miten tehdään oikeaoppinen kosteusmittaus kylppärissä.Pintakosteusmittari ihmiset älkää vaivautuko keskusteluun,jooko,samoin mutu tuntuu ihmiset.Erilaiset kuivausmenetelmät kiinnostaa.Kaikki perustiedot on tiedossa kuinka betoni kuivuu ja muutamia kuivaajia on ollut yhtiössämme.Toivoisin kommentteja firmoilta jotka tekevät kuivauksia.Tästä on paljon kiinnostuneita taloyhtiötä jotka ovat kyllästyneet rahastukseen.Toivon kiihkotonta keskustelua ko.asiassa.Olen ollut 25 vuotta taloyhtiöni hallituksessa ja tuntuu siltä nykyään ettei kaikki ole tällä alueella kohdallaan.
nyt
keskustellaan
11857
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
pintiksellä katellaan 2min, sitten tarvittaessa kurkitaan seinän TOISELTA puolelta endoskoopilla, jotta NÄHDÄÄN missä kunnossa seinärakenne on. Ei pelkän mittaustuloksen varaan voida (edes porareikä)tuudittautua! Kaivo tutkitaan aina huolella ja muut läpiviennit (jos niitä on). Pitää tarkistaa aina myös muu ympäristö (harvoin mahdollista)kuten viereiset huoneet ja alapuolella oleva tila.
Jos kaikki seinät on kiveä, niin ihan turha niitä ainakaan mitään poraileen on ruveta. Mitä tekee sillä tiedolla ja niillä tehdyillä reijillä sen jälkeen!??
Järki käteen ja kaikki yli 15vuotta vanhat kylppärit uusiksi.
Ei se varsinaisesti ole kosteusmittaus jos se tehdään kunnolla se enemmänki tutkimus!
Näin olen tehny.
pätevyys lippuja ja lappuja onseinät täynnä mutta ei sitä hommaa opi kuin tekemällä.
kyseessä ilmeisesti kerrostalo. Kerrostalojen lattia- ja kattorakenteet ovat poikkeuksetta kiviainesrakenteisia samoin myös huoneistojen väliset seinät. Asunnon väliseinät voivat olla myös kipsilevyseiniä. Jos epäillään kosteusvaurioita, niin kyllä se tutkiminen aloitetaan pintakosteudentunnistimella. Mikäli betonilattiassa on kosteus koholla, niin tarkan tuloksen saa porareikämittauksella RH %. Näin se vaan kulkee jos materiaalit kuin edellä.
paikka jo nuoremmille muuten asiat ei etene, pelätään vain rahastusta.
Jos toivot kommentteja firmoilta jotka tekevät kuivauksia, soita niihin hyvä mies tai mene vaikka käymään, tämä ei ole sellainen foorumi jossa asiantuntijat päivystävät tai yleensäkään edes lukevat. Lisäksi jos sinulla mielestäsi on jo vakaa käsitys oikeasta tavasta, kuten mm. siitä että pintakosteusmittaria ei saa käyttää, miksi sitten yleensäkään esität mitään kysymyksiä kun rajaat jo tietyn oleellisen asian sisältävät vastaukset pois? Siinä olet oikeassa että kaikki ei ole nyt kohdallaan, eli kannattaisi tarkistaa myös oma lähestymistapansa asiaan.
Olet oikeassa. Ala on täydellinen sekamelska. Mielenkiintoisia asiantuntijan näkökulmia aiheeseen löytyy tästä Aste-lehden 1/2005 artikkelista alkaen sivulta 8:
http://aste.verkkopolku.com/file.php?a=aste&f=aste_info_105.pdf
mielenkiintoinen artikkeli.viestin aloittajan tapauksessa on maapohjainen lattia,jossa on ensin sora,muovi,10 cm styroksia ja valu 8 cm.nykyiset mittaajat poraavat 20 mm reiän ja läpi kaikkien aina soraan asti.yrittävät etsiä kosteutta muovin päältä,mutta pora tahtoo mennä kokonaan läpi.eikö sitä pitäisi mitata betoninkosteutta.
