Mitä mieltä olette EPS-harkoista?

koska siitä puuttuu kivitalon hyvä puoli, nimittäin lämmönvarauskyky seiniin.

silti rytoksikämppä kirjoitti:

koska siitä puuttuu kivitalon hyvä puoli, nimittäin lämmönvarauskyky seiniin.

Ja mitähän lämpöä varaisit, meinaan lämmitystä tarvitaan vain n. parina kuukautena Tammi ja Helmikuussa.
Jos jostain ongelmasta pitäisi puhu, niin älkää tehkö kivipintaisia lattioita, koska lämmitystä tarvitaan todella vähän on lattialämmitys yleensä pois päältä.
Näissä taloissa ei myöskään ole kovinkaan järkevää rakentaa maalämpöä, koska lämmitysenergian tarve on todella vähäinen, ette saa ikinä kuoletettua.
Muuten on mukavan tasainen lämpö, äänetön ja miellyttävä asustaa.
Helppo ja kevyt oli myös rakentaa, eikä nostokoneita tarvittu, kuin onteloiden ja kattotuolien nostamiseen. Oikeastaan ihmettelen miksi betonia pitäisi nostella raskaasti käsin, kun työn voi tehdä koneellakin ja käy aikas joutuisasti.
Niin vielä jäi kertomatta, että myös takka oli melko turha investointi, sitä ei tule käytetyksi oikeastaan lainkaan.

Jokainen saa elää omassa harhassaan, jos ei vahingoita muita.
Jos on niin tyhmä, ettei ymmärrä modernista betonirakentamisesta yhtään mitään, pitääkö sitä muille kailottaa?

"Sitten ei se ole sen kummoisempi asumisteknisesti kuin muutkaan betonitalot." Hohhoijaa!
Mistähän tämä viisaus on peräisin? Oletko kenties asunut erilaisissa betonitaloissa?

Betoniauton käytyä talon runko on valmis. Ei tarvita mitään lisäeristämistä. Tuuletettu polystyreeni muotti on loistava keksintö. Ulkopuolelle rappaus ja sisäpuolelle liimalla kipsilevytys. Se on siinä.

Talo on kesällä viileä ja talvella lämmin, eikä vedä mistään nurkasta.

kumisevat eniten... kirjoitti:

Jokainen saa elää omassa harhassaan, jos ei vahingoita muita.
Jos on niin tyhmä, ettei ymmärrä modernista betonirakentamisesta yhtään mitään, pitääkö sitä muille kailottaa?

"Sitten ei se ole sen kummoisempi asumisteknisesti kuin muutkaan betonitalot." Hohhoijaa!
Mistähän tämä viisaus on peräisin? Oletko kenties asunut erilaisissa betonitaloissa?

Betoniauton käytyä talon runko on valmis. Ei tarvita mitään lisäeristämistä. Tuuletettu polystyreeni muotti on loistava keksintö. Ulkopuolelle rappaus ja sisäpuolelle liimalla kipsilevytys. Se on siinä.

Talo on kesällä viileä ja talvella lämmin, eikä vedä mistään nurkasta.

miten kymmeniä Jämerä, Maxit, Eliitti, HB, Lammi, EPS-harkko, puu, tiili yms. taloja täällä on rakennettu, niin tietoa on.

Mun piti puolustaa EPS -taloja, mutta suomalainen uskovainen luuseri on niin herkkä, että näkee mörköjä kaikkialla.

Esmes EPS talon valuvaiheessa tarvitaan niin paljon puuta valutuiksi, että sillä puumäärällä olisi rakentanut yhden puutalon. Sitten ammattilaisilla oli ongelmia rappauksen kiinnipysymisen kanssa.

Varmasti oli kevyempi latoa kuin Lammiharkot, mutta niiden valutukien tekemiseen menikin sitten hirveästi aikaa, joten EPS -talo ammattivoimin rakennettuna ei pärjännyt täällä skabassa kovin hyvin.

Mun hartiapankkina rakennettu Lammi oli 3. nopein muuttovalmis. Nopein oli puupakettitalo ja toiseksi nopein 50-vuotiaan pariskunnan ammattiporukalla pystytetty Jämerä.

