Nyt seuraa ilouutinen näille palstan vakiokirjoittajille. Nyt on ostettavissa halpaa lihaa Englannista, Tsekistä, Saksasta ja Unkarista. Tämä on tervetullutta vaihtelua siihen läpi vuoden kestävään Tanskan kinkun syömiseen. Halvan tietysti.
Britanniassa on nimittäin taas tavattu ihmisellekin vaarallista lintuinfluenssaa. Tautikanta on aasialaista alkuperää oleva H5N1. Ao.linkissä on tietoa taudista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/lintuinfluenssa/levinneisyys/
Tiedot ovat EVIRAN sivuilta, ja kaikki tietysti ajattelevat tietojen olevan vääristelyä ja MTK:n salajuoni.
Asiaan takaisin, Iso-Britanniassa eristetty kanta muistuttaa läheisesti Tsekissä ja Saksassa havaittuja tapauksia. Viranomaiset määräsivät yli 6000 tautitilan eläintä tuhottavaksi.
Viranomaislähteistä on arveltu, että tauti olisi lähtöisin Unkarista tuodusta kalkkunanlihasta.
Nyt on halpoja liharaaka-aine eriä tarjolla. Eikun tarjouksia eetteriin ja rekkakaupalla lihaa Suomeen. - jo loppuu isäntien uho ja nahkurin orsilla tavataan -
Vakavammin puhuen näistäkin uutisista käy hyvin ilmi millaisia riskejä sisältyy oman maataloustuotannon lopettamiseen, ja ulkomaisten raaka-aineiden lisääntyvään tuontiin. Meillä suomalaisilla on kovin ruusuinen kuva elintarviketuotannon eri ketjujen valvonnasta ulkomailla. Tämä kuva on muodostunut luottamuksesta kotimaiseen valvontaan ja viranomaistoimintaan. Ulkomailla kulttuuri on toisenlainen, niin kuin nyt näistäkin uutisista voimme havaita.
Ongelmaa ei voi sivuuttaa toteamalla, että kyseessä ovat EU:n uudet, kehittymättömämmät jäsenmaat. Tauteja on tavattu Unionin suurimmissa ja vaikutusvaltaisimmissa maissa. Iso-Britannia lisäksi kuittaa EU:n suurimmat maataloustuet. Myös toinen suuri maataloustukien saaja, Ranska, on joutunut eläintautiepidemioiden kohteeksi.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2001/19.tammikuu/bse20301.htm
Suomessa eläinten terveydenhuolto on asiantuntevissa käsissä. Suomen kattava valvonta - , hoito- ja tutkimusjärjestelmä tekevät työtä elintarviketurvallisuuden eteen tuloksellisesti.(kts. ao. linkki)
http://www.etu.fi/index.php?ryhma=19
Tämä kaikki tietysti maksaa. Vaatimukset halvemmasta ruuasta merkitsevät samalla kompromissia ruokaturvallisuudessa.
Britanniassa on nimittäin taas tavattu ihmisellekin vaarallista lintuinfluenssaa. Tautikanta on aasialaista alkuperää oleva H5N1. Ao.linkissä on tietoa taudista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/el__intaudit/lintuinfluenssa/levinneisyys/
Tiedot ovat EVIRAN sivuilta, ja kaikki tietysti ajattelevat tietojen olevan vääristelyä ja MTK:n salajuoni.
Asiaan takaisin, Iso-Britanniassa eristetty kanta muistuttaa läheisesti Tsekissä ja Saksassa havaittuja tapauksia. Viranomaiset määräsivät yli 6000 tautitilan eläintä tuhottavaksi.
Viranomaislähteistä on arveltu, että tauti olisi lähtöisin Unkarista tuodusta kalkkunanlihasta.
Nyt on halpoja liharaaka-aine eriä tarjolla. Eikun tarjouksia eetteriin ja rekkakaupalla lihaa Suomeen. - jo loppuu isäntien uho ja nahkurin orsilla tavataan -
Vakavammin puhuen näistäkin uutisista käy hyvin ilmi millaisia riskejä sisältyy oman maataloustuotannon lopettamiseen, ja ulkomaisten raaka-aineiden lisääntyvään tuontiin. Meillä suomalaisilla on kovin ruusuinen kuva elintarviketuotannon eri ketjujen valvonnasta ulkomailla. Tämä kuva on muodostunut luottamuksesta kotimaiseen valvontaan ja viranomaistoimintaan. Ulkomailla kulttuuri on toisenlainen, niin kuin nyt näistäkin uutisista voimme havaita.
Ongelmaa ei voi sivuuttaa toteamalla, että kyseessä ovat EU:n uudet, kehittymättömämmät jäsenmaat. Tauteja on tavattu Unionin suurimmissa ja vaikutusvaltaisimmissa maissa. Iso-Britannia lisäksi kuittaa EU:n suurimmat maataloustuet. Myös toinen suuri maataloustukien saaja, Ranska, on joutunut eläintautiepidemioiden kohteeksi.
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2001/19.tammikuu/bse20301.htm
Suomessa eläinten terveydenhuolto on asiantuntevissa käsissä. Suomen kattava valvonta - , hoito- ja tutkimusjärjestelmä tekevät työtä elintarviketurvallisuuden eteen tuloksellisesti.(kts. ao. linkki)
http://www.etu.fi/index.php?ryhma=19
Tämä kaikki tietysti maksaa. Vaatimukset halvemmasta ruuasta merkitsevät samalla kompromissia ruokaturvallisuudessa.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Evira tekee hyvää työtä, kaikki kunnia heille. Hyvä, että asiat on meillä järjestetty kunnolla, voimme kaikki olla siitä tyytyväisiä.
Olen kuitenkin käsittänyt että säännöt ovat samat kaikissa eu-maissa ja että kaikki maat pyrkivät varmistamaan kansalaistensa turvallisuuden. Annat viestissäsi kuitenkin kuvan että vain suomi ja EVIRA hoitavat homman kunnolla? Epäilen.
Mikäli väitteesi puutoksista pitää paikkansa, niin miten uskallamme luottaa esim. saksalaiseen autoon? Onko näissäkin piilotettuja väärinkäytöksiä? Ehkäpä meille myydään niistäkin jämät?
Suoraan sanottuna vihjailusi siitä että meille myytäisi saastunutta lihaa on aika halpa. Voitko laittaa jotain faktaa väitteesi tueksi?
Kirjoitus oli asiallinen. Asupa muutamia vuosia ulkomailla niin jo huomaat, että muutamissa maissa on hälläväliä meininkiä vakavissakin asioissa.
Ironia on eräs kirjoittamisen tyylilaji, viljelen sitä joskus melekosen vallattomasti.
Kyllä säännöt EU:n sisälläkin vaihtelevat jonkin verran. Suomessa kaikki on huipputasoa, väittäisin jopa, että kaikilla elämän alueilla.
Nämä esimerkit , jotka olen maininnut ja joitakin vielä linkittänyt, kertovat puolestaan huonosta elintarviketurvallisuudesta. Syyt tietysti ovat moninaiset, mutta ei kaikkea voi kuitenkaan laittaa huonon tuurin piikkiin. Ei savua ilman tulta, pätee tässäkin.
Atonvalmistus ja elintarvikkeiden tuottaminen on huono rinnastus, koska tehtaassa hihnalla oleva tuote on paljon helpommin ohjattavissa kuin monia muuttujia sisältävä elintarviketuotanto.
Autoesimerkkini kertoo Mercedes Benzin etupyörän laakereista, jotka teetettiin alihankintana Romaniassa. Näillä laakereilla kun ajoi asfaltin leikkauspintaan tietyömaiden kohdalla, niin alkoi helvetinmoinen vihellys. Laakerien pintaan tuli pieni vekki, joka sai aikaan moisen vihellyksen. Laakerit oli vaihdettava. Alihankkijan aiheuttama laatuvirhe.
Kyse on vain esimerkistä, mutta elintarvikepuolella vastaavia virhemahdollisuuksia on aivan eri mittaluokassa. Voiton maksimointi tietää usein huonoa laatua.
