Vai ansaitseeko?
"Tatu Vanhanen, (s. 1929) on valtio-opin professori (emeritus). Hän on tullut tunnetuksi etenkin käyttäytymisgeneettisistä kannoistaan, joissa hän pyrkii selittämään muun muassa valtioiden välisten varallisuuserojen olennaisesti johtuvan niiden väestöjen erilaisista periytyvistä eroista, kuten älykkyyden tasoista."
Kuuntelin 13.11. hänen haastatteluaan radiosta ja minulle heräsi muutama kysymys, joista pari tässä:
Jos mennään henkilöiden väliseen varakkuuserojen vertailuun, niin pitäisikö em. teoria paikkansa myös niissä?
Ovatko esim. valtionyhtiöiden johtajien suuret tulot suuremman älykkyyden osoitus, vai onko muita selittäviä tekijöitä? Jos on, niin mitä ne olisivat?
Näitä samoja asioita käsiteltiin julkisuudessa laajemminkin 90-luvun alussa. Aiheesta on olemassa myös kirjallisuutta.
"Tatu Vanhanen, (s. 1929) on valtio-opin professori (emeritus). Hän on tullut tunnetuksi etenkin käyttäytymisgeneettisistä kannoistaan, joissa hän pyrkii selittämään muun muassa valtioiden välisten varallisuuserojen olennaisesti johtuvan niiden väestöjen erilaisista periytyvistä eroista, kuten älykkyyden tasoista."
Kuuntelin 13.11. hänen haastatteluaan radiosta ja minulle heräsi muutama kysymys, joista pari tässä:
Jos mennään henkilöiden väliseen varakkuuserojen vertailuun, niin pitäisikö em. teoria paikkansa myös niissä?
Ovatko esim. valtionyhtiöiden johtajien suuret tulot suuremman älykkyyden osoitus, vai onko muita selittäviä tekijöitä? Jos on, niin mitä ne olisivat?
Näitä samoja asioita käsiteltiin julkisuudessa laajemminkin 90-luvun alussa. Aiheesta on olemassa myös kirjallisuutta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pitää kirjottaa näin pitkiä viestejä tylsästä aiheesta? ei näitä jaksa lukea..
...sun älykkyydestäs. Mitäs jos tyytyisit vaan virittelemään sitä solifer-suzukias ja jättäisit tällaiset jutut muille.
Valtionyhtiöiden johtajien suuret tulot eivät niinkään ole osoitus ko. henkilöiden älykkyydestä, vaan henkilökohtaisista suhteista. Suhteet ovat perua usein satojen vuosien takaa ja jossain tapauksissa lapsuudesta/nuoruudesta. Menestykseen vaikuttavat niin "kultalusikka" kuin ihmiset, joihin sattuu elämän varrella törmäämään ja solmimaan suhteita. Tietynlainen sosiaalinen älykkyys, sattuman ohella, siten edesauttaa menestystä työelämässä.
Suhteilla ja taloudellisilla lähtökohdilla on toki vaikutusta myös alemmissa palkkaluokissa, mutta selvästi vähemmän. Olennaisimpana syynä pitäisin sitä, että älykkäillä yksilöillä on elämässä muitakin tavoitteita kuin taloudellinen menestyminen. Jos kuluttaa huomattavan osan elämästään lukien kirjoja ja seuraten maailman tapahtumia, ei välttämättä tienaa yhtä paljon kuin esimerkiksi jääkiekkoilija.
Kulttuurissa, jossa ihmisen arvo määräytyy varakkuuden perusteella, älykkäät ihmiset todennäköisesti ovat myös varakkaimpia. Esimerkiksi matematiikasta kiinnostunut nuori ei ryhdykään matemaatikoksi, vaan hyödyntää lahjojaan esimerkiksi pokerissa tai talouselämässä.