Eläinlääkikseen

Te jotka ootte eläinlääkiksessä: Oliko vaikeaa päästä? Tarvitaanko kuinka hyviä arvosanoja? Millaista on? Voi kertoo kaikkee. Mua kiinnostais tietää kun tykkään eläimistä paljon ja ois halu auttaa niitä.
Ilmoita


...eläinlääkärin pitää myös aika usein tappaa eläimiä. Eli jos hirveän eläinrakas on niin eläinlääkärin ammatti ei välttämättä ole se paras vaihtoehto.
1 VASTAUS:
...karulta, vaikka onkin totta. Eikö vaikka "kipujen lopettaminen" tai "lopetus" kuulosta mukavammalta? Ite haluaisin eläinlääkäriks ja uskon tietäväni miten vaikee sinne eläinlääketieteellisee on päästä...ehkä.
+Lisää kommentti
Faktahan on, että elukkaan ON vaikeahko päästä. Vaikeusaste on skaalattuna samaa tasoa kuin Helsingin lääkis. Muihin lääkiksiin on peräti helpompi päästä kuin elukkaan. Eli siitä voi saada jo jotain kuvaa. Pääsykoe on sama kuin lääkikseen pyrkiville, samoin pääsykoekirja. Uusia opiskelijoita otetaan noin 50 kaikista 500 hakijasta, eli semmoinen 10%

Mitä pääsyyn tulee, niin ei se mahdotonta ole. Uudella vuosikurssilla on ihmisiä jotka eivät käyneet edes valmennuskurssia (tosin silloin pitää jaksaa itsenäisesti istuttaa persausta penkissä ja lukea sitä törkeää opusta, joka Galenoksenakin tunnetaan) Moni tuntuu "pelkäävän" edes hakea eläinlääkikseen, väärä asenne. Ei sitä kokeilemati ainakaan pääse, eli rohkeasti vaan yrittämään jos siltä tuntuu ;)

Loppujenlopuksi arvosanoilla ei ole hevonhännän merkitystä. Tietenkin ne antavat osviittaa siitä miten hyvin sinulla on hallussa galenoksen opiskelussa apuna olevat ja pääsykokeissa tarvittavat kemia, fysiikka ja biologia (mainittakoon nyt matikkakin tässä, mutta huom lyhyellä pärjää myös MAINIOSTI motivaatiolla, vaikka muuta saatetaankin sanoa, matikka on kuitenkin pienessä osossa). Sisään otetaan pyrkijöitä kahdessa ryhmässä: 1. pääsykoe lähtöpisteet(YO-kirjoituksista saatujen arvosanojen mukaan) ja 2. pääsykoe

Kakkosryhmä siis antaa varsin realistiset mahdollisuudet sisäänpääsyn kannalta niille, joiden kirjoitukset eivät menneet ihan putkeen tai jotka ovat kirjoittaneet vuosia aikaisemmin. Ykkösryhmäläiset korjaavat jo kirjoituksissa tehdyn työn hedelmiä eikä heidän sinänsä tarvitse panostaa niin paljon pääsykokeeseen. Aina toki kannattaa yrittää parhaansa, koska on vaikea arvioida kumpaan ryhmään sijoittuu. Henkilön pisteet lasketaan ja hänet sijoitetaan siihen ryhmään joka on hänelle "edukkaampi" suhteellisesti.

Eläinlääkis itsessään on hyvin käytännönläheinen, niin sanottu "hands-on" tiedekunta, mutta myös melko täysipainoinen koulu ja pänttäämistä on kyllä riittävästi jos käytännönhommat alkavat tympiä ;). Siksipä sitä sanotaankin nimenomaan kouluksi. Tämä koulu on niin rankka kuin sen itselleen tekee, vallalla on mentaliteetti että kun kerran sisään pääsee niin sieltä ei hevillä potkita pois ja tenteistä riittää että pääsee vähintäänkin läpi. Tässä vaiheessa arvosanoilla ei juurikaan ole enää merkitystä sillä käytännössä kaikki valmistuneet työllistyvät.