Ulkomailla en itse ikinä söisi kanamunia tai medium-pihviä.
Valittavat meille, että pitääkö meidän aina tehdä kaikki sääntöjen mukaan. Siis ajatelkaa nyt, saksalaiset valittavat meille sääntöjen noudattamisesta.
"Kyllä säännöt EU:n sisälläkin vaihtelevat jonkin verran. Suomessa kaikki on huipputasoa, väittäisin jopa, että kaikilla elämän alueilla."
Itse väittäisin jotain aivan muuta. Se, että maalaisliitto rummuttaa median suulla kaiken olevan meillä kunnossa ei todellakaan tarkoita että niin olisi. Usko tai älä, muuallakin väitetään "kotimaisen" olevan parasta. Miksiköhän?
"Ulkomailla en itse ikinä söisi kanamunia tai medium-pihviä."
Se on sinun tappiosi. Sääliksi käy maapallon muu väestö, jenkeissäkin parisataa miljonaa ihmistä joutuu turvautumaan "paikalliseen" kananmunaan. Henkensä uhalla, ehkäpä?
Jos olet lukenut "Pikaruoka kansaa" nimisen kirjan niin siinähän tuosta kerrotaan. Huom. kirjoittaja ei ole suomalainen.
tai sitten ei. Totuus lienee kuitenkin että
Suomi pienenä tuottajana on vähemmän riskialtis
tartunnoille. Isoissa väkirikkaissa maissa
tuotantomäärätkin on aivan jotain muuta ja
tartuntamahdollisuus paljon suurempi. Ja
Suomi kyllä tunnetaan pilkun tarkasta valvonnasta
ja holhouksesta. Säännöt kylläkin ovat samat kaikissa Eu-maissa mutta tulkinnat vaan eroaa aika paljon toisistaan.Eikä siinä tarvi kovin paljon silmiään auki pidellä eteläeuroopan maissa, kun huomaa eron.Viittauksesi saksalaiseen
autoon on vähän kaukaa haettu, mutta kommentoidaan
nyt sitäkin: Mikä on arviosi takavuosien
Opel Astrasta. Meillä päin sanotaan että
kaikki autot muuttuvat Opeliksi kun tarpeeksi
ikääntyvät.
muussa maassa. Ripuli saattaa tulla. Salmonella on vekkuli epeli.
Suomessa ei siis mielestäsi ole mahdollisuutta saada salmonellaa?
Miksi meillä ei ole autojen suhteen omavaraisuutta kun mercedekset ja opelit ovat paskoja? Liikenteessä kuolee vuosittain rauhankin aikana noin 500 ihmistä.
Ehkäpä laadukasta suomalaista olisi tuettava tälläkin saralla? Muistanet Talbotin, tuon automaailman helmen. Made in Finland.
Talbot oli muistaakseni ranskalaisen Simcan "kehitysversio". Ei sen heikkous johtunut suomalaisesta työstä , vaan konseptin puutteista.
raivotaudin. Niin paljon käydään ulkomailla eikä olla moksiskaan määräyksistä.
täältä löytyä mutta etsimisessä on aika paljon suurempi vaiva kuin noissa maissa joissa ei voi juoda edes kraanavettä ja perhokalastajilla on pakollinen jäykkäkouristus rokotus
Seuraavassa linkissä näet, miten hyvin Suomen elintarvikevalvonta toimii.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/rasff-jarjestelma/
En kuitenkaan havainnut missään kohdassa maalaisliiton logoa...
Seuraava esimerkki kertoo amerikkalaisesta elintarviketurvallisuudesta...
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1995/6_1995/salmonellaa_iduista/
Mutta siitä lihan tuonnista, onko halpa aina hyvää ? Kannattaako maataloustukia maksaa, vai onko euro tai taala paras konsultti ? Voiko ruualla olla muita kriteereitä kuin halpuus ? Sieltä ostetaan, mistä halvemmalla saadaan.
Kuten olen jo aiemmin sanonut, suomalaisten valtteina on puhtaus ja eettisyys. Niiden avulla tuotantomme revitään käsistä, ei siihen nykyisen laajuisia tukia pitäisi tarvita. Toki espanjalainen on valmis maksamaan kurkustaan kolminkertaisen hinnan (josko riittäisikään) kun se on puhtaassa pohjolassa eettisesti oikein kasvatettu. Ilman muuta. Suomi nousuun, kurkkua maailmalle?
Vakavammin, ei ole mitenkään realistista että tuet poistettaisi tai että ostaisimme aina halvimmalla - mitä esimerkiksi lihateollisuus kyllä tekee.
Kyse on enemmän rajanvedosta; onko mielekästä tai eettisesti oikein tuottaa ääriesimerkkinä mainitsemaani kurkkua talvipakkasella suomessa? Raja on vain yksinkertaisesti kestämättömän korkealla, onneksi korjaantumaan päin.
Rahdata miltei pelkkä vesi, jota kurkku on, nopeasti hupenevan öljyn avulla tänne talvipakkasilla. Kai ne rekkojen kontitkin on talvella lämmitettävä?
Suomi on käytännössä salmonellavapaa maa yksittäisiä lähinnä matkailijoiden tuliaisina tuomia tapauksia lukuunottamatta. Tiesitkö että esimerkiksi naudat testataan ssalmonellan varalta aina ennen toiselle tilalle siirtoa suomessa, tiesitkö että Saksassa kuolee vuosittain noin 200 ihmistä salmonelloosiin, tiesitkö että Ruotsalaisten äkäisyys suomen elintarvikeviennistä johtuu juuri salmonellavapaista kananmunista joita vietiin Ruotsin hintoja kalliimmalla tuon salmonellattomuuden takia, listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta oma maa on silti tietysti aina mustikka suomessa ja mansikka muualla!?
Suomessa on ehkä hieman erilaisia tottumuksia ja painotuksia ruuan suhteen verrattuna keskieurooppaan, joten parasta olisi tuottaa omalle kansalle noin 80 prosenttia ruuasta ja loppu olisi sitten sitä valinnanvaraa tuonnin muodossa. Näin pystyttäisiin säilyttämään kriisivalmius ja viljelijätkin saisi oman leipänsä ja tuontitavaraan ihastuneet omat tuotteensa. Mutta siitä kurkusta, onko se eettistä tai muutenkaan järkevää edes syödä kurkkua talvella. Ruualle lisäarvoa antaisi jo se, jos ruoka painottuisi hieman kausien mukaan? Kyllä minusta esimerkiksi mansikat maistuu parhailta kesällä, talvella Espanjasta lennätetyt ei ole oikein minkäänmaksuisia.
Ruoka on kuitenkin kriisin sattuessa hieman autoa tärkeämpää, mutta tietysti kohtuudella. Esimerkiksi naudanlihan 80 prosentin omavaraisuus on täysin riittävä. Mahdollisessa sotatilanteessa pystyttäisiin tuottamaan silloin noin puolet kulutuksesta, joka riittäisi ravitsemukseen. Siitä autosta vielä, että jos syystä tai toisesta rajat menisivät kiinni, niin voisin kyllä kolmevuotiaalla mersullani ajella monia vuosiakin, mutta syömättä en voisi olla huomista pisemmälle!
se Talbot made in finnland,vaan oli ainoastaan
kasattu Suomessa. Tekniikka taisi olla kotoisin, sieltä josta ne muutkin rapeat ja korjaamoystävälliset
on kotoisin. Ei siitä kotterosta
autoa Suomessa saatu syntymään vaikka siihen
asennettiin Saabin penkit ja taisi jossain
vaiheessa olla siinä joku venemoottorikin.
