Ei voi mitään...

Halusin yksinhuoltajuuden, mutta tyttäreni isä ei siihen suostu. Meillä on yhteishuoltajuus, mutta hän asuu nykyään eri paikkakunnalla kuin me, hän näkee lasta vain kerran kuussa, eikä hänestä ole muutenkaan mitään apua missään ja hän ei pahemmin edes soita kysyäkseen lapsen kuulumisia eikä tule käymään vaikka sanottu on että saa tulla. Kyllä hän saa lasta tavata niin paljon kuin lystää, enkä sitä tule koskaan lapseltani kieltämään. Minusta olisi vain helpompi olla yh sillä silloin en olisi tilivelvollinen hänen isälleen mistään eikä tarvitsisi esim lapsen passiin hänen allekirjoitustaan. Toki kysyvälle aina vastattaisiin, mutta hän ei tähän nyt suostu. Oikeuteen en tiedä viitsinkö sinne asti mennä.. Kyllä on yksi aasi koko mies.
151125
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Yhteishuoltajuuden tarkoitus ei ole hankaloittaa lähivanhemman ja lapsen normaalia elämää. Eli passi, pankki ja kouluasioita. Kannattaisi siis hakea yksinhuoltajuutta ihan vaan sillä perusteella, että yhteishuoltajuudessa etä ei ajattele jostakin syystä lasta, ainoastaan kiusaa sinua. Entä sitten jos etä haluaisi lapsen omalle passilleen? Tai laspelle oman passin yhteistä matkaa varten? Oletko sinä silloin se joka laitat piruuttasi hanttiin asiassa? Kannattaa ottaa tämäkin asia puheeksi etän kanssa ja ensin koittaa keskustella hyvässä hengessä, jos se suinkin on mahdollista. Jutelkaa yhdessä siitä miksi yhteishuoltajuus on niin tärkeä etälle? Mitä hän voittaa sillä että vastustaa esim. passin hankintaa? Miksi ei voisi suostua sinun yksinhuoltajuuteen? Mitä pelkää? Kerro, että tarkoituksesi ei todellakaan ole kaapata lasta ulkomaille tai vierottaa etästä. Kerro tosi asiat ja koittakaa keskustella asiallisesti ja ennenkaikkea lapsen etua ajatellen!

Äänestä

Mä olen hakenut oikeuden kautta huoltajuuden itselleni. Kyllästyin totaalisesti lapseni isän pompotteluun kun tyyli oli tämä yhteishuoltajuuden aikana että haki lasta millon sattuu..välillä hänestä kuulunut mitään vuoteen yms kiusaa. Nyt hänestä ei ole kuulunut 5 vuoteen vaikka tapaamis sopimus on. Raskasta mutta yksimpä olen 10 vuotta asiat hoitanut, onneksi ihanan lapseni halaus muistuttaa minkä takia olen taistellut asioista..
Voimia...

Äänestä
  • Syitä en voi häneltä enään kysyä, suuttui niin pahasti että pitää antaa pölyn laskeutua.. Minusta olisi vain helpompaa että lapsi saisi edelleenkin nähdä isäänsä mutta minun ei tarvitsisi olla tekemisissä hänen kanssaan, en halua. Vanhemmilla ei ole oikeutta nähdä lastaan vaan lapsella on oikeus nähdä vanhemmat.

    Äänestä

  • Olisiko päätökselläsi jotain tekemistä asian kanssa. Olisikohan tavannut useammin jos olisit malttanut mielesi. Olet lopullisesti erottanut lapsen isästään. Lapsesi sinua kiittää, sitten kun ymmärtää. Onhan se oma napa lähinnä itseä, elämäsi on "helpompaa" miten lie lapsen elämä.

    Äänestä

  • syyllinen peilissä kirjoitti:

    Olisiko päätökselläsi jotain tekemistä asian kanssa. Olisikohan tavannut useammin jos olisit malttanut mielesi. Olet lopullisesti erottanut lapsen isästään. Lapsesi sinua kiittää, sitten kun ymmärtää. Onhan se oma napa lähinnä itseä, elämäsi on "helpompaa" miten lie lapsen elämä.

    Älä viitsi kun et asioista mitään tiedä.

    Äänestä

Yleensä etälänhempi haluaa olla mukana lapsensa kehityksesssä. Molemmat vanhemmat haluavat varmasti lastensa parasta.

Mielestäni on oikein, että viranomaiset ottavat huomioon myös etävanhemman mielipiteet.

Äänestä
  • ja hän ei pahemmin ole mukana vaikka on kyllä pyydetty.

    Äänestä

..nimikirjoituksen pyytäminen on se tärkein syy yksinhuoltajuuden haluamiseen niin unohda koko juttu. Yhteis- ja yksinhuoltajuuden ero on minimaalinen, ellei sitten jompikumpi halua tehdä kiusaa (yhteishuoltajuus helpottaa etän kiusantekoa ja yksinhuoltajuus lähin kiusantekoa), mutta jollei mitään sellaista ole niin mitä ihmettä ajattelit siitä hyötyväsi? Onko se vaivan arvoista?

Tietysti voit koittaa vetää asian oikeuteen, mutta onko sekään sen arvoista? Yhtä hyvin voit myös hävitä jutun ja yhteishuoltajuus jää voimaan.


Toki minä itse katson yhteishuoltajuuden tarkoittavan sitä että molemmat vanhemmat todella toimivat huoltajina. Mutta käytännössä nuo sanat ovat pelkää helinää joilla ei juuri mitään eroa ole.