Vieläkin tuolla on kesken yks hartiapankkivoimin tehty EPS talo, aika monimutkainen arkkitehtuuri siinä. Mutta naapurissa on valmis EPS -talo ja ihan onnellisesti me täällä joka mökissä asumme.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Ja mitähän lämpöä varaisit, meinaan lämmitystä tarvitaan vain n. parina kuukautena Tammi ja Helmikuussa.
Jos jostain ongelmasta pitäisi puhu, niin älkää tehkö kivipintaisia lattioita, koska lämmitystä tarvitaan todella vähän on lattialämmitys yleensä pois päältä.
Näissä taloissa ei myöskään ole kovinkaan järkevää rakentaa maalämpöä, koska lämmitysenergian tarve on todella vähäinen, ette saa ikinä kuoletettua.
Muuten on mukavan tasainen lämpö, äänetön ja miellyttävä asustaa.
Helppo ja kevyt oli myös rakentaa, eikä nostokoneita tarvittu, kuin onteloiden ja kattotuolien nostamiseen. Oikeastaan ihmettelen miksi betonia pitäisi nostella raskaasti käsin, kun työn voi tehdä koneellakin ja käy aikas joutuisasti.
Niin vielä jäi kertomatta, että myös takka oli melko turha investointi, sitä ei tule käytetyksi oikeastaan lainkaan.

on päällä kesälläkin.
Uima-allastila ja pesuhuone kuivahtavat mukavasti ja lämpöisillä klinkkereillä on kiva kävellä.
Kaukolämpö maksaa kesällä puolet siitä mitä talvella, joten halpaa.
Lämpötila kesät talvet on noin 23C.

seurannut kirjoitti:

miten kymmeniä Jämerä, Maxit, Eliitti, HB, Lammi, EPS-harkko, puu, tiili yms. taloja täällä on rakennettu, niin tietoa on.

Mun piti puolustaa EPS -taloja, mutta suomalainen uskovainen luuseri on niin herkkä, että näkee mörköjä kaikkialla.

Esmes EPS talon valuvaiheessa tarvitaan niin paljon puuta valutuiksi, että sillä puumäärällä olisi rakentanut yhden puutalon. Sitten ammattilaisilla oli ongelmia rappauksen kiinnipysymisen kanssa.

Varmasti oli kevyempi latoa kuin Lammiharkot, mutta niiden valutukien tekemiseen menikin sitten hirveästi aikaa, joten EPS -talo ammattivoimin rakennettuna ei pärjännyt täällä skabassa kovin hyvin.

Mun hartiapankkina rakennettu Lammi oli 3. nopein muuttovalmis. Nopein oli puupakettitalo ja toiseksi nopein 50-vuotiaan pariskunnan ammattiporukalla pystytetty Jämerä.

Vieläkin tuolla on kesken yks hartiapankkivoimin tehty EPS talo, aika monimutkainen arkkitehtuuri siinä. Mutta naapurissa on valmis EPS -talo ja ihan onnellisesti me täällä joka mökissä asumme.

välttämättä ole nopeuskilpailulaji ollenkaan.

Voi olla pidempään pois golf-kentältä ja punttisalilta, kun tekee hartaasti talojaan.

Hiljaa hyvä tulee.

talon teko kirjoitti:

välttämättä ole nopeuskilpailulaji ollenkaan.

Voi olla pidempään pois golf-kentältä ja punttisalilta, kun tekee hartaasti talojaan.

Hiljaa hyvä tulee.

Nopeimmin rakentava Jehovan todistajat valtakunnansalejaan.
Siis nopeus on kiinni monista muista asioista, kuin tuotteista.
Juuri pahin ongelmahan on liian nopea rakentamisen tahti, joka aiheuttaa lopulta kosteus- ja homeongelmia.

meillä lattialämmöt kirjoitti:

on päällä kesälläkin.
Uima-allastila ja pesuhuone kuivahtavat mukavasti ja lämpöisillä klinkkereillä on kiva kävellä.
Kaukolämpö maksaa kesällä puolet siitä mitä talvella, joten halpaa.
Lämpötila kesät talvet on noin 23C.

Pesutiloissa voidaan mukavuuslämpöä käyttää ja siellä miltei ainoa mahdollisuuskin on kivilattia.
Mutta jos Eps-harkkotalossa tai jossain muussa talossa alat lämmittää kivilattioita keittiöissä ja olohuoneissa, niin lämpiää huoneilma sietämättömän kuumaksi.
Tietysti myös termostaatit heittävät lämmön pois päältä ja tällöin kivilattiat tuntuvat viileiltä.
Parketti taas tuntuu aina lämpöiseltä.

kumisevat eniten... kirjoitti:

Jokainen saa elää omassa harhassaan, jos ei vahingoita muita.
Jos on niin tyhmä, ettei ymmärrä modernista betonirakentamisesta yhtään mitään, pitääkö sitä muille kailottaa?

"Sitten ei se ole sen kummoisempi asumisteknisesti kuin muutkaan betonitalot." Hohhoijaa!
Mistähän tämä viisaus on peräisin? Oletko kenties asunut erilaisissa betonitaloissa?

Betoniauton käytyä talon runko on valmis. Ei tarvita mitään lisäeristämistä. Tuuletettu polystyreeni muotti on loistava keksintö. Ulkopuolelle rappaus ja sisäpuolelle liimalla kipsilevytys. Se on siinä.

Talo on kesällä viileä ja talvella lämmin, eikä vedä mistään nurkasta.