Petroolilta se ainakin haisi.Mutta aikansa
kutakin. Seuraavaksi siinä samassa pajassa
alettiin valmistamaan Lada Samaroita joita
ei ostaneet enää kuin entiset Mossen omistajat,
todelliset aatteen miehet. Nyt siellä kasataan
autoa joka on huipputuote. Kaikesta huolimatta
on kylläkin saksalainen. Elikä sieltä mistä
ne Opelitkin on kotoisin. Autoja vaan kasataan
missä se on järkevintä. Vaikka maailman kaikki
autot valmistettaisiin Suomessa niin
vähentäisikö se liikennekuolemien määrää?Tuskin.
Autoja valmistetaan siellä missä se on järkevää
samoin on maatalouden laita ja siihen järkevyyteen
on tietysti vähän eri syyt auton valmistuksessa
ja maataloudessa.
"Autoja valmistetaan siellä missä se on järkevää
samoin on maatalouden laita"
Ei nyt ihan yhtä jyrkästi maatalouden suhteen, mutta kyllä tuotanto tulee ja tullaan pidemmällä juoksulla euroopassakin siirtämään pääosin siihen parhaiten sopiville alueille. Niinkuin järkevää onkin.
minusta siltä tunnu.
(Ei olisi pitänyt avata suuta - tai siis näppistä - kurkun suhteen, se on tosiaan ääriesimerkki.) Kumpi kuluttaa enemmän energiaa, kurkun tuominen vai kasvattaminen keinolämmöllä ja -valolla?
että päätöspaikoilla meni hyvin. Syrjäkulmat sielläkin kärsi. Miksi sitten täällä tehdään jotain kännyköitä, kun markkinat on jossain muualla. Omituista.
Tiedä koska talvipakkasilla kumpikin on järjetöntä. Siispä syytetään syöjiä koska tekevät sen mahdolliseksi.
ne sitten pitäisi varmaan hylätä kasvamaan pajukkoa ja autioitumaan. Se voisi sitten olla hyvä ainakin kateellisten ihmisten kannalta. Ei olisi maaseutua jota kadehtia.
Ei kyllä olisi paljon muutakaan. Miksi tänne rahdata ruokaa? Rahdataan ihmiset jonnekin Keski-Eurooppaan. Menisi vähemmän rahaa. Vain kertalento.
Olisi siellä kyllä paljon lämpimämpääkin. Ei tuiskuisi lunta. Kaikessa säästettäisiin. Ei tarvittaisi lämmitystä eikä toppavaatteita.
Osta hyvä, vähän käytetty maatila, niin pääsen sinne ihanuuteen.
pystytäänkin hieman halvemmalla tuottamaan mutta nousevat kuljetuskustannukset muutavatkin homman järjettömäksi?
"parasta olisi tuottaa omalle kansalle noin 80 prosenttia ruuasta ja loppu olisi sitten sitä valinnanvaraa tuonnin muodossa"
Missä muodossa 80 %? Tarkoitan, että kriisiaikana jouduttaisi väkisinkin siirtymään kasvispitoisempaan ruokavalioon, eläintuotanto 80 % tasollakaan tuskin olisi mielekästä. Muistan jostain lukeneeni, että viljaa on varmuusvarastoissa noin vuoden tarve (jos jollain on linkki, laittakaa tänne kiitos). Varaston kasvattaminen vastaamaan vaikka kolmen vuoden tarvetta tiputtaisi kriisivalmiuden suhteen tuottovaatimusta huimasti - kolmessa vuodessa tuotettaisi 60 % omavaraisuusasteella kahden vuoden tarve lisää. Ja säästettäisi huimia summia itse kriisin varalle.. ja onko edes mielekästä varautua yli viiden vuoden kriisiin? Siis sellaiseen, jossa tuontia ei olisi lainkaan? Tuskin. Monet muut hyödykkeet loppuisivat aiemmin, mm. öljy, maakaasu, uraani, lääkkeet jne.
"Mutta siitä kurkusta, onko se eettistä tai muutenkaan järkevää edes syödä kurkkua talvella."
Olen täysin samaa mieltä. Kurkun voi hyvin jättää väliin talvella, se on aina ekoteko.
viiden vuoden vanhoista jyvistä? Voisi haista aika pahalle.
Viljan tuoreusvaatimus on se yksi vuosi.
80 prosentin omavaraisuusaste tarkoittaisi kriisitilanteessa noin 50 prosentin toteutuvaa tuotantoa, koska osa viljelijöistä ja mahdollisesti traktoreista ja polttoaineista olisi muussa käytössä. Vaikka tuotanto olisi vain reilu puolet tai kaksikolmasosaa, niin silläkin tasolla tultaisiin hyvin toimeen ajateltavissa kriisitilanteissa. Suomessakin ihmiset (itselläkin kymppi liikaa) tulisivat poikkeusoloissa toimeen paljon pienemmällä ja todellakin vilja ja kasvis (peruna) pitoisemmalla ruualla lyhyitä aikoja.
Viljan lisävarastointi ei ehkä kannata, mutta voisiko rypsin varastoja lisätä vai härskiintyykö se? Poikkeusoloissa luultavasti täytyisi koneiden dieselpolttoainetta puristaa nykyistä enemmän myös rypsistä. Joskus aiemmin kerroin, että minulla kuten monella kolleegallakin öljysäiliöt yleensä täytetään syksyllä ja viimeistään joulukuussa kondenssin estämiseksi ja tietysti tilinpäätöksenkin takia. Minullakin on yleensä 7000 litraa polttoöljyä ja 2500 litraa dieseliä varastoissa vuodenvaihteessa. Kasvukaudella ei sitten varastoja niin paljoa ole, mutta nytkin minulla on noin puolentoista vuoden tarpeiksi eläimilleni rehua. Todellisessa kriisissä emolehmät teurastettaisiin ruuaksi ja säästyvät rehut ohjattaisiin lypsykarjatilojen maidontuotannon tarpeisiin. Varastoissani vuodenvaihteessa olevalla määrällä pystyn tarvittaessa tuottamaan parin sadan lypsylehmän tarvitsemat säilörehut seuraavalla kasvukaudella, kun vaan jätän "turhat" ajot pois.
Turhilla ajoilla kriisitilanteessa tarkoitan huonoimpien ja kaukaisimpien lohkojen korjuuta, lannanlevitystä yli kilometrin päähän ja tietysti mersu jäisi talliin odottelemaan seesteisempiä aikoja!
kävisi itse jossain muualla vaikka sotimassa. Et pystyisi tekemään. Naiset ja lapset ja vanhukset tekisivät.
Minulle tuli kutsu näiden varattujen tuottajien koulutukseen, mutta sitten se peruttiin, joten esikunnalla on ilmeiseti jotain muuta kuin paalinpyöritystä mietittynä varalleni. En ole kysynyt mitä, mutta uskoisin sen liittyvän rakennusmestarin koulutukseeni. Kyllä ne paalit tulisi pyöriteltyä tosiaan nuorison, naisväen tai kolmannen generaation toimesta ja tietysti kriisitilanteissa vain parhaat lohkot läheltä tilakeskuksia!
en puhu mitään. olen hiljaa.
välttämättä sama asia olla halvin tai olla
järkevä. Ei sitä Porsheakaan valmisteta
sentähden Suomessa että se olisi halvin
vaihtoehto. Se vaan on todennäköisesti
järkevää ainakin vuoteen 2011. Olisihan siellä
itäeuroopassa ja lähempänä Saksaa paljon
halvempia valmistusmaita, mutta onko niissä
järkevää yrittää valmistaa laatuautoja jo
pelkästään imagosyistä,on sitten jo kokonaan
eri asia. Kukaan ei halua ottaa sitä riskiä.
Maataloudessakaan Suomi ei ole halvin maa,
mutta suomalaisen enemmistön mielestä se on
kuitenkin järkevää ja perusteltua.
Mitä lähempänä kuluttajaa ruoka tuotetaan niin
sitä järkevämpää se kansantaloudellisesti on,
energiataloudesta puhumattakaan,poislukien ne
talvella Suomessa tuotetut kurkut ja tomaatit,
jos niiden tuottamiseen käytetään vielä öljyä.
Maatalous on paljon muutakin kuin viljelyä.
