Hei. Muutama kerta on ympärilläni ulkomailla matkustaessa pyörinyt ranskalaisia ihailijoita... ensimmäisen kerran tosin Kaliforniassa kielikurssilla melko hyvännäköinen suunnilleen ikäiseni (olin tuolloin 16 -vuotias, nyt täytän 19) jätkä, joka tosin puhui vain muutamia lauseita englantia ja kirjoitti romanttisen jäähyväisviestinkin sitten ranskaksi (itse en osaa ranskaa, joten totuus valkeni minulle vasta Suomessa sanakirjoilla suomentaessani, olisi kyllä ollut hyvin kiinnostava ihminen tutustumismielessä).
Toisella kerralla Nizzassa täysi-ikäisyyden jo saavutettuani muuan komistus musiikkifestivaaleilla, jonka kanssa tanssin, mutta koska hänkään ei osannut englantia, tanssin päätyttyä lähdimme erillemme. Kaksi hyvää tilaisuutta romanssin ranskalaismiehen, ja molemmilla kerroilla sekä kohteliaan oloisen että puoleensavetävän ja hyvännäköisen kanssa valunut siis sivusuun kielen takia...
Jokseenkin ajatus romanssista ranskalaisen kanssa kyllä kiehtoisi todella paljon ja sen haluaisi kokea, vaikka kyllä tiedän ja arvaan että mitä todennäköisimmin jää vain lomaromanssiksi, onhan heillä omat Ranskan naisensa joiden kanssa vakinaistaa suhde ja perustaa perhe. Mutta myönteiset kokemukseni ranskalaismiehistä ja heidän ainutlaatuinen vetovoimansa houkuttavat kokeilemaan vielä heitä. ;)
Mutta mistä saattaa löytää kiinnostuneen ranskalaisen, joka jopa sattuisi osaamaan englantia tarpeeksi? En itsekään ole kuin 6-7 numeroarvosanan tyttö englannissa, mutta siis, sen verran pitäisi tyypiltä kielitaitoa löytyä, että jonkin verran voisi toisiin tutustua samalla kuin jotain romanssin tapaista virittelisi. Huomasin kyllä Nizzassa, että ihmiset puhuvat siellä paljon paremmin englantia kuin Pariisissa, mutta tuo tanssipartnerini ei ainakaan harmikseni sitä osannut, joten on kyllä ollut huonoa tuuria tämän suhteen...
Onnistuuko saamaan tapaan kuin perussuomalaisten miesten kerääminen, eli baareista? Vai onko niin, että ranskalaiset taas ennemmin pitävät vain hauskaa baareissa, ja naisia katselevat lähinnä selvin päin kaduilla yms tilaisuuksissa?
Ja tosiaan, mitään vakavampaa en ole ranskalaisista hakemassa, koska tiedän sen heidän kulttuuristaankin, että nuo suhteet ulkomaan tyttöjen kanssa yleensä ovat heidän kannaltaan lomaromansseja... olivat he kuinka huomaavaisia tahansa. En nyt tarkoita että kaikkien kohdalla näin, mutta monien...
Haluaisin vain edes kerran kokea ranskalaisen miehen nyt kun vielä sinkkuutta koto-Suomessa jatkuu... vakiinnuttuani ei tule olemaan mahdollista, sillä pettämistä en tule koskaan itselleni sallimaan.
Toisella kerralla Nizzassa täysi-ikäisyyden jo saavutettuani muuan komistus musiikkifestivaaleilla, jonka kanssa tanssin, mutta koska hänkään ei osannut englantia, tanssin päätyttyä lähdimme erillemme. Kaksi hyvää tilaisuutta romanssin ranskalaismiehen, ja molemmilla kerroilla sekä kohteliaan oloisen että puoleensavetävän ja hyvännäköisen kanssa valunut siis sivusuun kielen takia...
Jokseenkin ajatus romanssista ranskalaisen kanssa kyllä kiehtoisi todella paljon ja sen haluaisi kokea, vaikka kyllä tiedän ja arvaan että mitä todennäköisimmin jää vain lomaromanssiksi, onhan heillä omat Ranskan naisensa joiden kanssa vakinaistaa suhde ja perustaa perhe. Mutta myönteiset kokemukseni ranskalaismiehistä ja heidän ainutlaatuinen vetovoimansa houkuttavat kokeilemaan vielä heitä. ;)
Mutta mistä saattaa löytää kiinnostuneen ranskalaisen, joka jopa sattuisi osaamaan englantia tarpeeksi? En itsekään ole kuin 6-7 numeroarvosanan tyttö englannissa, mutta siis, sen verran pitäisi tyypiltä kielitaitoa löytyä, että jonkin verran voisi toisiin tutustua samalla kuin jotain romanssin tapaista virittelisi. Huomasin kyllä Nizzassa, että ihmiset puhuvat siellä paljon paremmin englantia kuin Pariisissa, mutta tuo tanssipartnerini ei ainakaan harmikseni sitä osannut, joten on kyllä ollut huonoa tuuria tämän suhteen...
Onnistuuko saamaan tapaan kuin perussuomalaisten miesten kerääminen, eli baareista? Vai onko niin, että ranskalaiset taas ennemmin pitävät vain hauskaa baareissa, ja naisia katselevat lähinnä selvin päin kaduilla yms tilaisuuksissa?
Ja tosiaan, mitään vakavampaa en ole ranskalaisista hakemassa, koska tiedän sen heidän kulttuuristaankin, että nuo suhteet ulkomaan tyttöjen kanssa yleensä ovat heidän kannaltaan lomaromansseja... olivat he kuinka huomaavaisia tahansa. En nyt tarkoita että kaikkien kohdalla näin, mutta monien...
Haluaisin vain edes kerran kokea ranskalaisen miehen nyt kun vielä sinkkuutta koto-Suomessa jatkuu... vakiinnuttuani ei tule olemaan mahdollista, sillä pettämistä en tule koskaan itselleni sallimaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
näitä suomalaisia naisia :D
Mutta aiheeseen: eiköhän joku loma/opiskelumatka riitä "täyttämään" sunkin ranskalaisen tarvetta.
Älä nyt vedä tytön jalan alkojen alta mattoa pois. Haaveita voi olla aina ja kaikilla ja ehkä jos tarpeeksi uskoo, se voi toteutua esim. muuttamalla ranskaan ja opettelemaan kiletä kunnolla paikan päällä. Myös Ranskassa kuin muuallakin ihmisiä on erilaisia ja erllaisista olosuhteista. Luultavasti ranskalaiset eivät kuitenkaan ajattele noin epätoivoisen negatiivisisti kuin sinä. Tsemppiä alkuperäiselle kirjoittajalle ja tsemppiä haaveiden toteuttamiseen. Itse olen ihastunut jenkkimiehiin.
ranskaa opetella ja muuttaa ranskaan jos haluaa ranskalaista kyrpää. Tai mistäs minä tietäisin, mutta olettaisin vähemmälläkin vaivalla irtoavan.
ranskalaisia liikkuu ryhmissä ja ne haisee. siinnä omia kokemuksia ihan kotosuomesta.
Mistä löytyis ranskalainen joka vaihtais sukat tai alkkarit useammin kuin kerran viikossa, tai kävis joskus suihkussa.
ovat ylimainostettuja. Ei ole kokemusta kuin yhdestä, mutta 11 vuoden ajalta ja vertailu pohjaa löytyy. Tyydytys takuuon, mutta...
Käy ihan mäkkärissä ja osta purilainen...saat ranskalaiset kaupan päälle!! (huomaa monikossa!)
Suomessa on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa vuosittain valtavasti ranskiksia. Heitä liikkuu siksi myös suurempien kaupunkien yöelämässä jne. Niistä vain bongaamaan.
Jos Ranskaan asti lähdet, tuo kielitaito voi olla jonkinmoinen ongelma. Nuoret ranskikset periaatteessa osaavat yleensä enkkua, mutta usein joko eivät vaan puhu sitä tai puhuvat niin vahvalla aksentilla, ettei siitä saa mitään selvää.
