Meille tuli 2vuotias uroskoira. Aluksi meni tosi hyvin, lukuunottamatta yksin jättämistä. Koira ei ilmeisesti koskaan ole ollut ihan yksin, vaan vähintään koirakaverin kanssa. Alkaa haukkuminen joka ei loppunut missään vaiheessa, pois olin 30min.
Seuraavana päivänä testasin, menin ulos 5min ja haukkuu. Koira on myös läkähdyksissä kun jää yksin (?) Kävin kaupassa ja koira jäi ulos max 2min ja taukoamatonta haukkumista.
Aina kun palaan koira villiintyy siinä määrin että alkaa pomppia, vispata eestaas ja yrittää napata kädestä innoissaan. Koskaan ei ole saanut joten en tiedä mitä sillä tahtoo.
Olen yrittänyt olla huomioimatta. Sama kotona että kun kehun jostain hyvästä niin alkaa heti sama rullaus ja nappauksen yritys. Enään ei huvita kehua mistään.
Ulkona lenkillä ensimmäiset päivät menivät hyvin, mutta nyt on alkanut vetää, vetää koiria kohti, ihmisiä kohti ja muuten vain.
Olen väsynyt ja poikki, nukun todella huonosti ja katkonaisesti kun stressaan koirasta, etenkin haukkumista. Mitä voin tehdä vai palautanko paketin kun oma jaksaminen alkaa olla finaalissa.
Koira ollut viikon.
Seuraavana päivänä testasin, menin ulos 5min ja haukkuu. Koira on myös läkähdyksissä kun jää yksin (?) Kävin kaupassa ja koira jäi ulos max 2min ja taukoamatonta haukkumista.
Aina kun palaan koira villiintyy siinä määrin että alkaa pomppia, vispata eestaas ja yrittää napata kädestä innoissaan. Koskaan ei ole saanut joten en tiedä mitä sillä tahtoo.
Olen yrittänyt olla huomioimatta. Sama kotona että kun kehun jostain hyvästä niin alkaa heti sama rullaus ja nappauksen yritys. Enään ei huvita kehua mistään.
Ulkona lenkillä ensimmäiset päivät menivät hyvin, mutta nyt on alkanut vetää, vetää koiria kohti, ihmisiä kohti ja muuten vain.
Olen väsynyt ja poikki, nukun todella huonosti ja katkonaisesti kun stressaan koirasta, etenkin haukkumista. Mitä voin tehdä vai palautanko paketin kun oma jaksaminen alkaa olla finaalissa.
Koira ollut viikon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kun ottaa aikuisen koiran, niin saa kyllä varautua että ongelmia tulee. Mikäli koira ei ole tottunut olemaan yksin, on todella vaikea saada sitä enää tuossa iässä oppimaan siihen. Voi kyllä onnistua, mutta tarvitsee aikaa ja työtä. Et kertonut mitä rotua koirasi on? Varsinkin sakemanneissa on paljon eroahdistuskoiria.
Koira on ollut sinulla vasta viikon. Kuitenkin aikuisen koiran sopeutuminen uuten kotiin voi viedä jopa kuukausia, riippuen rodusta ja koiran luonteesta. Minusta olisi viisainta että olet nyt koirasi kanssa tiivisti seuraavat viikot. Jos olet töissä, yritä saada lomaa. Älä huomioi koiraa mitenkään 5-15 minuuttiin kun menet kotiin. Sitten kutsu koiraa ja kehu sitä. Ulkoile paljon sen kanssa ja kouluta samalla, harjoittele vetämättä kulkemista. Jätä koira ensin vain pieniksi hetkiksi yksin. Anna sille lähtiessäsi jotain todella mielenkiintoista pureskeltavaa, esim. grillattu naudan nilkka tai vast. (saa ruokakaupoista). Älä mene sisälle juuri silloin kun se haukkuu, ettei se vaan yhdistä haukkumista sinun kotiin tuloosi. Älä luovuta helpolla. On sääli jos koirasi joutuu kiertoon. Käy lainaamassa kirjastosta koulutuskirjoja. Ota yhteyttä ammattikouluttajiin jos tuntuu ettei tuloksia tule. Onnea sinulle ja koirallesi!