Jalostusta logistiikkaa ja kauppaa,eli työtä
huoltovarmuutta,valinnan vapautta ja maisemaa.
Matka Viipuriin pitäisi herätellä uunoimmankin
urpon heti Vaalimaan jälkeen. Siellä aukeaa
se silmää hivelevä kultturelli ja naturelli
maalaismaisema. Sitäkö tänne haluat?
ruostuviin malleihin, mutta täytyy sanoa että v 1992 mallinen Astra 1,6 koneella on pelannut ihmeen hyvin, no sytytyskampa on vaihdettu pari kertaa. Tuli uutena ruostesuojattua muutama kerta niin ei ole vielä tarvinnut peltiä tehdä.
Vaikken enää Opelia ostakkaan, kun tuohon kyllästyy muuten.
Varsin vähän on puhuttu eläinten hyvästä kohtelusta elintarvikeketjussa. Ao. linkissä on EU:n linjauksia , jossa ensimmäistä kertaa kiinnitetään huomiota ennalta ehkäisyyn.
http://ec.europa.eu/news/agriculture/070920_1_fi.htm
Muistammehan takavuosilta TV-dokumenttiohjelman Etelä -Eurooppalaisista eläinkuljetuksista. Puolikuolleita , jalkansa katkaisseita eläimiä ajettiin sähköpiiskoin eteenpäin. Nostettiin kuormaajilla eläimiä, jotka oli kiinnitetty koneeseen ketjulla, ja pudoteltiin toistensa päälle ahtaaseen ruumaan. Irvokasta ja sairasta rahanahneutta. Mutta halpaa lihaa ja suuria voittoja välittäjille. EU:n kuljetustukeen riitti, että eläimen sydän sykki elämän merkiksi, muusta ei ollut väliä.
Suomessa ei tällaista voisi tapahtua koskaan.
jokin vuosi sitten, vähän jo kutsua ihmettelinkin, mutta oikaisu tuli sitten tosi nopeesti perästä. Kunnassa kun virkamiehet yleensä valitsee viljelijöitä, ne eivät tunne kaikkia tiloja kunnolla, eivätkä ainakaan viljelijöiden taustoja. Mutta tää nyt vaan on yks esimerkki siitä, miten tieto ei nykyisessä tietoyhteiskunnassa kulje.
"EU:n kuljetustukeen riitti, että eläimen sydän sykki elämän merkiksi, muusta ei ollut väliä."
Ei kovin mairittelevaa tekstiä tukipolitiikalle.
"Suomessa ei tällaista voisi tapahtua koskaan."
Valitettavasti vielä pahempaakin voi tapahtua. Vuosina 1999 - 2001 poliisin tieton tuli 1074 eläinsuojelurikettä tai -rikosta, 412 tekijää tuomittiin oikeudessa. Esimerkkejä tuotantoeläimiin kohdistuneista rikkomuksista:
Eläinsuojelurikos:
Kalkkunoiden (n. 800 kpl) ja hanhien (4 kpl) hoidonsaanti ja pitopaikan puhtaanapito laiminlyöty, n. 700 kalkkunaa sairastanut ja menehtynyt, n. 100 kalkkunaa ja hanhet jouduttu huonokuntoisina lopettamaan
Eläinsuojelurikos:
Lehmien (n. 8 kpl) hoidon- ja ravinnonsaanti sekä pitopaikan puhtaus laiminlyöty, 7 eläintä kuollut nälkään tai tukehtunut lantaan, 1 ollut huonokuntoinen
Lievä eläinsuojelurikos:
Sikojen (n. 150 kpl) tarpeellinen hoidon- ja ravinnonsaanti sekä pitopaikan turvallisuus ja hygienia laiminlyöty, useita tarkastuksia
Lievä eläinsuojelurikos:
Koirien (ainakin toistakymmentä) ja vasikoiden (3 kpl) hoidon- ja ravinnonsaanti sekä pitopaikan puhtaanapito ja turvallisuus laiminlyöty, koirat kytketty lainvastaisesti ja niiden liikunnantarvetta laiminlyöty, monia tarkastuksia, joissa annettuja määräyksiä syytetty oli noudattanut
Eläinsuojelurikkomus:
Lehmien (6 kpl) hoidon- ja ravinnonsaanti sekä pitopaikan asianmukaisuus ja puhtaus laiminlyöty, kaikki lehmät olleet laihoja ja likaisia, yksi lehmä teurastettu laihuuden vuoksi, vasikat olleet hyväkuntoisia
Eläinsuojelurikkomus:
Sikojen (186 kpl) norminmukainen ravinnonsaanti sekä pitopaikan puhtaanapito laiminlyöty, elävien sikojen joukossa ainakin 2 kuollutta sikaa (vähintään muutama päivä kuolleina)
Lähde: http://www.sey.fi/elaintenviikko/evk03semoiktap.html#numeroina
"Mitä lähempänä kuluttajaa ruoka tuotetaan niin
sitä järkevämpää se kansantaloudellisesti on,
energiataloudesta puhumattakaan.."
Millä perustelet väitteesi? Esimerkiksi monet pohjoisesta keskieuroopasta tuodut tuotteet ovat energiataloudellisesti lähempänä kuluttajaa kuin Pohjois-Suomessa tuotetut. Kuluttajista valtaosa asuu etelärannikolta maksimissaan 100 km pohjoiseen.
Kansantaloudellisesti sama juttu. Ei hinnalla millä hyvänsä tuottaminen ole euroissa mitattuna järkevintä.
"Jalostusta logistiikkaa ja kauppaa,eli työtä
huoltovarmuutta,valinnan vapautta ja maisemaa."
Jalostus - teollisuus käyttää ulkolaisia raaka-aineita jo nyt, niiden lisääminen ei lopettaisi tuotantoa.
Logistiikka ja kauppa - lopetettaisiko tuotteiden kuljettaminen ja myyminen jos ne eivät olisi kotimaista alkuperää?
Valinnanvapaus - hehheh.
Maisema - 30 % leikkaus kotimaisessa tuotannossa ei maisemaa tärvelisi. Liian kova hinta jonkun mielestä kauniista maisemasta.
"Matka Viipuriin pitäisi herätellä uunoimmankin
urpon heti Vaalimaan jälkeen. Siellä aukeaa
se silmää hivelevä kultturelli ja naturelli
maalaismaisema. Sitäkö tänne haluat?"
Miksi haet aina esimerkit äiti-venäjältä? Etkö ole käynyt muualla? Vai onko venäjä maana, järjestelmänä tai kansakuntana tavoiteltava?
Suomen elintarviketeollisuuden kannattavuus ei taitaisi kestää kokonaan ulkomaista(siis sisämarkkinoilta) tuotua huomattavasti kotimaista kalliimpaa raaka-ainetta.
Mikä autuus on se 30% tuotannon pudotus? Tällä hetkellä ainakin etelä-suomen kotieläintuotannolla on sellainen tilanne, että jo tulossa oleva kolmanneksen tukileikkaus (141) saattaa puolittaa kotieläintuotannon AB-alueella.
Myös minusta Venäjä on hyvä esimerkki maisemasta joka syntyy kun maatalous tuhotaan täydellisesti, muuallahan ei ole näin toimittu, ainakaan vielä.
tiedän pari ja ihmettelen????
realisti. Voi polla seota kellä vaan. Meillä jos jätetään lehmät hoitamatta niin kyllä äkkiä jokin taho alkaa ihmetellä. Tarkastuksia on. Seminologit ja eläinlääkärit käyvät. Maitokuski ihmettelee, jos maitoa ei tulekkaan ja lehmät huutaa. On saattanut sattua äkillinen kuolemantapaus esim.
Lehmät on siitä vekkuleja epelejä, että ei ne lypsä jos niitä huonosti hoitaa.
vaan ne tekee kyllä jokin muu taho.
Joo olisihan se hienoa kun valmis ruoka tulisi
kotiovelle vaikka kiinasta asti,mutta mikään
taho ei ikinä ota sitä riskiä että tätä
vaihtoehtoa lähtisi edes kokeilemaan.