Mitä eläimistä pitämiseen ja tykkäämiseen tulee eläinlääkärin työssä, en voi nähdä sitä kuin etuna. Etenkin kun työ keskittyy juuri eläinten ympärille. Olisipa tympeä tehdä työtä 40 vuotta jos inhoaisi elukoita. Kaikissa töissä on ne epämiellyttävät puolensa, ei ole olemassakaan TÄYDELLISTÄ ammattia jossa kaikki olisi kuin vettä vaan. Joillekin lienee eläinten lopettaminen on yksi niistä huonoista asioista. Mutta toisaalta, ei eläimen voi antaa kärsiäkään... Kaksipiippuinen juttu.

Huhhuh, tulipas sekava teksti, on niin paljon asiaa ja niin vähän tilaa. Mutta voin sanoa vain, että jos päätät hakea niin onnea, ja rohkeasti vaan, ei sitä varmasti pääse jos ei yritä! ;)
9 VASTAUSTA:
Kiitos kun viitsit vaivautua kirjoittamaan noin paljon! Opiskeletko itse alaa? Kuinka mones vuosi on meneillään? Niin, onhan se eläinten lopettaminen tietysti kurjaa, mutta se on silloin vain parasta eläimelle, jos se kärsii. Omiakin lemmikkejä on jo muutamia viety viimeiselle piikille, kun ensin eläinlääkäri totesi, ettei mitään ole enää tehtävissä ja eläin toedella kärsii.
Eläimeen ei todellakaan ole vaikeata päästä. Helsinkiin, Turkuun ja Tamepreelle yleiselle puolelle on kaikkiin vaikeampi päästä kuin elukkaan.

Mitään skaalattua vaikeutta ei ole, ja sisäänpääsyyn riittää yllämainittuja lääkiksiä reilusti pienempi pistemäärä.
elukat ei osaa edes laskea kirjoitti:
Eläimeen ei todellakaan ole vaikeata päästä. Helsinkiin, Turkuun ja Tamepreelle yleiselle puolelle on kaikkiin vaikeampi päästä kuin elukkaan.

Mitään skaalattua vaikeutta ei ole, ja sisäänpääsyyn riittää yllämainittuja lääkiksiä reilusti pienempi pistemäärä.
Kasvoiko pippeli? Paljonko?
K-tikkeli kirjoitti:
Kasvoiko pippeli? Paljonko?
Mulla lopahti täysin :(
elukat ei osaa edes laskea kirjoitti:
Eläimeen ei todellakaan ole vaikeata päästä. Helsinkiin, Turkuun ja Tamepreelle yleiselle puolelle on kaikkiin vaikeampi päästä kuin elukkaan.

Mitään skaalattua vaikeutta ei ole, ja sisäänpääsyyn riittää yllämainittuja lääkiksiä reilusti pienempi pistemäärä.
Otitkos huomioon, että näissä paikoissa on erilaiset lähtöpistevaatimukset? :) Siinä missä henkilö saa vaikkapa Kuopiossa täydet lähtöpisteet, eläinlääkiksessä hän saa paljon vähemmän. Kannattaa opetella suhteuttamaan hieman.

Oli tosiaan erään lääketieteen valmennuskurssin opettaja suhteuttanut pisteet toisiinsa (HUOM, ei verrannut suoraan kuten sinä taisit tehdä) ja saanut skaalatulla asteikolla vaikeusjärjestyksen helsingin lääkis, eläinlääkis ja sen jälkeen tulivat muut lääkikset.

Toki tässäkään vaiheessa pisteet eivät ole missään määrin täysin verrannolliset toisiinsa, sillä toki pääsykokeen korjaajat ovat kaikki yksilöitä ja se vaikuttaa heidän antamiinsa pisteisiin. Kuitenkin niitä voisi sanoa tietä näyttäviksi. Eipäs vedellä palkokasveja hengitysrööreihin. ;)
elukka kirjoitti:
Otitkos huomioon, että näissä paikoissa on erilaiset lähtöpistevaatimukset? :) Siinä missä henkilö saa vaikkapa Kuopiossa täydet lähtöpisteet, eläinlääkiksessä hän saa paljon vähemmän. Kannattaa opetella suhteuttamaan hieman.