Tarkoitatko sellaista palikka-harkkoa? Kun mainitsit kipsilevyn sisäpinnassa. Mitä kivitalon hyviä puolia tuollaisella ratkaisulla on?

> Talo on kesällä viileä ja talvella lämmin, eikä
> vedä mistään nurkasta.
Tuossa ei ole sisällä varaavaa massaa kuten muissa kivitaloissa ja en usko että viileys olisi ainakaan varaavuudesta kiinni.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Pesutiloissa voidaan mukavuuslämpöä käyttää ja siellä miltei ainoa mahdollisuuskin on kivilattia.
Mutta jos Eps-harkkotalossa tai jossain muussa talossa alat lämmittää kivilattioita keittiöissä ja olohuoneissa, niin lämpiää huoneilma sietämättömän kuumaksi.
Tietysti myös termostaatit heittävät lämmön pois päältä ja tällöin kivilattiat tuntuvat viileiltä.
Parketti taas tuntuu aina lämpöiseltä.

ilmaa/tuulettaa.

ihmettelija kirjoitti:

Tarkoitatko sellaista palikka-harkkoa? Kun mainitsit kipsilevyn sisäpinnassa. Mitä kivitalon hyviä puolia tuollaisella ratkaisulla on?

> Talo on kesällä viileä ja talvella lämmin, eikä
> vedä mistään nurkasta.
Tuossa ei ole sisällä varaavaa massaa kuten muissa kivitaloissa ja en usko että viileys olisi ainakaan varaavuudesta kiinni.

Viileys perustuu myös hyvään eristyskykyyn auringon lämmittävää vaikutusta vastaan.
Betonia näissä muoteissa on enemmän, kuin monissa muissa harkoissa.
Hyviä puolia on paljonkin yksi on että on ainoa kivitalo, jonka sisä- tai ulkopinnassa ei ole halkeamia.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Viileys perustuu myös hyvään eristyskykyyn auringon lämmittävää vaikutusta vastaan.
Betonia näissä muoteissa on enemmän, kuin monissa muissa harkoissa.
Hyviä puolia on paljonkin yksi on että on ainoa kivitalo, jonka sisä- tai ulkopinnassa ei ole halkeamia.

"Viileys perustuu myös hyvään eristyskykyyn auringon lämmittävää vaikutusta vastaan.
Betonia näissä muoteissa on enemmän, kuin monissa muissa harkoissa." Tietysti tuo on totta. Yleensä ongelmana on ikkunoista sisään paistava aurinko joka lämmittää. Tähän auttaa hieman se että sisällä on paljon massaa joka hidastaa lämmön nousua. Lopulta lämpötila nousee kuitenkin ja masiivisessa talossa sitä sitten riittää pidemmäksi aikaa. Ei siis kannata päästää aurinkoa porottamaan sisälle jos viileyttä halutaan.

Harvoin seinä kuumenee auringon voimasta niin että sisäpinta lämpenisi. Sehän tarkoittaisi että seinällä on huono eristävyys. Betoni välissä tietysti hidastaa lämmön siirtymistä tätä kautta.


"Hyviä puolia on paljonkin yksi on että on ainoa kivitalo, jonka sisä- tai ulkopinnassa ei ole halkeamia." Tuo on ylläri monelle kun on tehty kivitalo niin sitä pidetään lujana. Sitten huomataan että se halkeilee sieltä-täältä.

ihmettelija kirjoitti:

"Viileys perustuu myös hyvään eristyskykyyn auringon lämmittävää vaikutusta vastaan.
Betonia näissä muoteissa on enemmän, kuin monissa muissa harkoissa." Tietysti tuo on totta. Yleensä ongelmana on ikkunoista sisään paistava aurinko joka lämmittää. Tähän auttaa hieman se että sisällä on paljon massaa joka hidastaa lämmön nousua. Lopulta lämpötila nousee kuitenkin ja masiivisessa talossa sitä sitten riittää pidemmäksi aikaa. Ei siis kannata päästää aurinkoa porottamaan sisälle jos viileyttä halutaan.

Harvoin seinä kuumenee auringon voimasta niin että sisäpinta lämpenisi. Sehän tarkoittaisi että seinällä on huono eristävyys. Betoni välissä tietysti hidastaa lämmön siirtymistä tätä kautta.


"Hyviä puolia on paljonkin yksi on että on ainoa kivitalo, jonka sisä- tai ulkopinnassa ei ole halkeamia." Tuo on ylläri monelle kun on tehty kivitalo niin sitä pidetään lujana. Sitten huomataan että se halkeilee sieltä-täältä.

minäkin. Betonilattioissa ei ole mitään halkeamia, miksi siis valuharkoista tehdyssä kiviseinissä on ?
Onko oletus, että seinissä ei ole raudoitusta ollenkaan, vai mistä tässä on kysymys. Tiedustelee eräs ei vielä valuharkkotaloa rakennuttanut.

ihmettelija kirjoitti:

Tarkoitatko sellaista palikka-harkkoa? Kun mainitsit kipsilevyn sisäpinnassa. Mitä kivitalon hyviä puolia tuollaisella ratkaisulla on?