Pidä mielessä, etteivät ranskikset ole tottuneet siihen, etttä naiset iskevät. Silmäpeliä voi pitää, mutta älä tee aloitetta, etteivät suotta pelästy. Ei huolta, Ranskassa miehiä tulee taatusti jutulle, etenkin jos seurueessa ei ole miestä.
Disclaimer: Ranskassa on myös miehiä, jotka eivät ole edes välttäviä rakastajia. ;)
Kuule mä olen tavannut elämässäni tasan pari ranskalaista heppua, enkä ole Ranskassa koskaan edes käynyt. Toisen koti-Suomessa ja toisen Englannissa. Molemmat yrittivät sinnikkäästi pokata, ja jälkimmäinen siitäkin huolimatta että oli naimisissa ja neljän lapsen isä, ja puhuikin perheestään avoimesti. Antoi osoitteensakin että jos joskus Pariisiin poikkean, ei hotellihuonetta tarvitsisi tilata vaan heille mahtuu majoittumaan.
Olen blondi, mutten enää tässä iässä (melkein 40) mikään varsinainen missi. Luulenkin että ranskalaisten miesten on vähän niin kuin "pakko" jo pokata edes jotenkin potentiaalisia naisia jo maineensa takia. Jonkinlainen tragedia sekin. Muuten ihan mukavia ja älykkäitä miehiä. Nää oli siis jo vähän vanhempia ja koulutettuja, että englantikin sujui.
Ja kokemuksesta: kyllä se ranskalaisten miesten rakastelutaito on ihan silkka myytti. Itsetuntoa sillä saralla kyllä piisaa.
Siis ennen kuin kävin Ranskassa tapasin ensimmäisen ranskalaisen ihailijani, Kaliforniassa. Häneltä sain romanttisimman viestin eläissäni, tosin Ranskan kielellä. Sitten Ranskassa ei ole koittanut kuin yksi pokata, vaikka kolmesti olen siellä vieraillut. Tai no, kolme oikeastaan, mutta yksi oli italialainen ja yksi intialainen vaikka siellä asuivatkin... Katseita ja moikkauksia sen sijaan on tullut enemmänkin, en sitten tiedä josko nekin johdattelevuutta pokaamiseen...
Ei se nyt mennytkään ihan niin ku suunnittelin... Tai tulihan siellä niitä paikallisia ehdottamaan jonkin verran, mutta päätin valita niistä parhaan näköisen.
Aamulla vasta huomasinkin että valinta osottautui muslimiksi (seinällä koraani ja muita viittaavia tauluja yms). Ois pitänyt ehkä katsella ympärilleni jo illalla kämpälle tullessa, mutta hämäännyin, koska tyyppi näytti suht hyvältä - eikä semmoiselta arabin perikuvalta ainakaan. Ei pukeutunutkaan kuin he.
Tietoisesti en kyllä muslimin kanssa ikinä menisi... Mutta tuo kun nyt oli suht hyvännäköinen, mukava ja luulin ranskalaiseksi, niin sitten se vaan meni noin... Nyt jäi kyllä sitten kokeilematta aitojen ranskalaisten taidot, koska heistä ei löytynyt yhtä hyvännäköistä, siis sellaista hyvännäköistä joka oisi musta kiinnostunut, olihan niitä hyvännäköisiä, mutta eivät mulle jutskailleet.
Täytyy vaan todeta, että ko muslimi ei ollut kovinkaan taitava. Kielarit olivat aika ällöttäviä jostain syystä.
Eräs hyvännäköinen tunisialainen oli myös tarjolla, mutta koska halusin ranskalaisen ja tiesin etukäteen, että toi on Tunisiasta (kertoi itse), niin en sitten mennyt.
Mutta ehkä vielä joskus tarjolle tulisi hyvännäköinen ranskalainenkin (tai onhan pari kesää sitten 2 tullut, mutta heidät missasin kun olin joko kurssilla silloin ja toisessa tapauksessa äitini kanssa lomalla).