Poissa on suvaitsevaisuus,rehellisyys,moraalisuus,lähimmäis rakkaus,nöyryys,anteeksiantavaisuus ja Jumalan pelko.Listaa voisi jatkaa loputtomiin... Oman edun tavoittelu ja oman navan ympärillä pyöriminen on tämän päivän ihmisen motto.Lapsia pidetään jo viimeistään esikoulussa "isoina" Alkoholi/huumausaineiden käyttö lisääntyy vuosi vuodelta.Kovat arvot ja väkivalta lisääntyvät ja saavat hirviömäiset kasvot nykypäivän ihmisissä. Ihminen ei ole minkään arvoinen tänä päivänä.Mitä huonommin ja hirveimmin toista ihmistäkohtelee,niin sitä parempi ihminen on tässä ajassa. Tulo erot lisääntyvät ja köyhyys lisääntyy.Mutta mitä sen on väliä, kun vain itsellä menee hyvin ja asiat rullaavat. Ihmiset ahdistuvat,masentuvat ja kärsivät. Ihmis sydän on kiveksi vaihtunnut ja kieli ihmisten pahuuden lähteeksi.Kukaan ei kunnioita mitään eikä ketään. Nyky päivän arvot ovat täysin vääriä.Lähimmäisissä yritetään aina nähdä jotain huonoa,jotain mistä voisi ihmistä alentaa ja pilkata ja tuoda omaa hyvyyttään esille.Aukaiskaa raamattu ja lukekaa lopun ajoista.Totta se on.Ihmiset tuhoavat maailman ja lopuksi itse itsensä.Tämä ei ole mikään kiihkoilian peloittelu viesti,vaan totuus tästä ajasta missä me tänä päivänä elämme.Murtautukaa ulos pahan kahleista ja katsokaa kukin peilikuvaansa,niin kuin myös minä itsenkin. Rakkautta ja armoa
Ihmiset eivät
ole enään ihmisiä.
15534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sinä joka tän keskustelun olet avannut,sinulle haluan sanoa sen että tuo sinun kirjoittamasi teksti on tosi hyvä ja aito ja ennenkaikkea tasan tarkkaan totuuden mukainen,Kiitän Jumalaa siitä että sinun kaltaisia ihmisiä on vielä olemassa,toivotan sinulle Taivaan Isän suurta siunausta ja kaikkea hyvää,(haluan vielä vähän sanoa tuohon kirjotukseen liittyen)eli mä oon hyvin paljon itse miettinyt ja pohtinut tätä tän hetkistä maailman menoa ja ennen kaikkea sitä miten me kaaleet ollaan menty niin raadolliselle tasolle joka suhteessa,lyötyä lyödään,väliin putoajia työnnetään enempi kuilun partaalta alas ennen kuin tarjotaan auttavaa kättä,köyhiä,kurjia ja päihde ongelmaisia sorretaan ja haukutaan eikä pidetä ihmis arvoisina ja niin edelleen,eikö meidän ihmiset olisi jo aika saada rivit kasaan ja yhtenäiseksi ja ruveta tarjoamaan kättä ja apua tarvitseville,ite teen jo jonkun verran työtä tuolla huumenuorten parissa ja yritän parhaani mukaan saada nuoret pois rikollisuus/päihdekierteestä,tämä on iso prosessi ja hyvin suuri työmaa joten haastan kaikki kynnelle kykenevät mukaan vaikka ihan vaan rukouksin kantaen näitä ihmisiä joilla on elämässään vaikeeta ja päihde ongelmia.Sekin olis jo paljon jos me ajateltais/toimisimme silleen että jos meillä ei ole apua tarjolla tai sympatioita näitten ihmis poloisten suhteen niin jätetään ainakin se painostaminen ja mollaaminen pois,me ollaan kaikki saman Taivaan alla eläviä ihmisiä,me ei olla kukaan toinen toistamme parempi arvoisia.Jeesukselle me ollaan kaikki saman arvoisia ja yhtä rakkaita.Olkaa kaikki siunattuja Jeesuksen Nimessä.
Asiallista tekstiä, mutta käyttäisitte kappalejakoa, niin ei olisi niin vastenmielistä lukea pitkää tekstiä.
...suomen kielioppina
"meso-hirviää"'valitusta' tässä sulle
kirjoittaja
taitajana
sinä siellä näpsäkkäästi ottaa vaan ja näppää hiiren 2., painikkeella ja vetelee käsin lääniä.... tavuttaa ja jakaa uusi- sanoja .... ja tekee vaikka telemarkkeja välillä.
mutta että me joille asiat
eivät sanoista muutu,
eivätkä välittämisestä tee vajaata.........
meillä on hauskaa, taas tulee vihanpurkauus että ei saa olla miten sattuu.
kiitos vain,
tästä et pääsekään, kaikkien keskeneräisten ja nopea näpytteisten kannalta:
voitaneen todentaa,että tee sinä siellä jakosi,.
tiedätkö että on vaikea saavuttaa kirjallista taitoa!