> Talo on kesällä viileä ja talvella lämmin, eikä
> vedä mistään nurkasta.
Tuossa ei ole sisällä varaavaa massaa kuten muissa kivitaloissa ja en usko että viileys olisi ainakaan varaavuudesta kiinni.

"Mitä kivitalon hyviä puolia tuollaisella ratkaisulla on?"

Siinä on kaikki kivitalon hyvät puolet. Myös se lämpöä varaava massa, jota onkin sitten tavallista runsaammin. Se, että sisäpuolella on 50 mm:n EPS-kerros, ei vaikuta muuten kuin hidastamalla lämmön siirtymistä hieman. Niinhän varaavan takankin takkasydän ja ulkokuori on erotettu toisistaan.

Sisäpinta voidaan rapata tai päällystää saneerauslaastilla liimatuilla EK-kipsilevyillä. Rakenne on silloin uskomattoman kova ja jämäkkä, koska korkeapaine-EPS ei juuri anna periksi jäädessään kovaa teräsbetonia vasten. Nyrkillä (tai päällä) hakkaamalla jysähtää ja tekee kipeää.

Mitä valuaikaisiin tuentoihin tulee, ei ainakaan meillä ollut niihin juurikaan tarvetta, vaan uretaanivaahto nurkissa ja vahva pakkausteippi / jeesusteippi riittivät. Ovi- ja ikkuna-aukkoihin piti tietenkin tehdä valustopparit, mutta ne jäivätkin sitten paikoilleen karmien kiinnityspuiksi (kestopuuta ja haponkestäviä ruuveja tartuntoina).

Nopeastihan noista rungon saa kasalle, mutta muu rakentaminen ei niillä nopeudu yhtään, jos ei hidastukaan.

Nyt on markkinoille tullut Eliittiharkko, joka rakenteeltaan ja toimintaidealtaan on lähellä Palikkaa, eli pontattu. Eliittiä näyttäisi saavan talopakettina, joten se ottanee markkinaosuutta Palikalta, Alanderilta ja StyroStonelta.

EPS-talossa asuva kirjoitti:

"Mitä kivitalon hyviä puolia tuollaisella ratkaisulla on?"

Siinä on kaikki kivitalon hyvät puolet. Myös se lämpöä varaava massa, jota onkin sitten tavallista runsaammin. Se, että sisäpuolella on 50 mm:n EPS-kerros, ei vaikuta muuten kuin hidastamalla lämmön siirtymistä hieman. Niinhän varaavan takankin takkasydän ja ulkokuori on erotettu toisistaan.

Sisäpinta voidaan rapata tai päällystää saneerauslaastilla liimatuilla EK-kipsilevyillä. Rakenne on silloin uskomattoman kova ja jämäkkä, koska korkeapaine-EPS ei juuri anna periksi jäädessään kovaa teräsbetonia vasten. Nyrkillä (tai päällä) hakkaamalla jysähtää ja tekee kipeää.

Mitä valuaikaisiin tuentoihin tulee, ei ainakaan meillä ollut niihin juurikaan tarvetta, vaan uretaanivaahto nurkissa ja vahva pakkausteippi / jeesusteippi riittivät. Ovi- ja ikkuna-aukkoihin piti tietenkin tehdä valustopparit, mutta ne jäivätkin sitten paikoilleen karmien kiinnityspuiksi (kestopuuta ja haponkestäviä ruuveja tartuntoina).

Nopeastihan noista rungon saa kasalle, mutta muu rakentaminen ei niillä nopeudu yhtään, jos ei hidastukaan.

Nyt on markkinoille tullut Eliittiharkko, joka rakenteeltaan ja toimintaidealtaan on lähellä Palikkaa, eli pontattu. Eliittiä näyttäisi saavan talopakettina, joten se ottanee markkinaosuutta Palikalta, Alanderilta ja StyroStonelta.

auennut :
"Myös se lämpöä varaava massa, jota onkin sitten tavallista runsaammin. Se, että sisäpuolella on 50 mm:n EPS-kerros, ei vaikuta muuten kuin hidastamalla lämmön siirtymistä hieman."
Siis jos lämmitysjärjestelmä pitää sisälämpötilan tasaisena, niin eihän sisäpinnassa oleva massa sen pahemmin luovuta lämpöä kuin sitä varaakaan. Sen sijaan eristeiden välissä oleva massa varaa aina kun ulkona lämpenee, ja luovuttaa lämpöä kun ulkona jäähtyy, näin eps-muottiharkkotaloissa. Samoin tekee rappauksen alla oleva varaava massa eristeiden ulkopuolella kivisissä valuharkkotaloissa, jopa siinä määrin, että kylmän pakkasyön jälkeen ulkolämmön noustessa pintaan tiivistyy vettä tai jopa härmistyy jäätä. Eps-harkossa tältä efektiltä välttyy, kun varaavaa massaa ei ole aivan uloimpana osana. Jos sähkölämmitteisessä talossa tulee pitkä sähkökatko, niin siinä sitten tarvitaan sisäpuoleista varaavaa massaa esim lattiassa, tai varalämmitysjärjestelmää, tai aggregaattia, jolla kylmäkalusteet ja valaistuksenkin saa toimimaan.
Onko jokin syy, miksi maanvaraisissa betonilattioissa ei varaavaa massaa kasvateta betoni sora betoni sandwitsillä, pelkän betonin sijasta, hinta ero olisi aika suuri, kun betoni maksaa yli 100 euroa kuutiolta perille tuotuna, ja kiviaines vain prosentteja tuosta ? Jos alapohjan eristeiden päälle tulisi yhteensä vaikka 30 sentin kerros, niin johan voisi yösähköllä varata reilusti, ilman että sisälämpötila lämpö nousee päivällä liian kuumaksi ja illalla on turhan viileää, sillä tuollaisen massan lämpötila sopivalla teholla yöllälämmitys nostaisi lämpöä vajaalla asteella, ja silti riittäisi hyvin yöhön saakka.

logiikka ihan kirjoitti:

auennut :
"Myös se lämpöä varaava massa, jota onkin sitten tavallista runsaammin. Se, että sisäpuolella on 50 mm:n EPS-kerros, ei vaikuta muuten kuin hidastamalla lämmön siirtymistä hieman."
Siis jos lämmitysjärjestelmä pitää sisälämpötilan tasaisena, niin eihän sisäpinnassa oleva massa sen pahemmin luovuta lämpöä kuin sitä varaakaan. Sen sijaan eristeiden välissä oleva massa varaa aina kun ulkona lämpenee, ja luovuttaa lämpöä kun ulkona jäähtyy, näin eps-muottiharkkotaloissa. Samoin tekee rappauksen alla oleva varaava massa eristeiden ulkopuolella kivisissä valuharkkotaloissa, jopa siinä määrin, että kylmän pakkasyön jälkeen ulkolämmön noustessa pintaan tiivistyy vettä tai jopa härmistyy jäätä. Eps-harkossa tältä efektiltä välttyy, kun varaavaa massaa ei ole aivan uloimpana osana. Jos sähkölämmitteisessä talossa tulee pitkä sähkökatko, niin siinä sitten tarvitaan sisäpuoleista varaavaa massaa esim lattiassa, tai varalämmitysjärjestelmää, tai aggregaattia, jolla kylmäkalusteet ja valaistuksenkin saa toimimaan.
Onko jokin syy, miksi maanvaraisissa betonilattioissa ei varaavaa massaa kasvateta betoni sora betoni sandwitsillä, pelkän betonin sijasta, hinta ero olisi aika suuri, kun betoni maksaa yli 100 euroa kuutiolta perille tuotuna, ja kiviaines vain prosentteja tuosta ? Jos alapohjan eristeiden päälle tulisi yhteensä vaikka 30 sentin kerros, niin johan voisi yösähköllä varata reilusti, ilman että sisälämpötila lämpö nousee päivällä liian kuumaksi ja illalla on turhan viileää, sillä tuollaisen massan lämpötila sopivalla teholla yöllälämmitys nostaisi lämpöä vajaalla asteella, ja silti riittäisi hyvin yöhön saakka.

Seinän sisäpinta pysyy vakiolämpöisenä, jos talossa täydellinen eristys. Käytännössä seinä luovuttaa tai varaa lämpöä U-arvonsa mukaisesti. Jos varaavaa massaa ei ole lainkaan (puurakenteisessa talossa vain vähän), vuoto/varaus on suoraan U-arvon mukainen. Jos varaavaa massaa on kuten voileipärakenteessa (betoni-eps-betoni) tilanne muuttuu. Ulkokuori on ensimmäinen kapasitiivinen elementti, joka tasaa ulkolämpötilaa. Eps toimii resistiivisenä elementtinä, joka hidastaa ulkolämpötilan muutoksen näkymistä ja pienentää "lämpövirtaa". Sisimmäinen toimii toisena kapasitiivisena elementtinä, jolloin systeemin aikavakio on suuri ja sisäkuoren lämpötila ei pyri muuttumaan ja sitä kautta imemään taikka luovuttamaan lämpöä lämmityssysteemistä.
Systeemi kuitenkin vain tasaa lämpötilahuippuja, ei se muuta lämpötilaeroja minnekään. Sen sijaan esim. vedontunne voi vähentyä, kun sisäkuoren lämpötila on kohtuullisen stabiili. Jos ulkolämpötila muuttuu sisälämpötilan molemmin puolin, silloin aurinkoenergiaa pääsee hyödyntämään.
Eps-betoni-eps ei varaa niin hyvin,koska resistiivinen ulkokuori heikentää betonin varauskyky eli lämpövirtaa. Samaten se ei pääse luovuttamaan varaustaan kovin tehokkaasti, koska sisäkuori on resistiivinen elementti. Kyllä tämäkin rakenne varaa, mutta heikommin. Varauskyky riippuu rakenteen eri osien paksuuksista.
Molemmat rakenteet varmasti toimivat ja niissä on hyvä asua.

vai C-R-C kirjoitti:

Seinän sisäpinta pysyy vakiolämpöisenä, jos talossa täydellinen eristys. Käytännössä seinä luovuttaa tai varaa lämpöä U-arvonsa mukaisesti. Jos varaavaa massaa ei ole lainkaan (puurakenteisessa talossa vain vähän), vuoto/varaus on suoraan U-arvon mukainen. Jos varaavaa massaa on kuten voileipärakenteessa (betoni-eps-betoni) tilanne muuttuu. Ulkokuori on ensimmäinen kapasitiivinen elementti, joka tasaa ulkolämpötilaa. Eps toimii resistiivisenä elementtinä, joka hidastaa ulkolämpötilan muutoksen näkymistä ja pienentää "lämpövirtaa". Sisimmäinen toimii toisena kapasitiivisena elementtinä, jolloin systeemin aikavakio on suuri ja sisäkuoren lämpötila ei pyri muuttumaan ja sitä kautta imemään taikka luovuttamaan lämpöä lämmityssysteemistä.
Systeemi kuitenkin vain tasaa lämpötilahuippuja, ei se muuta lämpötilaeroja minnekään. Sen sijaan esim. vedontunne voi vähentyä, kun sisäkuoren lämpötila on kohtuullisen stabiili. Jos ulkolämpötila muuttuu sisälämpötilan molemmin puolin, silloin aurinkoenergiaa pääsee hyödyntämään.
Eps-betoni-eps ei varaa niin hyvin,koska resistiivinen ulkokuori heikentää betonin varauskyky eli lämpövirtaa. Samaten se ei pääse luovuttamaan varaustaan kovin tehokkaasti, koska sisäkuori on resistiivinen elementti. Kyllä tämäkin rakenne varaa, mutta heikommin. Varauskyky riippuu rakenteen eri osien paksuuksista.
Molemmat rakenteet varmasti toimivat ja niissä on hyvä asua.

Käytännössä voin sanoa, että Eps-harkoilla toteutettu talo kuluttaa niin vähän lämmitysenergiaa , että varauskyvylläkään ei ole minkäänlaista merkitystä.
Koska sisäseinän lämpötila pysyy vakiona, eli huoneenlämmössä, on rakenne miellyttävä ja vedoton.
Myöskään lattiaan ei pidä varata lämpöä, koska se aiheuttaa ainoastaan viiveitä ja kivilattiakin tuntuu viileältä, koska lämpö ei kertakaikkiaan mene päälle. Suosittelen näihin taloihin puulattioita.

välillä kierrättää kirjoitti:

ilmaa/tuulettaa.

Kyse ei ole ilmanvaihdon puutteesta, vaan yksinkertaisesti niin pienestä lämmitysenergian tarpeesta, ettei lämpö mene päälle.
Nykyaikaisella ilmanvaihtokoneella ei paljon tuulettelemalla lämpöä lasketa, koska lämmön talteenotto on niin tehokasta. Ja olisi jopa järjenköyhyyttä lämmittää kivilattiaa jalalle mieluisaksi, sekä samalla ajaa energiaa ulos.
Yksinkertaisinta on valita puupintaiset lattiat, jotka ovat miellyttävän lämpöisen tuntuisia jalalle, vaikka niitä ei kokoajan lämmitäkään.

vai C-R-C kirjoitti:

Seinän sisäpinta pysyy vakiolämpöisenä, jos talossa täydellinen eristys. Käytännössä seinä luovuttaa tai varaa lämpöä U-arvonsa mukaisesti. Jos varaavaa massaa ei ole lainkaan (puurakenteisessa talossa vain vähän), vuoto/varaus on suoraan U-arvon mukainen. Jos varaavaa massaa on kuten voileipärakenteessa (betoni-eps-betoni) tilanne muuttuu. Ulkokuori on ensimmäinen kapasitiivinen elementti, joka tasaa ulkolämpötilaa. Eps toimii resistiivisenä elementtinä, joka hidastaa ulkolämpötilan muutoksen näkymistä ja pienentää "lämpövirtaa". Sisimmäinen toimii toisena kapasitiivisena elementtinä, jolloin systeemin aikavakio on suuri ja sisäkuoren lämpötila ei pyri muuttumaan ja sitä kautta imemään taikka luovuttamaan lämpöä lämmityssysteemistä.
Systeemi kuitenkin vain tasaa lämpötilahuippuja, ei se muuta lämpötilaeroja minnekään. Sen sijaan esim. vedontunne voi vähentyä, kun sisäkuoren lämpötila on kohtuullisen stabiili. Jos ulkolämpötila muuttuu sisälämpötilan molemmin puolin, silloin aurinkoenergiaa pääsee hyödyntämään.
Eps-betoni-eps ei varaa niin hyvin,koska resistiivinen ulkokuori heikentää betonin varauskyky eli lämpövirtaa. Samaten se ei pääse luovuttamaan varaustaan kovin tehokkaasti, koska sisäkuori on resistiivinen elementti. Kyllä tämäkin rakenne varaa, mutta heikommin. Varauskyky riippuu rakenteen eri osien paksuuksista.
Molemmat rakenteet varmasti toimivat ja niissä on hyvä asua.

jos lämmitysjärjestelmän säätö on kunnossa, eristyksen ei tarvitse olla täydellinen, kunhan on nykytasoa, esim U=0.16 on ihan riittävä, eli seinänpintalämpö alle 0.5 astetta sisäilmaa viileämpää tulipalopakkasillakin.
"Käytännössä seinä luovuttaa tai varaa lämpöä U-arvonsa mukaisesti." siis U-arvo kertoo paljonko seinän läpi menee lämpöä tietyllä lämpötilaerolla, varaamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Varaaminen edellyttää lämpötilan kasvamista massiivisessa rakenneosassa, ja varauksen lämpömäärä voidaan laswkea lämpötilan nousun, ominaislämpökapasiteetin, sekä massan tulona.
Betoni-eps-betoni rakenteessa lämpöeristeen puolivälissä on aina sisä- ja ulko- betonien keskilämpötila. Sensijaan eps-betoni-eps rakenteessa näin ei ole. Siinä eristeen keskellä olevan betonin varaavuus muuttaa tilannetta siten, että ulkolämmön laskettua selvästi, betonin ja ulkolämpötilan ero on suurempi sekä betonin ja sisälämpötilan ero vastaavasti pienempi kuin b-eps-b rakenteella, ja siten sisemmän eristeen läpi menee pienempi lämpövirta. Ulkolämmön noustua tilanne on päinvastoin. b-eps-b rakenteessa ulompi betoni on pakkasrapautumisen kannalta riskialttiimpi, tämä seikka on eps-b-eps rakenteella vältetty, siinähän kantava betoni on eristeiden välissä suojassa.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Käytännössä voin sanoa, että Eps-harkoilla toteutettu talo kuluttaa niin vähän lämmitysenergiaa , että varauskyvylläkään ei ole minkäänlaista merkitystä.
Koska sisäseinän lämpötila pysyy vakiona, eli huoneenlämmössä, on rakenne miellyttävä ja vedoton.
Myöskään lattiaan ei pidä varata lämpöä, koska se aiheuttaa ainoastaan viiveitä ja kivilattiakin tuntuu viileältä, koska lämpö ei kertakaikkiaan mene päälle. Suosittelen näihin taloihin puulattioita.

"Myöskään lattiaan ei pidä varata lämpöä, koska se aiheuttaa ainoastaan viiveitä ja kivilattiakin tuntuu viileältä, koska lämpö ei kertakaikkiaan mene päälle. Suosittelen näihin taloihin puulattioita."
Jos massiiviseen lattiaan saa yöllä varattua vajaan 0.5 asteen lämmön nousulla koko päiväajan kulutusta vastaavan lämpöenergian, niin mitä ihmeen haittaa ko. viiveestä mielestäsi on ?
Samaa mieltä siitä, että kivipinta tuntuu viileältä vielä 21 asteisenakin, siispä sen betonilattian voi päällystää esim puulla, tai muulla vähemmän lämpöä johtavalla materiaalilla.
Pesutilat sitten erikseen, niiden mukavuus syistä ylilämpöisestä kivi lattiasta lämmön saa LTO:lla talteen...

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Käytännössä voin sanoa, että Eps-harkoilla toteutettu talo kuluttaa niin vähän lämmitysenergiaa , että varauskyvylläkään ei ole minkäänlaista merkitystä.
Koska sisäseinän lämpötila pysyy vakiona, eli huoneenlämmössä, on rakenne miellyttävä ja vedoton.
Myöskään lattiaan ei pidä varata lämpöä, koska se aiheuttaa ainoastaan viiveitä ja kivilattiakin tuntuu viileältä, koska lämpö ei kertakaikkiaan mene päälle. Suosittelen näihin taloihin puulattioita.

niin onko se maalämpö turha siihen taloon vai laittaisko suoran sähkölämmityksen rinnetaloon? Mitenkäs muuten pysyy taulut ym seinillä vai oletko levyttänyt jollain sisäseinät?

