Paha mieli kun menee kokoajan lapsen isän kanssa sukset ristiin, tänäänkään en puhunut hänelle mitään eilisen puhelin riidan jälkeen kun hän haki muksun luokseen viikonlopuksi, ja nyt hän suuttui siitä vaan lisää kun pidin "mykkä koulua".Meillä on yhteishuoltajuus mutta lapsen isä asuu junamatkan päässä eli ei ainakaan tarvi lapsen edessä riidellä (onneksi).. Sattuu vain niin paljon kun kaikesta tulee riitaa, hän suuttuu ja rähjää ja minä pahoitan mieleni ja soppa on valmis.. ihan perseestä tälläinen.. "Tuskin maltan odottaa" kun hän tuo muksun kotiin, ei ole mitään sanottavaa hänelle silloinkaan sillä minä en ainakaan tällä kertaa edes aloittanut koko riitaa... Olisi niin paljon helpompaa kun ei tarvitsisi enään koskaan nähdä häntä, mutta lapsi on ikuinen side... En tajua minne se meidän ystävyys katosi... Oli minulle niin arvokas ja rakas ystävä aikoinaan...
Pahamieli...
todella....
2374
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hyvä saada neutraaleiksi, eli miksi esim kiukustuu, jos et puhu. Ei pitäisi olla aihetta, jos asialliset asiat puhutaan... muut keskustelut voi jättää puhumatta hänen kanssaan. Tunteet pois pelistä teidän välillänne. Miksi tuntisit mitään ex.ääsi kohtaan, kun täysin eronneet olette ja erillän asutte. Ainoa, että on teillä yhteinen lapsi, eli asiat hoidetaan asioina, lapsen tapaamiset ja elatusasiat...ilman turhaa tunteilua.
Aika auttaa.
Olet ilmeisesti vielä henkisesti sidoksissa exääsi, ja tavallaan vielä hänen vaimonsa.
Kyllä se siitä pikkuhiljaa muuttu.
Parasta olisi olla mahdollisimman vähän tekemisissä keskenänne. Sinin täytyy ymmärtää, että te olette eronneet eikä hänellä ole sinua kohtaan henk. kohtaisia vastuita. Ystävyytenne on ollut joskus. Sellaista ero on. Siinä menettää ja saavuttaa.Näytät odottavan edelleen samaa kohtelua kuin yhdessäollessanne.
Yritä luoda oma elämä joka rakentuu kokonaan muuhun kuin tuohon exääsi.
Jos oikein tarkkaan mietit: mitä syytä sinulla ja teillä on riidellä?? Eikö hän tai sinä vastaa toistene tarpeisiin?? Ette varmaan!!!!
Jos katkaiset turhan kommunikaation, huomaat, että sitä juurikaan tarvita. Ei lapsen joka asiasta tarvi olla puheissa, anna heidän olla ja ole itse itseksesi.