Oli tosiaan erään lääketieteen valmennuskurssin opettaja suhteuttanut pisteet toisiinsa (HUOM, ei verrannut suoraan kuten sinä taisit tehdä) ja saanut skaalatulla asteikolla vaikeusjärjestyksen helsingin lääkis, eläinlääkis ja sen jälkeen tulivat muut lääkikset.

Toki tässäkään vaiheessa pisteet eivät ole missään määrin täysin verrannolliset toisiinsa, sillä toki pääsykokeen korjaajat ovat kaikki yksilöitä ja se vaikuttaa heidän antamiinsa pisteisiin. Kuitenkin niitä voisi sanoa tietä näyttäviksi. Eipäs vedellä palkokasveja hengitysrööreihin. ;)
Niin oli, ja tulokseksi tosiaan tulee joka vuosi Helsinki, Turku/Tampere, ja sitten Kuopio, Oulu ja Elukka vaihtelevassa järjestyksessä. Sekä skaalattuja, että skaalamattomia pisteitä tarvitaan elukkaan vähemmän kuin Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle. Ei siitä vaikeampaa saa vaikka miten päin yrittäisi kääntää.

Toki voithan sinä uskoa että Kuopiossa, Oulussa ja elukalla on aina ankarimmat sensorit, ja siksi niihin pääsy vain vaikuttaa helpommalta ;)
elukat ei osaa edes laskea kirjoitti:
Eläimeen ei todellakaan ole vaikeata päästä. Helsinkiin, Turkuun ja Tamepreelle yleiselle puolelle on kaikkiin vaikeampi päästä kuin elukkaan.

Mitään skaalattua vaikeutta ei ole, ja sisäänpääsyyn riittää yllämainittuja lääkiksiä reilusti pienempi pistemäärä.
... että elukka olisi niitä vaikeimpia päästä suhteellisesti. En kyllä tiedä miten luotettavaa tämä tieto on :D

Mites se on lääkisten kanssa, tämä sisäänottoprosentti? Elukkaan kun taidetaan ottaa se kymmenisen prosenttia joka vuosi. Kuulema sekin vaikuttaa "pääsyvaikeuteen". Toisaalta, en mene sanomaan kun en tiedä varmaksi. Kuhan spekuloin :)
Nippelinappeli kirjoitti:
... että elukka olisi niitä vaikeimpia päästä suhteellisesti. En kyllä tiedä miten luotettavaa tämä tieto on :D

Mites se on lääkisten kanssa, tämä sisäänottoprosentti? Elukkaan kun taidetaan ottaa se kymmenisen prosenttia joka vuosi. Kuulema sekin vaikuttaa "pääsyvaikeuteen". Toisaalta, en mene sanomaan kun en tiedä varmaksi. Kuhan spekuloin :)
Toivottavasti tämä ei mene elukoilta pahasti yli hilseen.

Elukan sisäänotto % on pienempi kuin lääkiksien, mutta sinne pääseminen riittää huonompi menestys pääsykokeessa. Mikä tässä on niin hankalaa ymmärtää?

Esimerkki:

Perähikiän piirimestaruuskisoissa 100m juoksussa palkinnoille pääsi 3/20:stä, eli 15%. Saman lajin olympialaisten finaalissa oli 10 juoksijaa, joista 3 pääsi palkinnoille, eli 30%. Oliko siis olympialaisissa helpompi päästä palkinnoille?