Äänestä
  • Passi hakemus oli ESIMERKKI. Enkä todellakaan halua hänelle kiusaa tehdä, miksi kiusaisin lapselleni rakasta ihmistä? On monia syitä miksi huoltajuuden haluan, mutta yksi niistä on se että minun ei tarvitsisi olla yheyksissä häneen, esim vaikkapa passi hakemuksen takia tai jotain. Yhteishuoltajuudessa molemmat huoltaa lasta, mutta senkin olen saanut tehdä yksin, että voisin kyllä samantien olla yh.

    Äänestä

  • epäreilu maailma... kirjoitti:

    Passi hakemus oli ESIMERKKI. Enkä todellakaan halua hänelle kiusaa tehdä, miksi kiusaisin lapselleni rakasta ihmistä? On monia syitä miksi huoltajuuden haluan, mutta yksi niistä on se että minun ei tarvitsisi olla yheyksissä häneen, esim vaikkapa passi hakemuksen takia tai jotain. Yhteishuoltajuudessa molemmat huoltaa lasta, mutta senkin olen saanut tehdä yksin, että voisin kyllä samantien olla yh.

    Joo eihän yhteishuoltajuudella ja yksinhuoltajuudella suurta eroa ole, käytännön asioissa se suurin ero. Mut sempä takia hainkin huoltajuuden kokonaan itselleni kun asiat meni niin että minä olin ja olen edelleen lapsen ainoa kasvattaja ja elättäjä, ei ole isä pojalle euron euroa antanut, saati ottanut osaa vaatekuluihin ja harrastuksiin suksiin, luistimiin yms.elaritkin olen aina saanut kunnalta ja paljonko tänä päivänä saa 118eurolla 11 vuotiaalle pojalle. Aika äkkiä menee kun lähtee ostamaan uutta toppapukua esimerkiksi.
    Mutta en jaksa rahasta kauheesti valittaa, tärkein että pojalla hyvä olla eikä tarvitse enää murehtia aikuisten riidoista. isälle olen sanonut että lue tapaamissopimus ja toimi sen mukaan, kiellä en tulemasta poikaansa tapaamaan. Mutta tämä on hänen valintansa (5v jo hiljaisuutta).
    Melkeempä voi sanoa että paremmin on pärjätty kahdestaan.
    Mikään helppo rumba ei ole lähteä oikeuden kautta tätä työstämään, mutta jos se on viimeinen mahdollisuus niin miksipä ei.

    Äänestä

  • epäreilu maailma... kirjoitti:

    Passi hakemus oli ESIMERKKI. Enkä todellakaan halua hänelle kiusaa tehdä, miksi kiusaisin lapselleni rakasta ihmistä? On monia syitä miksi huoltajuuden haluan, mutta yksi niistä on se että minun ei tarvitsisi olla yheyksissä häneen, esim vaikkapa passi hakemuksen takia tai jotain. Yhteishuoltajuudessa molemmat huoltaa lasta, mutta senkin olen saanut tehdä yksin, että voisin kyllä samantien olla yh.

    Mutta jollet parempaa esimerkkiä löytänyt, niin vähissä ovat ne syyt.

    Mistä sitten nyt olet tilivelvollinen?
    Vähänpä niitäkin asioita on. Kirjoita vihkoon lyhyt teksti kaikesta lapseen liittyvästä ja laita vihko aina mukaan kun lapsi menee isälleen niin ei tarvitse ylimääräisiä jutella. Vähän on asioita joita lähihuoltajan tarvitsee edes yhteishuoltajuudessa kysyä etävanhemmalta.

    En minä kiellä tai edes neuvo olemaan hakematta yksinhuoltajuutta, mutta neuvon vaan punnitsemaan noiden huoltomuitojen edut ja haitat. Jos yksinhuoltajuuden edut ovat mielestäsi kovasti isommat, niin toki voit lähteä leikkiin.
    Lopputulos ei silti ole mitenkään taattu ellet löydä passihakemusta parempia argumentteja.

    Äänestä

Yksinhuoltajan oikeudet
Yksinhuoltajavanhempi voi päättää yksin lasta koskevat asiat neuvottelematta toisen vanhemman kanssa.
- asuinpaikka
- koulu
- matkustaminen/matkustuskielto ulkomaille
- terveydenhoito esim. terapiat
- tiedonsaantioikeus lasta koskevissa asioissa esim. koulusta tai sairaalasta

Tuon poimin yhdestä aikaisemmasta keskustelusta. Siinäpä lyhyesti ja ytimekkäästi se mitä yksinhuoltajuuden ja yhteishuoltajuuden ero on.

Eikö olisi lapsen ja sinun itsesikin etu, että nuo kaikki asiat ilmoitettaisiin jo suoraan isällekin, jotta sinun ei tarvitse olla vastentahtoisesti häneen yhteydessä?

Äänestä
  • Ymmärsit asiani :) Täytyy katsoa miten tästä eteenpäin...

    Äänestä

''''''''''''''

Äänestä

''''''''''''''

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Epäreilu maailma.. kirjoitti:

Halusin yksinhuoltajuuden, mutta tyttäreni isä ei siihen suostu. Meillä on yhteishuoltajuus, mutta hän asuu nykyään eri paikkakunnalla kuin me, hän näkee lasta vain kerran kuussa, eikä hänestä ole muutenkaan mitään apua missään ja hän ei pahemmin edes soita kysyäkseen lapsen kuulumisia eikä tule käymään vaikka sanottu on että saa tulla. Kyllä hän saa lasta tavata niin paljon kuin lystää, enkä sitä tule koskaan lapseltani kieltämään. Minusta olisi vain helpompi olla yh sillä silloin en olisi tilivelvollinen hänen isälleen mistään eikä tarvitsisi esim lapsen passiin hänen allekirjoitustaan. Toki kysyvälle aina vastattaisiin, mutta hän ei tähän nyt suostu. Oikeuteen en tiedä viitsinkö sinne asti mennä.. Kyllä on yksi aasi koko mies.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu