kauniin vaalean, himmeän pinnan säilymään lipastossa, josta olen poistanut kaiken vanhan lakan ja hionut pinnan puhtaaksi?
Lipasto on tavattoman kaunis nyt, mutta ilman pintakäsittelyä tietenkin hyvin arka.
Toivoisin pinnan näyttävän suojakäsittelyn jälkeen samanlaiselta kuin nyt, tai mahdollisesti vaaleammaltakin, ja himmeäpintaiselta.
Onko se mahdollista, ja jos on, niin miten?
Kiitos etukäteen! Toivottavasti saan neuvoja.
Lipasto on tavattoman kaunis nyt, mutta ilman pintakäsittelyä tietenkin hyvin arka.
Toivoisin pinnan näyttävän suojakäsittelyn jälkeen samanlaiselta kuin nyt, tai mahdollisesti vaaleammaltakin, ja himmeäpintaiselta.
Onko se mahdollista, ja jos on, niin miten?
Kiitos etukäteen! Toivottavasti saan neuvoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
on taipumus muutta puun sävyä hieman, jopa värittömien vahojen. OsmoColorin kirkas vaha
on omassa käytössäni osottautunut hyväksi, esim. vanhojen puupintaisten pöytätasojen käsittelyssä.
Syventää vähän väriä, mutta antaa huomaamattoman ja vedenkestävän pinnan johon lika ei tartu.
Suosittelisin kokeilemaan ensin huomaamattomasta kohdasta, pieneltä alueelta.
Kaikki käsittelyaineet tummentavat (syventävät väriä) pintaa. Öljyt tummentavat enemmän kuin värittömät vahat (paitsi mehiläisvaha joka on hunajanväristä). Osmokolor on enemmän öljyä kuin vahaa -> tummentaa enemmän kuin väritön antiikkivaha.
Yksi hyvä konsti - jos haluat edelleen vaalentaa pintaa- on Liberon Valkokalkkivaha. Levitä se ohuesti pintaan ja hankaa pois. lopuksi väritön antiikkivaha suojaamaan pintaa.
hyvistä vastauksista!
Saa sen vaikutelman, ettei tuossa ole kysymys entisömisestä (tai entistämisestä), olisiko muodistamisesta? Tietenkin jokainen saa tehdä omansa kanssa kuinka haluaa. Kannattaisi kuitenkin toimia niin, ettei tule tehneeksi mitään peruuttamatonta. Muoti muuttuu, mutta alkuperäisellä tyylillä on aina arvonsa.
entistää.
Olen vaihtanut lipastoon alkuperäisistä täysin poikkeavat vetimetkin.
Minua tämä huonekalu miellyttää tällaisena paljon enemmän kuin alkuperäisenä, 40-luvun huonekaluna.
Joten oikeassa olet :o)
Minä käsittelisin pinnan samalla tavalla kuin se on ennenkin tehty: ensin sopivan värinen vesi- petsi (herdins) ja petsin kuivuttua matta lakka. Petsejä löytyy kymmeniä eri värejä ja sen lisäksi voi viellä tummuusastetta muuttaa vesimäärää lisäämällä tai vähentämällä.
Hyvä neuvo varmasti tuokin. Nyt onkin vaihtoehtoja mistä valita, toivottavasti nyt sitten löydän näistä sopivan :o)
Petsaus on tulevan käsittelyn kannalta paras. Vahan päälle ei enää voi koskaan vetää maalia eikä lakkaa. Puun syyt tulevat vahauksessa rasvaiseksi, eikä petsi pysy. Kannattaa tehdä entisöinti vanhaa kunnioittaen ja huonekalun omimmalla vanhalla tavalla. Ja näihin ei juurikaan kuulu tuo vahaus. Keittiön puutasojen kyllästäminen kun on aivan toinen juttu! Niin historialtaan kuin tyyliltään. Muistakaa myös, että kaikenlainen suihkutettava pölyjen pyyhkijä Pled - sun muut tekevät kaikille puupinnoille karhun palveluksen. Se tunkeutuu lakkapinnasta huolimatta puun sisään ja jos haluaa kuluneen lakan uusia eipä lakka pysy. Ja se tekee vain rasva.Puhdistukseen nihkeä riepu ja seutraalia peruainetta 8Astianpesuaine) ja pölyn pyyhintään mikrokuituliina.
Kaverilla oli juuri noin käsitelty lipasto ja muitakin huonekaluja. Niitä hän ylpeänä esitteli. Minusta se lipasto oli samalla lailla ylikorjatun näköinen kuin vaikkapa 6-kymppinen kauneusleikkauksessa käynyt iskelmälaulajatar. Siis luonnottoman näköinen.