Käytät taitavasti sanoja.
Yksikään niistä
ei putoa huuliesi takaa
minua kohti.
Käytät valtaasi
- mitätöit minut.
Kuljet ohitseni.
Riität itsellesi.
Tällaisia ajatuksia pyöri päässäni tänä aamuna. Siinä (narsistinen) ihminen haluaa tulla näkyväksi, nähdyksi. Melko luonnollinen tarve. Meihin aikojen alussa, syntymälahjana annettu.
Totta joka sana, jonka kirjoitit. Lopunaikoina kylmenee useimpien (?) rakkaus. Aika tyrmäävää, lohdutonta ja ankeaa. Surullista.
Mutta ei täysin toivotonta... yhden ihmisen taistelu tätä kylmyyttä ja kovuutta vastaan tuntuu turhalta. Yksi ihminen voi kuitenkin yrittää pitää huolta omasta sydämestään. Älä päästä sitä kovettumaan.
On hirmuisen vaikeaa elää tässä ajassa jotenkin "erilaisena" ihmisenä jolla on tunteva sydän ja aivot jotka ajattelevat. Sellaisiksi meidät kuitenkin alunperin luotiin. Kun ihmisen sydämen ympärille alkaa kasvaa jää peite, siitä tulee ajanmittaan todella paksu, ns. panssarijäätä. Mitkään "henkisen kehityksen kurssit", itsekuri, eikä sivistys saa sitä jäätä sulamaan. On vain yksi taho, joka onnistuu jään sulattamisessa, hän joka sydämen loi.
Jatka taistelua tuulimyllyjä vastaan. Sanon tämän nyt itselleni: Lakkaa sinä odottamasta, että sinut huomataan, huomaa sinä toiset. Epäkiitollista puuhaa, mutta kumma kyllä toimii.
Älä pelkää puuttua, kysyä ja kyseenalaistaa.
Älä pelkää rakastaa, sanoa oikeita sanoja, katsoa kohti. Maailman yksinäisinkin ihminen tapaa todennäköisesti yhden ihmisen, jos pystyy lähtemään huushollistaan kartanolle. Siinä voi laittaa hyvän kiertämään. Ei maksa mitään.
Luojan kiitos, peli ei ole vielä menetetty. Pilvien takana on taivas, valoa ja aurinkoa. Routa sulaa aikanaan. Suojakelejä sinulle, minulle, suomen kansalle, koko maailmalle.
Ei luovuta toivosta - ihan vielä.
kerrassaan kaunis. Osaat näemmä sinäkin laittaa sanat "oikeaan" järjestykseen. Tuli aivan hempeä mieli ja pienoinen toivo,että ehkä ei sittenkään lähimmäisenrakkaus ole vielä kuollut,mutta pahal ta näyttää!Kysyy voimia ja tahtoa uskaltaa elää, siis elää, näin pahassa maailmassa.
Kyllä olisi hyvä, jos olisi kykyä ja tahtoa pys tyä joka ilta summaamaan, kuinka pahasti on lä himmäiselleen tänään "onnistunut" sanomaan. Sel laisia ihania(narsistisia hirviöitä) me ihmiset usein tosiamme kohtaan olemme.
t. takarivin taavi
Kirjoittaminen on niin helppoa. Voi sanoa, mitä sydämessään ajattelee. Nenät vastakkain voi joskus mennä "vihne" kurkkuun.
Tänään on tällaisten ajatusten vuoro:
Olen väsynyt meidän ihmisten itsekeskeisyyteen, elämän keskeneräisyyteen ja siihen miten me kävelemme toistemme ohi näkemättä toisiamme. Enkä nyt jaksa uskoa, että asiat ensi viikolla olisivat paremmin. Vai ehkä sittenkin..?