Kai sinä varauduit, että aikuisen koiran kanssa voi tulla eteen vaikka minkälaisia ongelmia ja haasteita vai ajattelitko panna koiran taas kiertoon, kun ei heti viikon päästä sujunutkaan ja olet niin kovin poikki????? Nyt vastuuta hieman. Ja selkärankaa!
Koira vasta tutustuu sinuun ja uuteen ympäristöön - nyt ei todellakaan ole aika jättää sitä kauppojen eteen jne! Ensinnäkin laita mahdollisille naapureille lappua uudelleensijoitetusta koirasta, joka totuttelee yksinoloon. Hae kirjastosta KAIMION ja FENNELLIN kirjoja. Koiran on ensin tunnettava olonsa mukavaksi kotonanne Sinun ollessa siellä. Vasta kun sen perusturvallisuus on kunnossa, voi se luottavaisesti jäädä myös yksin. Juurihan se joutui "hylätyksi" Tottakai se pelkää sitä nytkin. Vähän sympatiaa hei eläintä kohtaan - KOIRA EI OLE TAHALLAAN PAHA!!!! Tuo: "Enään ei huvita kehua mistään" oli ihan järkyttävää luettavaa viikon vanhalta koiranomistajalta!
Lue Rekku Rescuen sivuilta ja Pelastetaan koirat&Viipurin koirat tietoa uudelleen sijoitettujen koirien sopeutumisesta.
Tärkeintä kai on nyt saada koiraparka sopeutumaan EIKÄ se että sinua hieman väsyttää eikä huvita???
Olisit PERKELE miettinyt muutamaan kertaan ETUKÄTEEN. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta säälittää vaan niin koirasi. Ehkäpä todella haluat harkita siitä luopumista, ja tajuat että Tiimarin koirat riittävät lähivuosiksi. Ehkä sitten joskus myöhemmin eläväkin eläin, kun olet hieman kypsempi, vastuuntuntoisempi ja myötätuntoisempi lämmin, aikuinen ihminen.
Mikä tampio!!!
Voi koiraparkaa...
Allekirjoitan suurilta osin edelliset kommentit, kun ottaa aikuisen koiran, ei ole realistista odottaa pääsevänsä helpolla. Koira on elävä olento, sitä ei voi hylätä kevein perustein, jokainen hylkääminen pahentaa ongelmia ja mikäli kierrettä ei katkaista ajoissa, ei välttämättä ole mitään tehtävissä, koira menettää kykynsä tuntea yhteenkuuluvuutta ihmiseen, se on täysin luonnollista. Mitä enemmän koirallasi on ollut eri koteja, sitä kovemmin joudut tekemään töitä, kirjoituksesi kertoo karua kieltä, että sinulla ei välttämättä omin avuin ole resursseja saada koiraasi sinuun luottamaan.
Pahojen tekeminen on normaalia kiertolaisille, ne haluavat tietää oletko luotettava, pystytkö huolehtimaan siitä, oletko pätevä asettamaan rajat ja antamaan turvaa. Sinun pitää olla johdonmukainen ja reilu johtaja, jonka suojissa koira tuntee olonsa turvalliseksi.
Ota yhteyttä ammatti-ihmiseen, koiran kanssa ei onnistu, ellei tiedä mitä on tekemässä, sinulla täytyy olla suunnitelma mitä haluat koiran käytöksessä muuttaa, miten toteutat tämän ja sinun täytyy aukottomasti osata perustella, miksi valitsemasi kasvatustapa on oikea, muiden neuvoja (ei edes ammatti-ihmisen) ei pidä sokeasti kuunnella vaan vaatia perusteluja kunnes olet ymmärtänyt mihin pyritään, muuten et voi olla johdonmukainen ja se on a ja o.
Minulla on ollut useita kiertolaisia, todella pahoja ongelmia omaavia koiria, jotka kovalla työllä ovat muuttuneet omalla tahdillaan unelmakoiriksi. "Lopussa kiitos seisoo" voin vakuuttaa, että kun nyt teet sen työn kunnialla, voit todella nauttia koirasta ja olla todella ylpeä itsestäsi. Jaksamista, toivottavasti et lannistu kovista sanoista, mitä sinulle on tässä ketjussa kirjoitettu, ota ne vaikka haasteena, että "minähän en periksi anna" ja tule myöhemmin kertomaan kuinka mahtavan koiran SINÄ olet kasvattanut.
Miten nyt menee, vieläkö koira on sinulla? Huolestuttaa!