Yö Beritin kanssa

Jumaliste, herätessäni vieraan seinäkellon lyönteihin tunsin itseni melkein sankariksi. Vasta neljä mutta kesäyön aurinko antoi jo ensikajonsa. Vierelläni nukkui nainen ja minä katselin häntä ihaillen. En pelkästään siksi, että hän nukkui alasti. Ei hän ihan missi ollut, ikäiseni ehkä, saattoi olla pari vuotta vanhempi. Pienehköt rinnat. Illalla olin ajatuksissani ihaillut niiden kiinteyttä, ruusunnupuiksi heränneitä nännejä. Berit, se oli hänen nimensä. Oli sanonutkin sen, vahvistuksen olin saanut lukiessani yöpöydällä olleen naistenlehden osoitelapun. Miten tahansa, iskiessäni hänet, tai hän minut, en tiennyt, millaisen erikoiskokemuksen saisin jatkovaiheessa. Ja vain siksi, että olin lähestynyt häntä tietämättäni oikein. Askel askeleelta viivytellen, että hän pääsisi mukaan. Varautuneisuuden olin vaistonnut heti tavatessamme, ihmetellyt vain mielessäni syytä siihen.

Itselläni jo mittarissa lähes viisikymmentä, eronnut , kaksi aikuista lasta. Eron jälkeen muutamia satunnaisia juttuja, joten en kuvitellutkaan olevani mikään rakkauden monitaituri. Sinä lauantai-iltana sattui naapurikylän suurella tanssilavalla olemaan ruotsalaisen Yksinäisten Yhdistyksen tanssit. En odottanut mitään, tietysti minä toivoin kohtalottaren olevan suopea. Puolen tunnin ajomatka, perillä parkkialue tupaten täynnä, useita linja-autojakin, eli tanssit olivat houkutelleet väkeä. Syykin selvisi. Ruotsin suosituin tanssiorkesteri oli tahdittamassa tanssiaskelia.

Alkuillasta naisten hakuvuorolla pari naista haki minut lattialle. Tietysti yritin käyttäytyä korrektisti ja hakea vuorostani heitä. Tehtävä osoittautui kuitenkin ylivoimaiseksi yli tuhatpäisen joukon keskellä. Näin vain heidät tassimassa jonkun toisen kanssa. Mutta sitten tuli tauko ja lähes kaikki ryntäsivät ostamaan kahvia tai muita ei alkoholipitoisia juomia. Tietysti osalla oli taskumatti tai isompi pullo vauhdittajana. Kuinka ollakaan, näin toisen näistä naisista ilmeisesti ystävättärensä kanssa tuloaulassa ehostamassa meikkaustaan peilin edessä. Tokaisin leikilläni ruotsiksi “ jotta me olisimme kauniita” ja käytin olla sanasta lähinnä kirkollisissa yhteyksissä käytettyä muotoa. Sanonta tuntui niin oudolta, että tanssittajani reagoi ja väitti minun sanoneen väärin. Toinen nainen puolestaan väitti, että sanonta oli ihan korrekti, mutta harvoin kuultu. Jutustelu ja tutustelu jatkui sitten kahvipöydässä. Sinä iltana en enää tanssinut muiden kuin minua tanssiin hakeneen naisen eli Beritin kanssa. Ja tietysti hetken suostuttelun jälkeen tanssien päättyessä autossani istui kaksi paria, Berit ja minä edessä ja ystävätär ilmeisesti jo aiemmin tuntemansa miehen kanssa takana. Sopimuksemme mukaisesti vein tuon toisen pariskunnan miehen asunnolle ja hyvästeltyämme Berit neuvoi tien omalleen.

Arkaillen ja punastellen Berit antoi ymmärtää, ettei iltakahvi ollut mahdoton ajatus.
Tosin hän ensin mainitsi paukun mutta ymmärsi, että olin autolla. Perillä asunnossa hän tosiaan tarjosi ensin kahvit mutta ei tehnyt elettäkään ilmaistakseen kiellon jatkolle. Niinpä nousin, astuin hänen tuolinsa taakse. Tunsin, kuinka hän jäykistyi
käsieni kiertyessä hänen ylävartalonsa ympäri. Painoin huuleni hänen tukkaansa. -
Sinulla on upea tukka- sanoin ja suutelin sitä - ihailin sitä jo tanssiessamme ja Sinun hymyäsi.- Seisoin siinä niin pitkään, että Beritin jännitys lientyi. Sitten tiukensin aavistuksen verran otettani ja painoin kevyen suudelman hänen kaulalleen. Berit kääntyi ja huulemme tutustuivat toisiinsa, ensin kuin tunnustellen, sitten suudelma suudelmalta vaativammin. Käteni siirtyi kuin itsestään hieman alemmaksi painaen hänen vartalonsa tuntemaan haluni. Kuin kaiku Beritin vartalo työntyi vastaani viestittäen sanomani myönteisestä käsittelystä. Pettymyksekseni hän kuitenkin tempautui otteestani irti… - Minun täytyy käydä vessassa - hän soperteli kiihtymyksestä karhealla äänellä… hetkeä myöhemmin kuulin, kuinka Berit peseytyi suihkussa. Mieleni teki mennä mukaan, mutta maltoin mieleni ratkaisevalla hetkellä ja malttini palkittiin!!!

Vau, mikä jumalatar ilmestyikään kylpyhuoneen ovelle yllään minipituinen tumma, seitinohut yöpaita, alla mustat nimettömät ja mustat rintaliivit, täydelliset sääret Kylpyhuoneen putkilampun valossa silhuetin ääriviivat piirtyivät iiriksiini veitsenterävinä ja jumaliste, minä nautin. Ehkä Beritkin huomasi ilmeeni, jäi seisomaan mannekiiniasennossa ovelle, väistyi lopulta ja ikään kuin itsestään selvyytenä mainitsi laittaneensa kylpypyyhkeen valmiiksi.

