lähtemistä, eikä siinä kyllä auta inistä että vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja saisivat periä pysäköinnistä maksua.
Onhan noita paikkoja joissa on lippulaitteet ja puomi. Erotuksena yksityiseen sakottamiseen on kuitenkin se, että tuolloin maksetaan nimenomaan siitä pysäköinnistä eikä kyseessä ole rangaistusluonteinen maksu.
Mutta voihan tuota rautalankaa tässä vääntää, kun pysäköintipalvelun ja rangaistuksen välinen ero ei tunnu olevan ihmisille selvä. Oletetaanpa, että pysäköit ajopelisi keskelle ajoväylää. Pysäköinti ajoväylälle voi olla kiellettyä alueen omistajan määräyksestä, mutta yhtälailla sen kieltää pelastuslaki. Vaikka alueen omistaja HALUAISI sallia pysäköinnin keskelle ajoväylää (=pelastustietä), hänellä ei olisi siihen valtuuksia. Nyt jos joku torvi kuitenkin pysäköi autonsa siihen, paikalle tulee yksityinen sakkofirma kirjoittamaan valvontamaksulapun pysäköintiehtojen rikkomisesta. Sakkofirma rahastaa tällöin sellaisesta pysäköinnistä, johon KUKAAN ei voisi antaa lupaa. Tällöin kyse on tosiasiallisesti siitä, että valvotaan pelastuslain ja tieliikennelain noudattamista ja rankaistaan autoilijaa sillä perusteella, että näiden määräyksiä on rikottu. Rankaisuvalta tässä kuuluu kiistatta yhteiskunnalle.
Niin? Ei poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja peri maksua pysäköinnistä, vaan parkkipaikan omistaja. Poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta kirjoittaa sinulle sakon tai virhemaksun pysäköintiehtojen rikkomisesta. Ja tätä oikeutta kirjoittaa virhemaksuja ei voi olla millään yksityisellä puulaakilla. Jos edes kunnallinen pysäköinninvalvonta ei saa siirtää valvontaa yksityiselle vartiointifirmalle, miten joku puulaaki voi ottaa valvonnan, ja rangaistusvallan itselleen tuosta noin vaan? No ei se voikaan, kun valvonta ja rangaistusvalta kuuluu viranomaisille.
Nämä parkkifirmat monesti vetoavat siihen että esimerkiksi ratikkaan noustessa tekee ns. hiljaisen sopimuksen maksamisesta, ja mahdollisesta sanktiosta jos matkustaa ilman lippua. Niin tekeekin, mutta sillä erolla että joukkoliikenteessä on tarkastusmaksusta säädetty lailla, ja tarkastusmaksun saa antaa vain laissa määrätty viranomainen. Esimerkiksi liikennöitsijä ei voi periä minkäänlaista tarkastusmaksua tai sakkoa bussissa ilman lippua matkustavalta(voi ainoastaan periä lipun hinnan), koska se olisi lain vastaista, vaikka miten bussin etuoven vieressä olisi kyltti "Yksityisoikeudellinen valvontamaksu 100€ ilman lippua matkustavalta, kyytiin nousu tarkoittaa ehtojen hyväksymistä".