en tiedä mitä kukin hakee sieltä muovinpäältä mutta jos betonia mitataan niin ihan pelkkä oikea oppinen betonin mittaus tehdään 32mm syvyydeltä sekä 12mm syvyydeltä tässä mainitsemassasi tapauksessa. Tuloksia verrataan niin, että syvemmällä saa olla luonnolisesti kosteampaa. Ja lisäksi mitä tulee betonin mittaukseen niin syvimmillään se tarvitsee tehdä 70mm:ään asti. sitten voidaan jo tehdä pinnoitettavuus päätöksiä. En tiedä miksi vastaan edes tähän mutta monien ns. "kosteudenmittajien" kanssa touhunneena voin sanoa sellaisen yleispätevän saannön, että kosteudenmittaja kuvittelee olevansa pätevä kun osaa käyttää porakonetta, rh lukuja ei osata tulkita, lietsotaan turhaa hysteriaa ja kuivaamiseen käytetään aivan järjettömästi turhaa aikaa. Vakuutusyhtiöt suunnan näyttäjiä, ikävä kyllä
...on tuolla rakenteella aivan turhaa. Normaali betonin kosteuden mittaus porareiästä, mikäli pinnoitettavuutta halutaan selvittää oikeaoppisesti, eikä pinta"mittariin" luoteta.
näin olettaisin sen tapahtuvan,mutta nämä mittaajat vaan tyrkyttävät omia oppejaan,etteivät he anna takuuta jos laatat eivät pysy kiinni.ole siinä näin maallikkona sitten kinaamassa ns.ammattilaisten kanssa.tämä on suuri kustannus taloyhtiöille.viisi kylppäriä on tänävuonna yhtiösämme kuivatettu ja sama epävarmuus aina.taidan seuraavassa kuivauksessa tehdä niinkuin edellisessä viestissä sanottiin,porataan vain betoniin 3-4 cm syvyinen reikä ja mitataan siitä.
betonin kosteudenmittauksen ohjeistus on muuttunut tänä syksynä. Esim. raja-arvot vaikka muovimatolle näin ko. tilanteessa:. betonin rh voi olla 30mm syvyydellä 95, ja pinnassa 10cm syvyydellä 70, eli ns. tasapainokosteus myöhemmin tulee olemaan enintään 82,5 %, joka on muovimatolle ok pinnoitekelpoisuus. Yleensä pahiten perässä näistä asioista on juuri taloyhtiöt ja varsinkin isännöitsijät joita kuivausliikkedein edustajat vievät 6-muna. Isot muutoksen tuulet puhaltavat näissä asioissa kun vakuutusyhtiöt huomaat kuinka paljon rahaa valtakunnaliset kuivausliikkeet ovat lypsäneet vuosien aikana aivan turhaan. Tämä tieto ja taito kestää siirtyä vielä muutaman vuoden alan tekijöille. Edessä on myös kosteudenmittaajan pätevyyden yhtenäistäminen. Finanssialan keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön valvoman ns. PKM tutkinnon ja VTT:n valvoman Sertfifionti ohjelmien yhteinäistäminen on väistämättä edessä. Pätevyyden osoittamiseksi pitäisi vaatia kokemusta useammalta sektorilta. Olen törmännyt pkm mittaajaan jolla ei ole ollut mitään käsitystä betonin mittauksesta sekä vtt:n mittaajaan joka ei tiennyt tuon taivaallista rakennustekniiksasta.
Ainoa vaihtoehto tässä mielestäni oli LKM-tutkinto, eli laillistettu kosteudenmittaaja, jolla olisi riittävä KOKEMUS sekä mittauksista että rakennustekniikasta. Vahinkokartoitukset ja betonin kosteuden mittaaminen ovat täysin kaksi eri asiaa.
Tärkeä pointti on se, että ei vedeneriste irtoa sen johdosta, että alusta on märkä. Vaan sen johdosta että se kuivuessaan kutistuu ja vetää joustavaa vedeneristtä mukanaan... laatttaliimahan ja laattasauma ei pahemmin jousta.
"Vahinkokartoitukset ja betonin kosteuden mittaaminen ovat täysin kaksi eri asiaa."
-Ihan prikulleen näin. Sinänsä huvittavaa, miten vahvasti pkm-kurssikin oli painottunut nimenomaan betonin kosteuden mittaamiseen, eikä vahinkokartoittamiseen, vaikka tutkinnon tarkoituksena oli kai parantaa juuri vahinkokartoitusten laatua ja yhdenmukaistaa niitä.
"Olen törmännyt pkm mittaajaan jolla ei ole ollut mitään käsitystä betonin mittauksesta sekä vtt:n mittaajaan joka ei tiennyt tuon taivaallista rakennustekniikasta."
-Ja minä yhteen asumisterveysasiantuntijaan, joka tiesi kaiken molemmista ja paljon muutakin, mutta ei tiennyt, mikä se outo puuosa oli, mikä näkyi mh:n kynnyksen alle poraamassaan reiässä. (vs:n alajuoksu:)