Osaatko kertoa, miksi myös ne ihmiset, jotka ovat sen raamattunsa avanneet ja sitä lukeneet lankeavat tuohon samaan? Kovuuteen, kylmyyteen, suvaitsemattomuuteen,lahkohenkeen, rakkaudettomuuteen ja toisen ihmisen mitätöintiin? Puhutaan suurella suulla isoja sanoja, mutta käytännön teot ovat ihan jotain muuta. Pyöritään omissa piireissä tärkeänä ja tyytyväisenä. "olen tärkeä IHMINEN ja minulla on paljon tärkeätä tekemistä" Lähimmäinen nähdään ainoastaan "valistuksen" tarpeessa olevana ihmisenä, jota yritetään muuttaa lähemmäs omia ajatuksia. Rakkauden osoittaminen häntä kohtaan on aivan turhaa. Miksi monet kristityt ovat TODELLA yksin? Miksi on niin paljon P-puheita? Miksi aikaa tuhlataan opillisten riitojen parissa? Tapellaan kuin pahaiset kakarat hiekkalaatikolla. Miksi valta on kristityllekin niin tärkeä? Miksi samat viidakon lait toimivat kristyillä kuin kaikilla muillakin. Eli lähelle hyväksytään vain se ihminen, joka on samanlainen, peilikuva itsestäsi? Mikä on vikana kristittyjen ajattelumaailmassa, kun homma ei toimi? Kristinuskon ydinsanoma kun kuitenkin on selkeä ja varsin toimiva. Jos sen mukaan elettäisiin elämä olisi paljon miellyttävämpää, en sano että välttämättä helpompaa. Missä on vika? En haluaisi luopua toivosta - mutta lähellä on.
Simpukka
Olen taas sulkeutumassa.
Simpukan kuoret menevät kiinni uudestaan.
Päivä päivältä kerään kovia kerroksia ympärilleni.
Mikä meni vikaan?
Yksinäinen puu ei pala kauan.
Oma puuni on jo hiilloksella.
Ei lämmitä, ei valaise.
Missä ovat ne palkeet,
jotka puhaltavat roihun tähän hiillokseen.
Kuka lisäisi ympärilleni puita?
älä luovu toivo pidä yllä.uskovaiset ovat tavallissia ja yhtä syntisiä ,kuin niin sanotut ei uskovaiset.jos ihminen on hyvä sydämmeltään se on sitä ilman lahkojakin.jumalaan kun uskoo ja jeesukseen ei sitä tartte joka mutkas todistaa.kenelle meidän täytyis todistaa ett me ollaan hyviä?kun itse tietää miten kohtelee muita ja pyrkiin parempaan henkiseen kehitykseen itsensä kanssa.toivo on itsessämme niinkuin rakkauskin niitä ei voi toinen ojentaa.elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa.hymyä huuleen pieni kulkija.ihminen on ihminen vaikka voissa paistas.
"jospa sen mukaan elettäisiin- elämä olis helpompaa"!
jospa sen mukaan tehtäisiin... olis kaikilla hyvin!
mutta mielenkiintoista ja antavaa elämän haaste,
siihen väsymättömänä tosin vain harva lukuisia kertoja, stressin ja kriisein varustellusta
muutoksessa, pysähtyy kiittelemään että
hah,
taitaa se sittenkin olla suurempi kuin
järjellinen etämä elämän mysteri-
- elämä kantaa.
MITÄ ON IHMINEN .
MITEN KAIKKI SE :IHMISENÄ OLEMINEN? KERRO HYVÄNEN AIKA MULLE SE ?
EN OSAA KERTO ; EN KYSYTTÄVÄKSI SAA; mutta mulla on tuosta tunne,että onneksi elämässä on näitä hetkiä että saa tuon raamattunsa eteen pysähtyä ja olla vain ällistynyt, että tätäkö kaikki joutuu kysymään, kyseenalaistamaan tätäkö elämä; JUMALAN TÄHDEN, TUrhuuUUTTA ja himoa, vain on ?
TÄSTÄ KAIT TÄSSÄ MUNKIN ONGELMASSA ON KYSE; INHOTTAA OTTAA PÄÄHÄN ;SANGEN IKÄVÄLLÄ TAVALLA OLEN TYYTYMÄTÖN ETTÄ:
"Pyöritään omissa piireissä tärkeänä ja tyytyväisenä."
Yksinäinen puu ei pala kauan.
:(
kuka autta, vajoan,,,kuka uskoo että en voi elää
näkyjä näkien, tuohia poltellen, toiveissa taivaita havaiten, kaiken keskeltä kaivaten ääntä kun saavut RaKKAin. etsi avain!
ovat aina olleet ihan samanlaisia.
Arvot ovat kuitenkin sentään pehmenneet kuluvana vuosisatana ja nyt on olemassa hyvinvointiyhteiskuntiakin maailmassa, paljon autamme toisiamme, vaikkei sekään ole tarpeeksi.