Raikas suihku ei mitenkään heikentänyt kiihkoani, pikemminkin veri pakkaantui
paraatiasentoon pyrkivään herkuttelijaani. Kaikesta huolimatta vedin pokserit takaisin ja astuin olohuoneeseen. Suihkussa ollessani Berit oli sytyttänyt pöydällä olleen kynttilän ja kaatanut kahteen snapsilasiin ruotsalaista Explovervodkaa. - Minusta tuntuu, että tarvitsen tällaisen, ethän ole vihainen - Berit kysyi hieman häpeillen.
En minä ollut, mutta tiesin samalla, että Berit tahtoi minun jäävän. Olin tehnyt aiemmin selväksi, että en aja jos otan.
Tyhjennettyämme lasimme jatkoimme siitä, mihin ennen suihkua olimme jääneet. Minä en ujostellut painaa hänen nimettömiään tutustumaan omien pokereiden ahnaasti sykähtelevää täytettä vasten. Tunsin hänen lantioittensa kiihottavan tanssin. Mutta niin pian kun käteni lähestyi tuota kriittisistä kolmiota Berit jäykistyi uudestaan. Ja minä tottavie aavistin, ettei kaikki ollut kohdallaan. Onneksi maltoin laittaa käsijarrun vielä päälle. Pyysin Beritin seisomaan vielä tuota kylpyhuoneesta tulvehtivaa valoa vasen. Kerroin mitä näin ja sanoin haluavani riisua hänet siinä vaate vaatteelta etten hukkaisi palakaan tuosta ihanan kiihottavasta näystä. Hetken mietittyään Berit ojensi kätensä ja tulkitsen sen kutsuksi toteuttaa haaveeni. Avatessani yömekon nauhoja tein sen tarkoituksellisen viivyttelevästi ja suutelin hänen olkapäitään, korvannipukoita, tukkaa. Rintaliivien hakasten auettua käänsin Beritin varovasti ympäri, suutelin tai pikemminkin imin ahnaasti hänen kovettuvia nännejään. Kumarruin alemmas ja kuljetin huuleni hänen uumalleen. Kysyin, saisinko maistaa kielelläni hänen lähteensä mettä. Berit vaikutti hämmentyneeltä kysyessään, tekisikö se kipeää. - Paljon vähemmän kuin omat levysepän sormeni - minä vastasin ja painoin huuleni Beritin turvonneille häpyhuulille. Kuin kiusalla otin muutaman karvan hampaitteni väliin ja nykäisin hieman. Sitten painoin kieleni häpyhuulien väliseen kosteaan rakoon. Taas tuo uuman jumalainen tanssi ja Berit työnsi kuin huumassa klitorista kieltäni vasten. Beritin huulilta kuului hiljainen nautinnosta kertova voihkinta. Tunsin kuinka hänen kätensä hakeutuivat penikseni ympärille: Kannoin tuon uskomattoman ihanan naisen vuoteeseen. Siinä tilanteessa minusta tuntui että Berit oli ennemminkin höyhenenkeveä nukke kuin aikuinen nainen, hänen mielihyvänpurkauksensa vain kertoivat toista. Berit halusi kieleni jatkavan työskentelyä ja välttääkseni sitä, että Berit olisi tuntenut itsensä alistetuksi, nostin hänet rintani päälle siten, että pystyin näkemään tuon elämän lähteen kaikessa komeudessaan. Hetken nautiskelun jälkeen
Kysyin, halusiko hän istua selkä kasvoihini päin. Näin hänelle olisi parempi mahdollisuus työskennellä penikseni kanssa.

Hetken kuluttua Berit tuntui tehneen ratkaisunsa, Hänen huulensa alkoivat liikuttaa
penikseni esinahkaa edestakaisin imevin liikkein. Ja minä nuolin, imin, melkein purin hänen aarrettaan, kieleni hakeutui kohtiin, jotka nostivat hänen nautintonsa korkeuksiin. Enää ei ollut hiljaista ininää, me molemmat voihkimme värisyttävien aaltojen kulkeutuessa vartalojamme pitkin. Vielä hetki ja Berit laukesi tavalla, jota en ollut koskaan ennen kokenut, kasvoilleni valahti kirpeää pissan makuista nestettä. Ja minä laukesin. Suihkuna lentävä spermani pulppusi suoraan Beritin huulille. Hän ei tehnyt elettäkään väistääkseen. Berit itki. Luulin ensin että häpeästä nesteen karkaamisen vuoksi. Mutta ei, Berit otti kaulastani kiinni ja puristi minut itseään vasten. - Minä.. minä en koskaan ole kokenut tällaista orgasmien sarjaa…! Tämä on uskomatonta… aivan uskomatonta… -

Käytyämme huuhtelemassa ihojemme kosteuden lepäsimme hetken ja sitten Berit ratsasti villihevosella kauas vuorille. Kolmatta kertaa en jaksanut sinä yönä, mutta sitten aamulla ennen kotiin lähtöäni.

Meidän tavaramerkiksi muodostui nopeasti tuo 69 ja ratsastus. Valitettavasti en vielä silloin tansseissa tiennyt, että Beritin ms- tautiin tarkoitetut lääkkeet menettivät nopeasti tehoaan. Meidän suhteemme ei jäänyt salaiseksi. Olin yksi kantajista. Olin niin paljon velkaa Beritin muistolle.