Kun maa ja elintarviketalous loppuu
ei niitä hetkessä polkaista pystyyn.
Se venäjä on tästä hyvä esimerkki.
Minkähän takia tämä saksalainen kauppaketju
Lidl ei tuo sitä "niin halpaa" sieltä
ulkoa?.Mikään mahti tässämaassa ei sitä estä.
Tämä suomen lidl on muuten tehnyt tappiota
vuodesta toiseen koko ajan.
Kyl maar siellä on aika paljon ulkolaista. Juustoja, leikkeitä, makkaroita, säilyvämmistä nyt puhumattakaan. Tappiota Keskokin tekee Cassa -kokeilullaan joka on vasta veto liidelille.
"Esimerkiksi monet pohjoisesta keskieuroopasta
tuodut tuotteet ovat energiataloudellisesti
lähempänä kuluttajaa kuin pohjois-suomessa
tuotetut". Kuulut näköjään siihen kastiin
jonka mielestä kehä kolmosen ulkopuolella ei ole
ihmisiä eikä elämää. Eikö se sata kilometriä
ulotu niille tienoille. Mikä on sinulle se
pohjois-suomi. Minusta se on lähinnä Lappi
Aika vähän taitaa niitä elintarvikkeita sieltä
päin tulla kyllä ne pääosin tuotetaan Suomen
keskipisteen eteläpuolella,eli se on lähiruokaa.
On suorastaan typerää rahdata ruokaa
maapallon joka kolkasta kylmäkuljetuksena.
Esim. lihaa Etelä-amerikastaja Uudesta-Seelannista
"Ei hinnalla,millä hyvänsä tuottaminen ei ole
euroissa mitattuna järkevintä"
Sitä juuri koko ajan ole yrittänyt väittää että
Suomessa tuottaminen ei varmaan ole halvinta
mutta järkevää. Moni asia vaan on järkevää
vaikka se ei ole halvin vaihtoehto.Sillä kaupalla
tarkoitin maatalouteen liittyvää kauppaa. Rahako
sinulla on ainoa mittari? Teollisuus käyttää
sellaisia raaka-aineita joista valmistettuja
tuotteita kysytään. Jos ei muuta kysytä kuin
ulkolaista niin sitä varmasti valmistetaan.
Ei Suomessa mitään lakia ole säädetty ruoan
kotimaisuusasteesta.
Onneksi valtaosa suomalaisiata haluaa
kuitenkin kotimaista ruokaa. Sinulla on
edellenkin vapaus valita ulkolaista.kyllä
sitä kaupasta löytyy.
Etkö ymmärtänyt,mitä yritin sanoa viimeisessä
virkkeessäni? En todellakaan halua mitään
siitä maisemasta Suomeen mikä on Vaalimaan ja
Viipurin välillä,ymmärsitkö? Ja lopuksi:
Olen käynyt muuallakin kuin Venäjällä mutta
maataloutta on harjoitettu huonommissakin
olosuhteissa.
muualla ei.
Kyllä olen vakavissani. Jokainen eläimen huono kohtelu on paha asia, se on tutkittava ja saatava hoidetuksi kuntoon. On kuitenkin huomattava, että Suomessa pahimmat tapaukset lasketaan muutamissa yksilöissä, maailmalla tuhansissa. Kun lintuinfluenssaan sairastuu tuhansia, niin on kyse laajamittaisesta katastrofista ja mittavista laiminlyönneistä.
Useimmiten Suomessa on kyse eläinten omistajien sairastumisesta tai väsymisestä totaalisesti. He ovat uupuneet työn alla. Harvemmin jos koskaan on syynä ollut voiton maksimointi keinolla millä hyvänsä.
Tämä tuo tukipolitiikan aivan uuteen valoon. Tukien määrää on lisättävä, tehtävä kunnon tasotarkistus. Tällä voidaan ehkäistä ja vähentää näitä kohtalokkaita burn out -tapauksia. Tuilla on täten myös eläinsuojelullinen ulottuvuus. Se halutaan usein unohtaa.
Kalkkunoiden kuljetuksissa oli jokin aika sitten rikkeitä. Ne kuitenkin johtuivat määräysten ristiriitaisuudesta ja sitä kautta tietämättömyydestä. Koirat eivät ole Suomessa tuotantoeläimiä.
Ja olen huomannut, että suomalaiset tuotteet ovat lisääntyneet selvästi. Lisäksi periaatteistaan poiketen liiteri on joutunut lisäämään pakkauksiin alkupermaa merkintöjä, koska aika moni asiakas ostaa mieluummin kotimaisen, jos tuotteet samanhintaisia.
On kuitenkin turha väittää etteikö Suomessa voisi tapahtua ikäviä asioita. Valitettavasti näyttö julmuuksista kaikilla elämänalueilla tuntuu vain lisääntyvän - meilläkin.
"On kuitenkin huomattava, että Suomessa pahimmat tapaukset lasketaan muutamissa yksilöissä, maailmalla tuhansissa."
Tarkoitatko ihmisiä vai eläimiä? Niin tai näin, meitä suomalaisia on aika vähän. Jos meillä tulee poliisin tietoon yli 350 tapausta vuosittain, suhteutettuna väestöpohjaan emme enää olekaan niin puhtoisia. Pointti jonka missasit ja joka tässä tilastossa kuitenkin on ensiarvoisen tärkeää: Suomessa poliisi kirjaa tarkasti tapaukset muistiin. Korruptoituneemmissa maissa ainakin tilastojen valossa näin ei välttämättä ole.
--
"Useimmiten Suomessa on kyse eläinten omistajien sairastumisesta tai väsymisestä totaalisesti. He ovat uupuneet työn alla. Harvemmin jos koskaan on syynä ollut voiton maksimointi keinolla millä hyvänsä."
Tämä on pelkkää mutuiluasi, ainakaan SEY:n esimerkkien valossa se ei ole pääsyy. Suppeassa otannassa pääsyy näyttäisi olevan piittaamattomuus. Suomalaisia hieman tuntevana voisin itse mutuilla kyseessä olevan Kuningas Alkoholin.
--
"Tämä tuo tukipolitiikan aivan uuteen valoon. Tukien määrää on lisättävä, tehtävä kunnon tasotarkistus. Tällä voidaan ehkäistä ja vähentää näitä kohtalokkaita burn out -tapauksia. Tuilla on täten myös eläinsuojelullinen ulottuvuus. Se halutaan usein unohtaa."
Mutuilua. Rahalla voidaan joissain tapauksissa vähentää työtaakkaa, ja kannatankin yhden tukimuodon suurempaa painotusta; luopumistuen. Toki sen edellytyksenä tulee olla tilan poistaminen alkutuotannosta lopullisesti. Tuen lisääminen kaikille omien sanojesi mukaan yksittäistapausten vuoksi olisi oireen, ei syyn hoitamista.
--
"Koirat eivät ole Suomessa tuotantoeläimiä."
Se ei oikeuta niiden huonoon kohteluun.
minäkin. On siellä melkein kaikki käyneet,vaikka
eivät aina tunnusta käyneensä.Luulevat varmmaan
olevansa jonkin sortin maanpettureita. Mutta
mistä johtunee että samat suomalaiset tuotteet,
joita myyvät suomalaisetkin kauppaketjut,ovat
Lidlissä aika paljon halvempia maidosta alkaen?
Ei Lidl olisi milloinkaan Suomeen rantautunut
jos Suomessa kaupan katteet olisivat olleet
edes kohtuulliset. Ei aivan kevyein perustein
perusteta koko maan kattavaa kauppaketjua näin
harvaan asuttuun maahan jos ei ole kartoitusta
liiketoiminnan kannattavuudesta pitkässä
juoksussa. Viime viikolla lehdessä luki,että
kauppa elää historiansa parasta aikaa.
Sen kyllä on huomannut sokea Reetakin!
