..eli Jumalan ei tarvitse antaa anteeksi. Vain ihminen on tuominnut itsensä joten vain ihmisen tulee antaa anteeksi, sekä itselleen että lähimmäiselleen ja myös Jumalalle (!) ne asiat joista hän ihan väärin Jumalaa syyttää. Kuten tuo Jeesuksen ristiinnaulitseminen. "Acimlainen" anteeksiantaminen on lähinnä sitä että lakkaa tuomitsemasta. Jokainen ihminenhän on aivan yhtä syytön kuin Jumala itse, paitsi siinä mielessä että ihminen on hairahtunut uskomaan syntiin ja tuomioon, mikä taas voidaan korjata jolloin kaikki on jälleen hyvin.
Tämä siis vastaus linkissä olevaan viestiin jossa Admata sanoi näin:
"Pitääkö uskoa, että synnit ovat anteeksi? Toki, mutta se ei yksin riitä ellei ymmärrä että pitää uskoa siihen joka antaa meille synnit anteeksi. Tämähän ei ole kukaan ihminen tai saarnamies, vaan Jumala Jeesuksen kautta."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000030613306
Tämä siis vastaus linkissä olevaan viestiin jossa Admata sanoi näin:
"Pitääkö uskoa, että synnit ovat anteeksi? Toki, mutta se ei yksin riitä ellei ymmärrä että pitää uskoa siihen joka antaa meille synnit anteeksi. Tämähän ei ole kukaan ihminen tai saarnamies, vaan Jumala Jeesuksen kautta."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000030613306
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja oot varma ettet ole erehtynyt palstasta?
...Tulee mielestäni oleellisesti juuri tässä:
"Onhan kirjoitettu: "Minun on tuomio, minä maksan tekojen mukaan" -- näin sanoo Herra." (Room. 12:19)
>> Jokainen ihminenhän on aivan yhtä syytön kuin Jumala itse, paitsi siinä mielessä että ihminen on hairahtunut uskomaan syntiin ja tuomioon
..jota nyt nukumme on pahoja ihmisiä. Jumalan Todellisuudessa ei.
Jumala ei ole se instanssi joka rankaisee vaan rankaisijana toimii se systeemi itsessään jonka ihminen on valinnut Jumalan sijasta.
Raamattu luulee että Jumala on vuorovaikutuksessa unessa olijoiden kanssa. Mutta ei se niin ole. Jumala ei ymmärrä tätä meidän maailmaamme lainkaan koska jos Hän niin tekisi, Hän tunnustaisi sen olemassaolon mikä tekisi sen todelliseksi. Keksinpä tässä ihan oman uuden termin: Jumalan Häntä. Jumalalla on häntä, nimittäin Pyhä Henki joka puhuu Jumalan puolesta ja toimii Jumalan Todellisuuden ja meidän harhamaailmamme välillä.
Pyhän Hengen tehtävänä on kasata eri yksilöiksi pirstoutunut ihmiskunta yhdeksi Jumalan Pojaksi joka se alun perin oli ja joka se unen ulkopuolella on itse asiassa koko ajan ollutkin.
Eri yksilöilla on itse kullakin tavoitteita jotka sotivat toisten yksilöiden tavoitteita vastaan. Tässä unen maailmassa Jumalan Pojan osaset kilpailevat keskenään ja hyökkäävät toistensa kimppuun. Tästä kaikesta on luovuttava jotta voitaisiin olla samassa ja yhdessä Hengessä Jumalan kanssa. Eräässä virressäkin sanotaan että "Tahto meillä olkoon yksi". Jumalassa ei ole sisäisiä ristiriitoja.
Anteeksiantaminen on sitä että unohtaa entiset ristiriidat ja uskoo lähimmäisensä olevan jo oikeassa Hengessä ja yhtä Jumalan kanssa. ACIM kehottaa uskomaan toiseen ihmiseen, siis uskomaan että tämä toinen on Jumalan Poika. Ja se mihin ihminen uskoo sen hän tulee näkemään. Tämä on syyn ja seurauksen laki.
Ihan kiva linkki. Kiitos acim lai nen . Joskus kun on aikaa luen sen tarkemmin.
En tosin tunne lestadiolaisia enkä tiedä mitä heidän sanankäyttönsä sisältävät sisimmältään, mutta nythän voin tutustua tämän linkin kautta :) Siis kiitos.
Vaikka olenkin aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi uskonnollisissa yhteisöissä, niin on paljon yksittäisiä uskovaisia joita kunnioitan, enkä itse näe niin kovin suurena vääryytenä jos ajattelee "Jumalan lähettäneen ainokaisen poikansa että.." Sehän on sitten ihan juuri niin julmaa kuin mitä kukin tuon asian kuvittelee sisältävän..eikä se sisältö ole välttämättä yksittäisellä ihmisellä se mitä joku fundamentalisti tai ateisti tai käännyttäjä sille arvoksi tai sisällöksi laittaa :)
Kaikki me kuitenkin täällä jotain väärin näemme, siis ylipäätään näemme ..ja väärin :) joten minusta on parempi olla osoittelematta toisten väärinnäkemisiä niin kovin suurella varmuudella.
Se voi kuitenkin olla se sydämen asenne ja se että rakastaa vaikkapa lähimmäistään, painavampi arvo joskus tulevaisuudessa löytää ihka oikea suhde totuuteen itsessänsä, muissa ja jumaluudessa...arvelisin. Joten siinä mielessä minua ei innosta käännytystyöt tms.
Mutta hedelmällinen tai kunnioittava keskustelu kylläkin. Mielenkiintoista katsoa siis mitä tuo linkkisi sisältää. Ainakin taidat tuoda näkökulmia ja pohdittavaa :)))