Ennen voitiin vain haaveilla monista nykyajan asioista ja vapaista ja liberaaleista ajatus-suuntauksista.
sitten mä huomasin
.että demokratiasta tulee tasapäistä jakoa,että siitä puuttuu kaikki se
kiinnostus, kihko ja taistelu aja omistamisen iloon saavutamisen työskentelyn tuskan ja jaksamisen valituksen takaamaa , vaihtelua vaan
taitaa olla sitten niin että ei ole ihmistä, ajatteluakaan ,ei sitä liberaalin tai muun
käsittämätöntä selittelyä vaan
meistä tulisi kummallisia poikeeavuuksia, laidalla ja Jumala on tahtonut meistä
välkehtiviä värikkäitä ja iloisina tekemisistämme jakajia. väsyneen hän hoitaa ja turvan antaa tuskaiselle,
kiepät hän ilolla ohjaa
virtaavien paikkojen luo, ei jätä ei jätä
hylkää
vaikka mun muut.
omaisuuteni riistävät vievät terveyteni henkiset voimani hupenevat ja
jalkani sitoutuu.
sinä vain rakastat
rakkautesi tulen hehku virtojen takaa, taivaan tulina tuulen teitä
tulet
ja kosketat sisintäni ,
ihme ihme elämästä saa kiinni kertatoisen jälkkeen hienoa.
huojentukaa ja itkemisestä silmänne tulevat pöhöttyneiksi, nouskaa jaloillenne, olkaa raittiina
rakastamaan jokaiselle on leipänsä päivälle.
anokaa niin te saatte tuntea mikä
oivallus on tuntea helteellä tuuli, auringon paahteessa veden loiske , olla kuin kala kuivalla maalla mutta jo siima heittää veteen !
usko pois se , oman elämän arvoinen on hiljentyä että jaksaa tärkeinä hoitaa omiaan asia.
semmosii "mukavaahan oma elämän asiat on, valittaa! "
joku tossa taaenpana sanoi osuvasti: "ihminen haluaa (narsistisesti itsekäästi, omahyväisyydessään) aina tulla näkyväksi, nähdyksi"
. kuulluksi tulemisen VINKUMINEN MEISSÄ LAPSIPAROISSA ON SITÄ Rääkymällä - "Melko luonnollinen" tapa
mitä UUTTA.... MUTTA....
*suvaitsevuus häviää yhteen rikokseen!
omaani kun kohtelee huonosti, "viedä oikeuteen kaikki -"
* rehellisyydestä en itsekään ole 100%
* moraalisuus meni jo lakonuhan alla... vaihtoarvoina.
* lähimmäinen on minulle vain pyhäkouluaikainen ja toisaalta joku muu kuin aina tavattavissa oleva sielu. luojan luoma?
* anteeksi en osaa enkä tahdo antaa
mieluummin kannan isoa taakaa,kuin uskallan suhteessa olevassa olevissa rajoissa muuttumaan, kohdatakseni omat heikkouteni rajallisuuteni lähellä olevan silmissä?
*Jumala tuomitsee, muut.
* tämä päivä SÄ, mitä sä olisit yksinäsi?
** huumaat ja taot itsellesi peilissä näkyväiseksi nuoruutesi muistoista kuvajaista jolla ei ole "mitään kannanottoa tätä päivää ja lasta kohtaan!"
aika vain valuu ja juot mitä haluat!
* väkivalta tulee sisällesi ja tekee sinusta kovin kylmän. silmistäsi tulee jäisen ulkoisen elämän arvioitavuuden linssi!
* arvot ovat hirveän pölyisiä muistoja kuvakansioissa,
eikä mitenkään kosketa siitä että sanon sinua
kaipaavani lähes
kipuun asti , vaatimatta touhua, olematta viisas vaan ihan ihminen hiuksineen (harventuvineen) ja toivomatta liikoja asettelematta sanoja ja -olematta niin hemmetin kovaa, kohtaamatta lämpimiä käsiä.
mitä huomommin menee, hirveämmin tarvitsisi uskalautua kuorimaan sitä seittiä, minkä turvallisesti annamme pölyytyä päällemme. olemme ihmisen lailla aina toisiamme varten, tapellaan jos kipeää tekee, mutt aollana ainakin olevaisia.
kunnioitan sitä saaraa ja abramia joka kaulakkain kulki ja olivat sitä mieltä hymyhuulin että muut saa hävetä he ei , että on saavutettu sielujen yhteys, sitä ei kannata hävittää ei olla olemassaoloansa vastaan, vaan saada tuntea tosi rakkaus, välittäminen, halaus.
ikävä ja toivo toisen ihmisen kuoltuakin
'jälleennäkemisen riemu, kivusta huolimatta" !
denari on vain pieni kilisevä hely, ei paljon almuina., mutta se on iloista syödä kansas ja olla hetkessä jännittävässä ja toivossa... olla inhimillinen.
lopunajoissa on mielenkiintoinen teema. . . kuitenkin istuttakaa hyvä mies puu ja ottakaa puunne hedelmät ennen kuin talvi peittää alleen ja saatte kiiruhtaen vuorille tunkea, ja toinen teitä vyöttää, positiivisuus ei ole kaikki kaikessa mutta jos sitä ei ole on kuoleman oma.
varjele
valvoen
valitse tie ja toimi omantuntosi mukaisesti jos voit jakaa omastasi olla enemmän kuin yksinäsi.