Vastaus: Ei ollut, ja voittamisen vaikeuden selvittämiseksi pitäisi vertailla voittajien aikoja, tai lääketieteellisten tapauksessa sisäänpääsyyn oikeuttavia pistemääriä.
Millaista itse opiskelu on? Elukka kirjoittikin, et opiskelu on just niin rankkaa kuin itse haluu, mut miten tää on käytännössä? Ehdittekö käydä opintojen ohella töissä vai miten teil riittää muuten rahat? Mulla on kaksi koiraa, joitten kaa harrastan ja kilpailen aktiivisesti, mielelläni jatkaisin, mutta riittääkö aika treenaamiseen, kouluun sekä työntekoon?! Kuulostaa hieman vaikealta yhtälöltä :D
Millasta opiskelu on verrattuna lukioon? Muistan, et aikoinaan kaikki varotti, että lukio on ihan hirvee paikka ja ei riitä aikaa mihinkään harrastuksiin yms... No, mulla oli enemmän vapaa-aikaa kuin osasin haaveillakaan ja se oli elämäni rennointa aikaa, joka ilta harkat -tyyliin ja silti kirjoitin 3 ällää =)
+Lisää kommentti
Onkos pitkä matikka välttämätön, jos haluaa eläinlääkäriksi? Jotkut sanoo että on ja jotkut että ei.
7 VASTAUSTA:
tuon nimimerkin elukka ensimmäinen vastaus alkuperäiselle kysyjälle. Siinä kerrotaan hyvin. Kysymys kuuluu: jos olet lyhyen matikan lukija (eli siis ehkä ei-matemaattisesti suuntautunut), pärjäätkö laajan fyssan ja kemman kanssa???
Pitkä matikka EI ole VÄLTTÄMÄTÖN. Se avittaa, mutta ei ole välttämätön. Uudella vuosikurssilla on kaksi viidestäkymmenestäyhdeksästä joilla ei ole pitkää matikkaa koskaan ollut.

Tämä voi johtua siitäkin, että hyvin usein pitkä fysiikka, kemia ja pitkä matikka mielletään samaan pakettiin. Etenkin pitkä fysiikka ja pitkä matikka. Pitkä matikka toki auttaa fysiikan ymmärryksessä, mutta jos fysiikan jaa tahkottua läpi ilmankin, ei pitäisi pääsykokeissakaan tulla ongelmia. Käytännössä riittää kun osaa fysiikkaa, kemiaa, biologiaa (Galenoksen) ja matikasta ne aivan perustaidot.
eiei kirjoitti:
Pitkä matikka EI ole VÄLTTÄMÄTÖN. Se avittaa, mutta ei ole välttämätön. Uudella vuosikurssilla on kaksi viidestäkymmenestäyhdeksästä joilla ei ole pitkää matikkaa koskaan ollut.

Tämä voi johtua siitäkin, että hyvin usein pitkä fysiikka, kemia ja pitkä matikka mielletään samaan pakettiin. Etenkin pitkä fysiikka ja pitkä matikka. Pitkä matikka toki auttaa fysiikan ymmärryksessä, mutta jos fysiikan jaa tahkottua läpi ilmankin, ei pitäisi pääsykokeissakaan tulla ongelmia. Käytännössä riittää kun osaa fysiikkaa, kemiaa, biologiaa (Galenoksen) ja matikasta ne aivan perustaidot.
Heip!
Kirjoituksiani tässä suunnittelen ja vakaa aikomus niiden jälkeen pyrkiä eläinlääkikseen.
Ongelmana on fysiikka.
Luen pitkää fysiikkaa, vaikka en aineessa olekaan loistavimmasta päästä. Olen miettinyt, jättäisinkö sen kirjoittamisen kokonaan pois, sillä se rauhoittaisi minua mielettömästi! Kurssit kuitenkin lukisin. Kirjoitettavieni lista nyttäisi silloin tältä:

Äikkä
A enkku
A saksa
B ruotsi
Bilsa
Pitkä matikka
Terveystieto

Reaaleja kun muutenkin olisi siis kaksi jo valmiiksi. Kemiaa luen muutaman kurssin, mutta en missään nimessä kirjoita :D
Mutta kuulostaako aivan hullulta idealta olla kirjoittamatta fyssaa tai kemmaa ja eläinlääkikseen kuitenkin olisin pyrkimässä? :oo
kaakaadu kirjoitti:
Heip!
Kirjoituksiani tässä suunnittelen ja vakaa aikomus niiden jälkeen pyrkiä eläinlääkikseen.
Ongelmana on fysiikka.
Luen pitkää fysiikkaa, vaikka en aineessa olekaan loistavimmasta päästä. Olen miettinyt, jättäisinkö sen kirjoittamisen kokonaan pois, sillä se rauhoittaisi minua mielettömästi! Kurssit kuitenkin lukisin. Kirjoitettavieni lista nyttäisi silloin tältä:

Äikkä
A enkku
A saksa
B ruotsi
Bilsa
Pitkä matikka
Terveystieto

Reaaleja kun muutenkin olisi siis kaksi jo valmiiksi. Kemiaa luen muutaman kurssin, mutta en missään nimessä kirjoita :D
Mutta kuulostaako aivan hullulta idealta olla kirjoittamatta fyssaa tai kemmaa ja eläinlääkikseen kuitenkin olisin pyrkimässä? :oo
Vastaus tulee ehkä vähän myöhässä sinulle, mutta ehkä siitä on apua jollekulle toiselle :)

Kaikille hakijoille: Tutustukaa aina tiedekunnan uusimpaan hakuoppaaseen. Sinne on laitettu ajankohtaiset hakuehdot ja ohjeet hyvin yksiselitteisesti. Mitä ELTDK:n tulee, lähtöpisteitä annetaan neljästä aineesta niin, että maksimipistemäärä on 48. Näitä ovat: äidinkieli, matematiikka, reaali ja paras tulos kielistä (joko toinen kotimainen tai lyhyt/pitkä vieras kieli, ainoastaan hakijan paras tulos huomioidaan).

Itse kirjoitin "vanhan mallin" reaalin, joten en ole 100% selvillä miten nykyreaalin kirjoitus hoidetaan, mutta mikäli kirjoitetaan aineittain ja valitset niistä vain ja ainoastaan yhden, niin sillä tuskin on väliä minkä. Eläinlääketieteellinen ei hakukriteereissään erittele, että hakijan tulee olla kirjoittanut esim. juuri fysiikka. Tämän vuoksi kannattaa valita se aine (tai aineet, mikäli kirjoitetaan useampi), minkä kokee itselleen vahvimmaksi. Äidinkieleen kannattaa oikeasti panostaa, sillä jos kirjoitat E:n tai L:n napsahtaa heti mukavasti lähtöpisteitä. Yllättävän monet unohtavat tämän ja katsovat sen "vähempiarvoiseksi" kuin muut aineensa. Sinänsä huono juttu, kun ajattelee miten paljon kaikki yliopistot korostavat sen osuutta lähtöpisteissään.
kaakaadu kirjoitti:
Heip!
Kirjoituksiani tässä suunnittelen ja vakaa aikomus niiden jälkeen pyrkiä eläinlääkikseen.
Ongelmana on fysiikka.
Luen pitkää fysiikkaa, vaikka en aineessa olekaan loistavimmasta päästä. Olen miettinyt, jättäisinkö sen kirjoittamisen kokonaan pois, sillä se rauhoittaisi minua mielettömästi! Kurssit kuitenkin lukisin. Kirjoitettavieni lista nyttäisi silloin tältä:

Äikkä
A enkku
A saksa
B ruotsi
Bilsa
Pitkä matikka
Terveystieto

Reaaleja kun muutenkin olisi siis kaksi jo valmiiksi. Kemiaa luen muutaman kurssin, mutta en missään nimessä kirjoita :D
Mutta kuulostaako aivan hullulta idealta olla kirjoittamatta fyssaa tai kemmaa ja eläinlääkikseen kuitenkin olisin pyrkimässä? :oo
Vuoden 2011 hakuunhan on kaikkiin tiedekuntii tulossa sellainen muutos, että ainereealista heruu pisteitä vain kemiasta, fysiikasta tai biologiasta. Esim. terveystiedosta, maantiedosta tai mistään muusta reaalista ei pisteitä saa enää 2011 haussa, ensi vuonna vielä kylläkin. Eli alkupisteitä kerätessä aika riski homma jättää fy/ke/bi ainereaali kirjoittamatta, jolloinka reaaleista saatavat pisteesi menevät automaattisesti nollille. Tässä vielä Turun hakuoppaasta (samanlainen pätkä löytyy muidenkin tiedekuntien oppaista, poikkeuksena Helsinki, jossa listassa mukana vielä viidentenä aineena 2. kotimainen ns. pakollisena):

"Suomalaisesta ylioppilastutkinnosta huomioonotettavat aineet vuodesta 2011 alkaen (koskee vuonna 2006 ja sen jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneita):