On harhaanjohtamista väittää suomessa olevan 350 eläinsuojelutapausta vuosittain! Suurin osa rikkeistä kohdistuu koiriin ja muihin lemmikkieläimiin, tuotantoeläimiä koskevia tapauksia on vain muutama vuodessa.
Alkoholi on sairaus sinnä kuin mielenterveyshäiriötkin johon tulisi myös puuttua.
Luopumistuen ehtona on juuri tuo maataloustuotannon lopettaminen, mutta jos tarkoitat ettei eläkkeelle jäävän jälkeläisetkään saisi jatkaa tuotantoa, niin tuollainen vaatimus vaikuttaa oudolta.
Mitä herra Akre ajattelee kommenteistasi,mutta
en voinut olla puuttumatta ajatuksen kulkuusi.
Sanoit hoidon laiminlyömisen johtuvan
piittaamattomuudesta ja alkoholisoitumisesta.
Pätkääkään et ajatellut, mistä moinen saattaisi
johtua? Piittaamattomuus ja viinaan sortuminen
nimenomaan johtuu loppuun palamisesta. Eihän
hoitamataon eläin tuota mitään. Yksinkertaisesti tie on noussut pystyyn eikä mitään valoa ole enää näkyvissä. Ei viljelijä ole
mikään aivoton robotti,niin kuin tällä
saitilla moni on vaatimassa. Pitäisi miettiä,
kumpi tiukan paikan tullen vaatii enemmän suojelua
eläin vai sen kasvattaja! Pitäisikö
joukkoirtisanoutuvat tehyläiset asettaa
ammatin harjoituskieltoon,he kun jättävät
ihmiset heitteille vaikka palkka on taatusti
parempi kuin monella sian kasvattajalla ja
maksetaan kokonaisuudessaan verorahoista.
minäkin. Meillä vain on niitä eläimiä, jotka kärsii. Toista se on jos joku muu heittää elämänhallinnan nurkkaan. Se itse, ja ehkä perhe, kärsii.
myös lomitus on järjestetty. Ei ole rahaa järjestää itse.
kaupunkilaisten ponit ja hevoset, joita pidetään leikkimökeissä ym. ( tai jotkut pitävät). Kaikkia eläinsuojelurikoksia eivät suinkaan tee mv:t. Mitäs nytkin oli jossain kerrostalossa jotain liskoja ja kilppareita ollut huonolla hoidolla.
realisti haluaakin lopettaa maatalouden kokonaan. Nyt se vain otti tuon eläinsuojelun aseeksi.
Muistaakseni KTM:n tai jonkin muun ministeriön toimesta tehtiin selvitys ja Lidl toimi Suomessa paljon pienemmällä katteella kuin omat kauppamme ja toisaalta paljon suuremmalla katteella kuin Lidl Saksassa eli samojen tuotteiden korkeampi hinta on Osuuskauppojen ja Keskon pohjattomassa ahneudessa. Milläs luulet ostosparatiiseja rakennettavan ? En kyllä tajua kuka niitä hypermarketteja tarvii, kun tiemmä 40 kappaletta tulossa lisää 2010 mennessä pelkkiä Prismoja ja Sittareita. Mistä asiakkaat näihin kaikkiin ?
eyyä ossuuskappa, kesko ja e-market pyörirrävät kaikki niitä pollukka korttisysteemejä, se maksaa noin kymmenen prosenttia ruuan loppuhinnasta, siis jo tämän pollukkasysteemin puuttumisen johdosta liiteli pystyy myymään samat tuotteet sen kymmenen prosenttia halvemmalla.
Tämä on tikkarinkotikku'n oma mielipide. Mutta ei se mitään, tikkarinkotikku, me kaikki ymmärrämme että luetun ymmärtäminen ON vaikeaa.
Keskustelun eläinten hyvinvoinnista aloitti Akkre väitteellä "Suomessa tällaista ei koskaan voisi tapahtua". Laspenuskoiset uskokoon.
Jos unohdetaan valtakuntien rajat ja tukipolitiikan mukainen kotimaisuuden rummutus ja katsotaan lähiruokaa vain energiataloudelliselta kannalta, "lähiruokakartta" näyttää kovin erilaiselta kuin MTK:n kokoustilan seinällä.
Kulutusta pitäisi vertailla vaikkapa MIPS -luvulla (Material Input per Service unit = materiaalipanos/palvelusuorite). Jätetään se kuitenkin asiaan vihkiytyneille, laskukaava ei ole helppo eikä alkuunkaan yksiselitteinen. Katsotaan ainakin aluksi hyvin simppeliä mallia, oletuksena että esimerkiksi infrastruktuuri on olemassa nykyisenään vaikka tuonnin painotusta muutettaisi. Todellisuus olettamukseen on riittävän lähellä.
Kuten sanottu valtaosa kuluttajista asuu eteläisen Suomen satamista 100 km säteellä. Se ei ole asennekysymys vaan tosiasia ja merkittävää siksi, että se sanelee ketjujen keskusvarastojen sijainnin. Lisäksi maantiekuljetukset etenkin Tanskassa, mutta myös Pohjois-Saksassa ja Hollannissa ovat lyhyitä.
Suomi hoitaa valtaosan tuonnistaan meritse. Laivalla tuotuna kontti vie yllättävän vähän energiaa. Yhdessä laivassa tulee parhaimmillaan yli 3000 TEUta (20' konttia), tyypillisesti noin 1000 ja valtamerillä laivassa kulkee jopa 14000. Rekassa kulkee vain kaksi.
Syöttöliikenteen tyypillinen polttoaineenkulutus per TEU jää muutamaan kymmeneen litraan laivasta ja reitistä riippuen. Sen sijaan rekalla esimerkiksi keskeisestä Suomesta (Jyväskylä-Helsinki) kuljetus vie monikertaisen polttoainemäärän, n. 120 - 150 l, pidemmistä kuljetuksista puhumattakaan. Ketjujen keskusvarastoilta jakelu maakuntiin vie saman tuotteen alkuperästä riippumatta.
Jos laskentaan otetaan mukaan lämmitykseen käytettävä energia, yhtälö kallistuu entisestään "tanskankinkulle". Lähiruokaa ei siis voi mitata viivottimella. Maalaisliitolla on toki eri käsitys rekkaliikenteen tehokkuudesta :)
--
"Ei Suomessa mitään lakia ole säädetty ruoan
kotimaisuusasteesta."
Mutta unionissa on runsaasti lakisääteisiä tulleja, jotka nostavat ulkolaisten tuotteiden hintoja. Alkutuotantoa kun on EU:n ulkopuolellakin.
--
"Onneksi valtaosa suomalaisiata haluaa
kuitenkin kotimaista ruokaa."
Tieto vai toive?
Vähän tämän tyylistä kommenttia jo odottelinkin.
Kun otit esimerkiksi "tanskan kinkun" niin
miten perustelet sitä kansantaloudellisesti?
Tanskassa tuottajahinta on parikymmentä centtiä
halvempi kuin Suomessa mutta kinkun voi saada
kaksi euroa /kilo halvemmalla. Onko syy
suomalaisen teurastamon tehottomuudessa vai
kaupan hinnoittelussa.Rahat siitä kinkun tuottamisesta kuitenkin jäävät Tanskaan. Yrität vääntää koko ajan
sellaista kuvaa että maataloustuotantoa ei olisi
Etelä-Suomessa lähellä kuluttajaa,ja vähättelysi
maantiekuljetuksien osuudesta Euroopassa ei ole
kovinkaan uskottava.Itämeren konttiliikenne ohjautuu pääasiassa Helsinkiin eikä ne
SuperFastin laivat niele sellaisia konttimääriä
kuin yrität väittää.Sitäpaitsi se tavara kulkee
itämerellä pääasiasssa trailereissa. Puola on kaupan kannalta
kiinnostava maa lähinnä takapajuisuutensa ja siitä
johtuvan hintatasonsa takia mutta ei se tuotanto
siellä ole Gdanskin satamassa. Se on iso maa.
Jos et usko niin katso kartalta. Saksasta tänne
ei paljon elintarvikkeita tuoda koska siellä
tuottajahinnat ovat jo korkeampia kuin meillä.
Samoin Ranskassa. Tanska Dumppaa ylimääräiset
kinkkunsa sinne kuka eniten maksaa.Jos Suomessa
tuotettaisi sellaisia määriä sianlihaa ja paskaa
kuin Tanskassa ja Hollannissa tehdään niin olisi suomisossu jo
huutamassa kaikkia mahdollisia tahoja apuun
kun itämeri saastuu.Kaikesta päätellen kuulut
siihen joukkoon joka kuvittelee ettei omalla
kansallisajattelulla EU:ssa ole mitään merkitystä.
Aika monet EU-maat toimivat päinvastoin ja ajavat sitkeästi omia kansallisia etujaan. Niin köyhää
ei minusta koskaan tule että ostaisin
joulupöydän koristukseksi tanskalaisen kinkun,
ja kyytipojaksi Ruotsissa valmistettua Turun
sinappia. Sotkeminen maalaisliiton rekka-
liikenteen tehokkuuteen kertoo jo pahasta asennevammasta.Keskusliikkeiden varastojen
sijoittamisella ei ole mitään tekemistä
maalaisliiton kanssa. Se on kokonaan kaupan
päätettävissä oleva asia.Valtaosa Suomalaisista haluaa edellenkin kotimaista ruokaa. Koeta nyt vaan uskoa, Kyllä kauppa myy sitä mitä kuluttajat
haluaa.Kuulut kaikesta päätellen siihen ryhmään
jolle ruoka pitää olla puoli ilmaista, mutta
oman palkan alaraja pitää olla lakisääteinen.
Kolmasosan oman maan viljelijöistä potkisit
työttömäksi, elämällä toivossa että oma
ruokalaskusi halpenisi,vaikka viimeisen
tutkimuksen mukaan suomaisten sapuskoista 10%
menee kaatopaikoille,osoittaa ruoan halpuuden
tulotasoon verrattuna.
Olen periaatteen henkilö, enkä pääsääntöisesti vastaile henkilökohtaisuuksiin - mutta enhän voi olla tekemättä poikkeusta pravdan kohdalla! :)
--
"Kun otit esimerkiksi "tanskan kinkun"
niin miten perustelet sitä
kansantaloudellisesti?"
Perustelen sitä monella asialla;
* tuotannon optimoimisella EU- ei kansallisella tasolla tietyin rajoituksin. Tuotannosta on AINA osoitettavissa kallein ja tehottomin osa, joka tulee karsia ja korvata tehokkaammalla (tietyin rajoituksin), jo kestävän kehityksen vuoksi, saati talouden.
* jäsenmaksuilla, jota maksamme muiden maiden tavoin, ja joiden tarkoituksena on mahdollistaa yhteistoiminta, ei kansallisia intressejä.
* kestävällä kehityksellä, tuotteet tulee tuottaa niille soveltuvilla alueilla
* lähiruuan suosimisella; tuotanto on oltava logistisesti ja energiataloudellisesti lähellä kuluttajaa (ei välttämättä maantieteellisesti)
Maatalouden suhteen osaoptimointi, varsinkin pelkän oman navan yksipuolinen, yhden intressiryhmän etujen tuijottaminen johtaa pidemmällä aikavälillä huonoihin tuloksiin; emme voi, eikä meidän sallita ylläpitää tuotantoa nykyisessä laajuudessa nykyisillä tukitasoilla. Ei vaikka kuinka haluaisit.
Muutama kommentti, jätän henkilökohtaisuudet kommentoimatta - pidetään asiat asioina, eikö totta, niin vältytään seriffin sensuurilta:
--
"..vähättelysi maantiekuljetuksien osuudesta
Euroopassa ei ole kovinkaan uskottava."
Kyse ei ole uskosta. Tosiasia, mainituin rajoituksin. Kuten kehoitit, katso kartaa, Tanska on pikkuruinen pläntti (anteeksi vaan tanskalaiset!)
--
"Itämeren konttiliikenne ohjautuu pääasiassa
Helsinkiin eikä ne SuperFastin laivat niele
sellaisia konttimääriä kuin yrität väittää."
Itämeren konttiliikenteestä Helsinki on pieni - tarkoittanet Suomen satamia:
Helsinkiin tuotiin 2006:
Kontit 417 000 TEU
Kuorma-autot ja perävaunut 429 000 kpl
Eli yksin Helsinkiin tulee joka päivä yli tuhat TEUta JA traileria. Aika mittava määrä.. siihen päälle Hamina, Kotka, Loviisa, Porvoo, Hanko, Turku, Naantali. Vielä mittavampi määrä.
--
"Sitäpaitsi se tavara kulkee itämerellä
pääasiasssa trailereissa."
Voi olla, sillä ei ole vaikutusta energiatalouteen.
--
"Puola on.."
Olkoon mitä on. En ole sanallakaan maininnut Puolaa. (pahoittelut puolalaisille - taidan loukata tavalla tai toisella useampaa kansalaisuutta tässä viestissä.)
--
"Keskusliikkeiden varastojen
sijoittamisella ei ole mitään tekemistä
maalaisliiton kanssa. Se on kokonaan kaupan
päätettävissä oleva asia."
Hyvä. Muuten niitä olisi varmaan Inaria myöten
--
"Valtaosa Suomalaisista haluaa edellenkin
kotimaista ruokaa."
Epäilen. Todista.
--
"..viimeisen tutkimuksen mukaan suomaisten
sapuskoista 10% menee kaatopaikoille,osoittaa
ruoan halpuuden tulotasoon verrattuna."
Laita linkki, niin voin kommentoida. Onko määrä esimerkiksi kasvamaan päin vai mistä päättelet että se on tulotasoriippuvainen?
Surullista sinällään, mutta ei kai pilaantuvien elintarvikkeiden kohdalla koskaan päästä nollatasoon. Onneksi kylmäkuljetusketjut, pakkausteknologia, ennakoitavuus (tietojärjestelmät) yms. parantavat tilannetta. Ainakin toivottavasti.
jaksa ymmärtää ajatuksiasi.
Mitä tulee aatteeseen niin maataloudessa olen
pieni tekijä. Aktiiviaikanani suurimmat tuloni
olen saanut palkkatyöstä jolla ei ole ollut
mitään tekemistä maatalouden kanssa. Mutta kun on ollut rautoja tulessa vähän siellä ja täällä niin on oppinut ymmärtämään asioita vähän laajemmin.
Logiikkasi alkaa selvästi pettämään ja aatepohja
tulee vaan entistä enemmän näkyville.Väittämäsi
yhdestä intressiryhmästä jätän omaan arvoonsa.
Todella likinäköistä ajattelua kehäkolmosen
sisäpuolella. Esityksesi ruoan tuottamisesta
vain EU:n parhailla alueilla on kuin suoraan
isojen EU-maiden edustajien suusta. Tottakai
he haluavat myydä Ruokaa EU:n reunavaltioihin.
Silloin he myös määrää hinnan.Sokerileikkaus
oli siitä jo esimakua. Tanska tuottaa sian lihaa
moninkertaisen määrän Suomeen verrattuna.
Mikä vaikutus sillä on itämereen jos Suomen
maatalous jo pelkästään riittää itämeren
pilaamiseen. Etkö siitä ole lainkaan huolestunut.
Ja ylipäätään Tanskan maataloudesta Puolasta
puhumattakaan pitkine jokineen. Hollantilaiset
käytännössä hukkuu jo melkein paskaansa.
Tyhmempikin tajuaa että mitä enemmän rajoituksia
asetetaan sitä kallimmaksi tuotanto muodostuu.
Jos Tanska ja Puola tuottaa halvemmalla lihaa kuin
Suomi niin silloin voi saastutta itämerta.Niinkö?
Vaihteeksi voisit tutustua muidenkin maiden
tukitasoon mm.Englannin kuningashuoneelle kuin
arvostella Suomen tukia.Kyllä se ulkolainen
ruoka taitaa kuitenkin tulla Helsinkiin,koska
keskusvarastot sijaitsevat siellä. Kulkee
Euroopasta Itämerellä pääsääntöisesti
trailereissa ja niitä ei pinota päällekkäin
kuten kontteja ,eli ei se energiatalous ole samaa
tasoa.Lisäksi se kuljetetaan keskusvarastosta
muualle Suomeen.Lue päivän lehdet ,mainittiin varmaan
hesarissakin pari viikkoa sitten että 10%
ruoasta menee kaatopaikalle.Voisit tutustua
kuinka paljon elintarviketuonti Puolasta on
lisääntynyt EU-jäsenyyden jälkeen. Tuliko
yllätyksenä?
SEY:n tarkoitus on hyvä, mutta sen tarjoama kuva eläinten suojelusta on yksioikoinen. Siihen viittaa se, että koirat liitetään tuotantoeläimien luokkaan. Näin saadaan tilastoluvut näyttämään raflaavilta, ja tuotantoeläinten kohtelu huonommalta kuin todellisuudessa on.
http://www.sey.fi/
Miten on ymmärrettävissä rinnastus ihmisten määrän ja eläinsuojelurikkomusten välillä? Tarkoittaako se sitä, että kun maassa on paljon asukkaita niin sitten on paljon enemmän eläinten rääkkääjiä?
Puhuin , kuten linkissä todettiin, tuhansien tuotantoeläinten lopettamisesta Iso-Britanniassa. Ei se ole mutua, vaan faktaa. Olisiko sinulla linkki ulkomaisten eläisuojelu rikkomusten tilastoihin ? Miten luotettavia tilastoja ne ovat?
Eivätkä tiedot maanviljelijöiden burn outeista ole mutuilua. Näistä on jokainen voinut lukea julkisuudessa.
Tietysti parempi toimeentulo =raha, vähentää uupumisen mahdollisuutta. Pitääkö tällaisen itsestään selvyyden todistamiseksi tehdä väitöskirja ?
Unohdit ottaa laskelmissasi huomioon sen, että Kuopioon ei pääse valtamerien konttilaivalla. Ts. jakelu Etelä-Suomen satamista täytyy hoitaa sisämaahan , Lapin perukoille ja itärajalle. Eikä niitä ajoja hoideta paluukuormina.
Lisäksi Itämeren uudet ympäristösäännökset ja hiilidioksidikauppa tulevat nostamaan meriliikenteenkin kustannuksia. Myös kotimaisen kuljetusalan työllistävä vaikutus poistuu tuonnin lisääntymisen takia.
"Kuopioon ei pääse valtamerien konttilaivalla"
Juuri siitä on kysymys. Kuopiosta tavara tuodaan maanteitse, ei laivalla.
--
"kotimaisen kuljetusalan työllistävä vaikutus poistuu tuonnin lisääntymisen takia."
Lopettavatko ihmiset Kuopiossa syömisen, rakentamisen, pukeutumisen..?
Tuskin.
Kuopissa syomistä vaan se ruoka tuotetaan
mahdollisimman lähellä Kuopiota. Se on sitä
lähiruokaa. Ymmärrätkö? Kyllä naapurissa
Siilinjärvellä pystytään tuottamaan lihaa
maitoa,vihanneksia viljaa ja jopa lannoitteita
siihen viljelyyn.Pippuri ja kahvi täytyy tuoda
Kalakukon ainekset on omasta takaa ja tekijät.
Ai niin ja poron käristys tulee sieltä
Pohjois-Suomesta kun sieltä Tanskasta ei taida
tulla rahallakaan.
Oletko siinä uskossa että liha kulkee Siilinjärveltä Kuopioon käymättä lähtöruudun kautta? Leikkeleet viipaloidaan teurasauton takapenkillä?
Matka Tanskasta jopa Kuopion kuluttajalle voi tosiaan olla lyhyempi kuin kiertäen Suomen sisällä. Mutta aatteesi ei taida antaa sille mahdollisuutta.
Kannattaa kuitenkin totutella ajatukseen.
Tanskassa valmiiksi teurastamolla?
se lähtöruutu sijaitsee ja missä on teurasauton
takapenkki? Tanskaa olen ajanut autolla
ristiin rastiin ja yhtään sikalaa en satamissa
ole nähnyt.
Shokeeraava tietosi, ettei tanskan satamissa ole sikaloita, nosti mieleen muutaman kysymyksen:
- Kuinka suurelta alalta teurastamo hankkii lihansa Suomessa?
- Kuinka suurelta alalta teurastamo hankkii lihansa Tanskassa?
- Kuinka kauas satamasta voit sijoittaa teurastamon Tankassa?
- Kuinka kauas kaupan keskusvarastosta voit sijoittaa teurastamon Suomessa?
- Kuinka paljon peräkärrin laivamatka Tanskasta Suomeen kuluttaa polttoainetta?
- Kuinka paljon Rekka kuluttaa polttoainetta teurastamolta kaupan keskusvarastolle?
- Kuinka kaukana satamasta kummankin tuotteen keskusvarasto Suomessa on?
Lyhyemmin:
Kumpi on suomalaisen kuluttajan lähiruokaa?
Jatketaan energiatalouden kannalta:
- Lämmitetäänkö sikalaloita ja navettoja yhtä paljon Tanskassa kuin Suomessa?
- Miten tarvittava energia tuotetaan Suomessa? Entä Tanskassa?
Lyhyemmin:
Kumpi tuottaa ekotehokkaasti?
Asia on sitä verta tärkeä, että teen siitä uuden aloituksen, kunhan olen lukenut muutkin viikonlopun jätö.. anteeksi tuotokset. Aihe nousee sitten laajemmin keskusteltavaksi, älkää suotta jatkako tänne. Kiitos sparrauksesta Pravda!
- kuinka laajalle alueelle levitetään se sianlanta Suomessa, entä Tanskassa?
" Lämmitetäänkö sikalaloita ja navettoja yhtä paljon Tanskassa kuin Suomessa?"
varsinkin tuo navetan kohdalla oleva lämmitys kysymys tuntuu hyvinkin oudolta, koska niitä harvemmin lämmitetään ja jos kyse on lihakarjasta niin ei todellakaan lämmitetä rakennuksia.
Suomessa löytyy muutama sikatila joka on energian suhteen omavarainen ja onnittelut sille.
joten älä kattoon hypi , suomessa on 5 miljoonaa ja euroopassa on humattavasti enemmän on paljon ruokaa liikkeellä eivätkä ihmiset ole ruokaansa kuolleet ,kumma kyllä tää suomalainen ei kovin hyvin ole tonne ulkomaille menny on jotenkin kallista ja ala-arvosta jos ruuasta puhutaan niin..
menee melkein kaikki omaan käyttöön ja tuotavakin ulkomailta lisää. Lihaa mm.
Ei ihmisten lukumäärä ole riittävä selitys huonoon tautitilanteeseen muualla maailmassa. Kyllä hyvällä hygienialla, valvonnalla ja tuottajakoulutuksella on oma merkityksensä Suomen hyvään tilanteeseen. Lue ao. linkki, niin tiedät enemmän:
http://www.ett.fi/tiedostot/pdf/ETTpk2006.pdf
Eläinten hoitoon käytetään Suomessa erittäin vähän antibiootteja. Sen seurauksena ihmisten antibioottilääkitys puree Suomessa vielä hyvin. Kaikkialla tilanne ei ole yhtä hyvä. kts.ao linkki:
http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_493.pdf
http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1995/3_1995/bakteerien_resistenssi_-_yhteinen_ongelma/
suu-ja sorkkatautia, sinikielitautia,hullualehmää enkä muitakaan kaakattajista tulevia pöpöjä. joten syön oman lehmän/sonnin tarvittaessa ja katon että possu on läheltä kotoisin ja kaakattajat on suomen rajojen sisäpuolelta. en tule hulluksi, kieli on punainen ja vielä kävelen ilman flunssaa.