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Käytännössä voin sanoa, että Eps-harkoilla toteutettu talo kuluttaa niin vähän lämmitysenergiaa , että varauskyvylläkään ei ole minkäänlaista merkitystä.
Koska sisäseinän lämpötila pysyy vakiona, eli huoneenlämmössä, on rakenne miellyttävä ja vedoton.
Myöskään lattiaan ei pidä varata lämpöä, koska se aiheuttaa ainoastaan viiveitä ja kivilattiakin tuntuu viileältä, koska lämpö ei kertakaikkiaan mene päälle. Suosittelen näihin taloihin puulattioita.

paljonko menee ekerniaa eli paljonko on se 'niin vähän'? Konkreettista tietoa pöytään, kiitos.

Joko viidessä vuodessa ovat reistailleet pumput ja tokeet ja elektroniikka vai vieläkö lämpiää alkuinvestoinneilla.

Voisin vähän verrata kaukolämpötalooni, jossa
600m3 ja kulut tuhat euroa per vuosi sisältäen myös pienen uima-altaan ja lämpimän käyttöveden lämmityksen 5-henkiseen talouteen.
Talossa on tavallinen LTO ja noin 23C lämpötila kesät talvet.
Nyt on pelannut sama vaihdin 27v ja vaihdatan sen (edelleen ehjänä) ensi suvena uuteen, jottei tartte hätäisiä harakiriratkaisuita tehdä.

asunut jo 5 v kirjoitti:

niin onko se maalämpö turha siihen taloon vai laittaisko suoran sähkölämmityksen rinnetaloon? Mitenkäs muuten pysyy taulut ym seinillä vai oletko levyttänyt jollain sisäseinät?

Meillä kaapelilämmitys lattiassa ja termostaatteina Devireg 550 versiot. Eli nämä joissa näkyy asetettu lämpötila Digitaalisina numeroina ja toimivat kuin automaattinen lämmityksensäätö henkilöautossa.
Keskimääräinen lämmityssähkön kulutus on ollut 7000 kwh vuodessa. Meillä teknisessä tilassa erillinen mittari, joka mittaa erikseen lämmityssähkön kulutuksen.
Käytännössä lämmitystä alkaa kytkeytyä päälle vasta alle 5 asteen pakkasilla, muuten lämmitykseen riittää kodinkoneiden ja valaistuksen hukkalämpö.
Neliöitä meillä on 140 m2 ja kuutioita 464 m3.
Maalämpöä ei Eps-harkkotalossa tuskinkaan saa kannattamaan, mutta lämmintä käyttövettä lämmittäisin poistoilmalämpöpumpulla, jos vielä voisin valita.
Meillä on sisäseinissä 13 mm EK Gyprock, kiinnitettynä saneerauslaastilla ja taulut pysyvät erinomaisesti ja niitä meillä on paljon.
Pesutiloissa on laatat vesieristeellä saneerauslaastilla kiinnitettynä. Saunassa normaali saunan rakenne folio harkon päällä ja tervaleppä paneeli.
Kiinnittäminen ei ollut yleensäkään minkäänlainen ongelma, siihen löytyi paljonkin vaihtoehtoja.

Asunut 5 vuotta kirjoitti:

Meillä kaapelilämmitys lattiassa ja termostaatteina Devireg 550 versiot. Eli nämä joissa näkyy asetettu lämpötila Digitaalisina numeroina ja toimivat kuin automaattinen lämmityksensäätö henkilöautossa.
Keskimääräinen lämmityssähkön kulutus on ollut 7000 kwh vuodessa. Meillä teknisessä tilassa erillinen mittari, joka mittaa erikseen lämmityssähkön kulutuksen.
Käytännössä lämmitystä alkaa kytkeytyä päälle vasta alle 5 asteen pakkasilla, muuten lämmitykseen riittää kodinkoneiden ja valaistuksen hukkalämpö.
Neliöitä meillä on 140 m2 ja kuutioita 464 m3.
Maalämpöä ei Eps-harkkotalossa tuskinkaan saa kannattamaan, mutta lämmintä käyttövettä lämmittäisin poistoilmalämpöpumpulla, jos vielä voisin valita.
Meillä on sisäseinissä 13 mm EK Gyprock, kiinnitettynä saneerauslaastilla ja taulut pysyvät erinomaisesti ja niitä meillä on paljon.
Pesutiloissa on laatat vesieristeellä saneerauslaastilla kiinnitettynä. Saunassa normaali saunan rakenne folio harkon päällä ja tervaleppä paneeli.
Kiinnittäminen ei ollut yleensäkään minkäänlainen ongelma, siihen löytyi paljonkin vaihtoehtoja.

rakensit ulkoseinät?