Vuodesta 2011 alkaen lääketieteen opiskelijavalinnan alkupisteityksessä otetaan huomioon suomalaisesta ylioppilastutkinnosta neljä ainetta seuraavasti:
1. äidinkieli
2. vieras kieli (A-kieli/pitkä kieli) tai toinen kotimainen kieli (A-kieli/pitkä kieli) (paras näistä)
3. biologian tai fysiikan tai kemian ainereaalikoe (paras näistä)
4. mikä tahansa ainereaalikoe tai laaja matematiikka (paras näistä)"

Eli vaikka kirjoittaisit terveystiedosta ällän, et tule hyötymään siitä yhtä paljon, kuin vaikka fysiikan B:sta. Raakaa peliä, jossa sinun täytyy miettiä onko lääkis vain ja se ainoa johon haluat. Jos näin on, niin sitten heivaat terveystiedon ja kirjoitat fyssan. Jos haluasit kuitenkin kokeilla vielä jonnekin muualle, niin siinä tapauksessa paremmat yo-paperit on ehkä fiksumpi valinta.
fyssa kirjoitti:
Vuoden 2011 hakuunhan on kaikkiin tiedekuntii tulossa sellainen muutos, että ainereealista heruu pisteitä vain kemiasta, fysiikasta tai biologiasta. Esim. terveystiedosta, maantiedosta tai mistään muusta reaalista ei pisteitä saa enää 2011 haussa, ensi vuonna vielä kylläkin. Eli alkupisteitä kerätessä aika riski homma jättää fy/ke/bi ainereaali kirjoittamatta, jolloinka reaaleista saatavat pisteesi menevät automaattisesti nollille. Tässä vielä Turun hakuoppaasta (samanlainen pätkä löytyy muidenkin tiedekuntien oppaista, poikkeuksena Helsinki, jossa listassa mukana vielä viidentenä aineena 2. kotimainen ns. pakollisena):

"Suomalaisesta ylioppilastutkinnosta huomioonotettavat aineet vuodesta 2011 alkaen (koskee vuonna 2006 ja sen jälkeen ylioppilastutkinnon suorittaneita):

Vuodesta 2011 alkaen lääketieteen opiskelijavalinnan alkupisteityksessä otetaan huomioon suomalaisesta ylioppilastutkinnosta neljä ainetta seuraavasti:
1. äidinkieli
2. vieras kieli (A-kieli/pitkä kieli) tai toinen kotimainen kieli (A-kieli/pitkä kieli) (paras näistä)
3. biologian tai fysiikan tai kemian ainereaalikoe (paras näistä)
4. mikä tahansa ainereaalikoe tai laaja matematiikka (paras näistä)"

Eli vaikka kirjoittaisit terveystiedosta ällän, et tule hyötymään siitä yhtä paljon, kuin vaikka fysiikan B:sta. Raakaa peliä, jossa sinun täytyy miettiä onko lääkis vain ja se ainoa johon haluat. Jos näin on, niin sitten heivaat terveystiedon ja kirjoitat fyssan. Jos haluasit kuitenkin kokeilla vielä jonnekin muualle, niin siinä tapauksessa paremmat yo-paperit on ehkä fiksumpi valinta.
Hetkonen, kiiruspäissäni en tajunut katsoa tuota 4. kohtaa, jossa selvästi sanotaan että mikä tahansa ainereaalikoe! Eli siinä tapauksessa voit saada terveystiedosta pisteet, anteeksi kämmi :) Eli muutos tarkoittaa nyt sitä, että kahdesta ainereaalista toisen on oltava fy/ke/bi ja toinen voi olla jokin muu, ei niikuin nykyisin, eli kahdesta reaalista mitkä tahansa aineet. Ja sinullahan näyttäisi tuo toinen olevan se bilsa.
vielä hups kirjoitti:
Hetkonen, kiiruspäissäni en tajunut katsoa tuota 4. kohtaa, jossa selvästi sanotaan että mikä tahansa ainereaalikoe! Eli siinä tapauksessa voit saada terveystiedosta pisteet, anteeksi kämmi :) Eli muutos tarkoittaa nyt sitä, että kahdesta ainereaalista toisen on oltava fy/ke/bi ja toinen voi olla jokin muu, ei niikuin nykyisin, eli kahdesta reaalista mitkä tahansa aineet. Ja sinullahan näyttäisi tuo toinen olevan se bilsa.
Jos jotakuta vielä kiinnostaa, millaista elukassa on käytännössä opiskella, niin täältä voipi lukea omia kokemuksiani: http://tassunjalkiasydamessa.blogspot.com

Saa myös laittaa postaustoiveita, ainakin jotain vielä varmaan tulen pääsykokeista postaamaan, ennen kuin kaikki unohtuu :D Toki kirjoittelen tuolla muistakin aiheista, mutta myös elukasta, koska itse yritin viime vuonna eläinlääkisaiheista blogia löytää - siinä kuitenkaan onnistumatta. Paitsi "Neiti Herriot seikkailee", joka kertoo Tarton eläinlääkiksestä.
+Lisää kommentti
Itsekin aion hakea eläinlääkikseen,vaikka tuskin sinne pääsen kun matikka ja kemia ei ihan oo mun suurimpia vahvuuksia....fyssa menee jotenkin,bilsa lempiaineita
Mutta seuraavat aineet kirjotan:
Äikkä
A-Enkku
B-Ruotsi
Biologia
Terveystieto
Lyhyt Ranska
Lyhyt Espanja

eli multa otettais huomioon äikkä,enkku,bilsa ja ruotsi...(?)mutta kannattaako mun sitten kirjottaa matikka vaikka se oiskin lyhyt??onks siit mitää apua?
eli mun on mahdoton saada 48 pistettä ilman matikkaa...mut tuleeks lyhyest matikast pisteitä yhtään?
Yritän kyllä parhaani pääsykokeessa mutta aika hyvin sen pitää mennä jos haluan sisälle.
Ilmoita
Hei!

Olen pyrkimässä eläinlääkikseen, mutta pari kysymystä vaivaa vielä mieltäni.

1. Kirjoitan pitkän matikan, fysiikan, kemian, biologian, äidinkielen, (psykologian?) ja lyhyen englannin tai lyhyen ruotsin. Näistä kielistä olisikin siis kysymys, että pääseekö lyhyellä kielellä elukkaan? Valintamenettelyissä lukee, että joko pitkä vieras kieli tai toinen kotimainen pitkä/keskipitkä, niin onko minulla todellisia mahdollisuuksia vai kuinka paljon tämä lyhyen kielen kirjoittaminen verottaa?

2. Olen todella herkkä ja vaikka luulenkin, että lopettaminen alkaisi jossain kohdin onnistua ilman kyyneleitä, niin miten työ muuten? Kuinka stressaavaa se on? Tottuuko siihen? Entä tottuisinkohan leikkauksien tekemiseen, kun tällä hetkellä en kykene edes katsomaan leikkausta ilman ikävää oloa pääkopassa?

Kiitos mahdollisista vastauksista!
2 VASTAUSTA:
Pääsykoe on suurimmassa osassa sisänpääsyä. Tähtää hyvään pääsykokeen suoritukseen, niin on ihan sama, minkälainen lukiotodistus sulla on.

Jospa eläinten lopettamiseen liittyä angstiasi hiukan lievittäisi seuraava video:

https://www.youtube.com/watch?v=a0uJUjFoG2Y
Ensi vuonna valintakoe muuttuu niin, että osa pääsee sisään vain todistuksen perusteella (todistusvalinnassa), joten todellakin kannattaa panostaa kirjoituksiin. Kielen vaikutuksesta en osaa kyllä sen enempää sanoa. Eläinlääkärikin voi toimia useammassa eri ammatissa (niin toimistossa kuin kentälläkin), joten varmaan sinullekin löytyy sieltä sopiva työnkuva, vaikka tempperamenttisi ei ihan riittäisi kirurgiksi :) Opiskeluaikana toki joutuu jonkin verran sietämään näitä toimenpiteitäkin.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Eläinlääkikseen

Te jotka ootte eläinlääkiksessä: Oliko vaikeaa päästä? Tarvitaanko kuinka hyviä arvosanoja? Millaista on? Voi kertoo kaikkee. Mua kiinnostais tietää kun tykkään eläimistä paljon ja ois halu auttaa niitä.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta