Olen kahden viime vuoden ajan seurannut läheltä sukulaisen kamppailua syövän kanssa. Kaikki alkoi rintasyövästä ja nyt olemme finaalissa. Metastaaseja on joka puolella ja hoidot lopetettu. Sekä tämä läheinen että minä olemme käyttäneet usean vuoden ajan hormoonivalmisteita.
Nyt olo on sellainen että mielummin vanhenen luonnollisesti kuin altistun vapaaehtoisesti suurenevalle rintasyöpäriskille. Olen aina käyttänyt erittäin pieniä annoksia hormooneja, puolitin pillerit ja loin itselleni oman annostuksen jonka lääkäri hyväksyi. Viikko sitten lopetin lääkkeen ottamisen mutta nyt olo tuntuu jotenkin ontolta, ihan kuin kutistuisin. Tämä kaikki voi olla myös psyykkinen olotila. Onko ketään 57 vuotiasta naista joilla ei olisi ollut mitään ongelmia vaihdevuosien kanssa? Omalla äidilläni ei kuulemma ollut! nuorekas
Nyt olo on sellainen että mielummin vanhenen luonnollisesti kuin altistun vapaaehtoisesti suurenevalle rintasyöpäriskille. Olen aina käyttänyt erittäin pieniä annoksia hormooneja, puolitin pillerit ja loin itselleni oman annostuksen jonka lääkäri hyväksyi. Viikko sitten lopetin lääkkeen ottamisen mutta nyt olo tuntuu jotenkin ontolta, ihan kuin kutistuisin. Tämä kaikki voi olla myös psyykkinen olotila. Onko ketään 57 vuotiasta naista joilla ei olisi ollut mitään ongelmia vaihdevuosien kanssa? Omalla äidilläni ei kuulemma ollut! nuorekas
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tiedätkö mitä: en ole koskaan aloittanut, enkä koskaan aloitakaan hormonipillerien käyttöä. Niin moni nainen on lähiaikoina ympärilläni sairaustunut tai menehtynyt rintasyöpään. Oman sepelvaltimotaudin vuoksi en kyllä voi hormoneja käyttääkään. Kyllä jokainen nainen vaihdevuosivaivat kestää! Se on mielestäni asennekysymys. Mieluummin ilman pilleriä ja rintasyöpää!
Menopaussioireet eivät ole pelkkä asennekysymys! Tietenkin jos pääsee lievillä oireilla, esimerkiksi hikoiluilla ja pienellä masennuksella, siitä pääsee varmaankin yli ilman lääkitystäkin tai kevyellä masennuslääkityksellä. Mutta joillakin (kuten minulla) oireet ovat niin rankat ettei niistä selviä ilman lääkitystä. Kyllä minä ainakin olisin ollut hermoromahduksen partaalla jos olisin joutunut kärsimään niitä todella rankkoja oireita. Työpaikkalääkäri kirjoitti Klotriptylia unihäiriöihin, mutta ne eivät riittäneet vaan vasta asianmukainen hormonikorvaushoito paransi tilanteen täysin. Estrogeeni ei nosta rintasyöpäriskiä mainittavasti, kyllä rintasyöpä tulee todennäköisemmin muusta syystä.
Veritulppataipumus kylläkin estää hormonihoidon, koska sen riski suurenee selvästi. Olisin ollut todella vaikeuksissa jos minulla olisi veritulppariski.
Hei! Oli todella rohkaisevaa lukea tämän naisen kirjoitus. Olen aivan poissa tolaltani, koska olen jossain määrin epätietoinen sen suhteen, että olisiko hormonikorvaushoito oikeasti terveellinen ja oikeasti tarpeellinen hoitovaihtoehto, eikä lääketeollisuuden markkinavoimien =lääkäreiden luoma "todellinen" tarve. Itse olen lääkkeiden vastainen, uskon ruumiin omaan kykyyn ja viisauteen parantaa itse itsensä ja luoda ruumiille ja sielulle sellaiset olosuhteet, jotka kuuluvat ko. ihmiselle. En ole koskaan syönyt lääkkeitä muutamaa pakollista lääkekuuria (penisiliini) ja pakollisien rokotuksien lisäksi. Terve olen ollut. Tosin pitkittyneestä stressistä ja ilmeisestä rasvakudoksen pienuudesta (tarkoituksellinen niukka ravinto) johtuen stressiset olosuhteet laukaisivat minussa ennenaikaiset vaihdevuodet. Olen yli vuoden ollut ilman mitään, enkä koe tarvitsevanikaan mitään korvauksia, mutta toki limakalvoissani on alkanut näkymään muutoksia. Pitääkö säännöllinen seksi limakalvot kunnossa? Pitäisikö turvautua estrogeenilaastariin. Tavallaan minulla ei ole ollut ongelmia, mutta elän epävarmuudessa, koska kaikkialta totitotetaan, että hormonihoito aloissa aloitettuna ehkäisee limakalvojen kuivumista jne. Pitää ne kunnossa. Jos joku asiantuntija kertoisi, että mikään hormonihoito ei ole välttämätöntä edes limakalvojen kunnossapitämiseksi, niin olisin rauhallisin mielin. Mutta kertooko kukaan lääketeollisuuden edustaja eli lääkäri tälläistä? Vai ovatko he kertomatta sen takia, että se ei todella pidä paikkansa. Mutta ovathan naiset kautta aikojen pärjänneet hyvin ilman hoitoja! Ja rintasyöpäriski oli pienempi. Nykyisin rintasyöpäkuolleisuus on korkein kuolinsyy naisille Suomessa!
Onko ihmisillä kokemusta siitä, että elämä ja rakkauselämä toimii nautinnollisesti ja hyvin ilman estrogeenihoitoja ja estrogeeni paikallishoitoja alapäässä? Varsinkin, jos on varhaiset vaihdevuodet. Kiitollinen vastauksistanne.
Tuo sydämen ääni on vastaus tiedätkö mitä - nimimerkille. Naiselle, joka ei käytä korvaavia hormonihoitoja.
Rintasyöpä muuten EI ole naisten yleisin kuolinsyy, vaikka se varmasti on syy, jota eniten pelätään. Naisten niin kuin miestenkin yleisin kuolinsyy on sepelvaltimotauti.
Minun kokemukseni lääkäreistä (rajoittuu yhteen gynekologiin, tosin kokeneeseen ja fiksun oloiseen) on, etteivät he väkisin tuputa hormoneja kenellekään. He kertovat vaihtoehdoista, potilas itse päättää, ottaako hormoni- tai muita hoitoja vai ei. Minusta murehdit turhaan, jos sinulla ei ole vaivoja eivätkä limakalvot ole kuivuneet, nauti elämästäsi! Jos kuivuus joskus uhkaa, siihen on saatavissa hormonittomia apukeinoja.
kun alkaa syödä päivittäin esimerkiksi kaksi rkl hyvää kylmäpuristettua öljyä (oliivi- tai rypsi.-) tai siirtyy käyttämään toista aitoa luonnontuotetta voita.
Monet rasvaa kammoavat naiset kärsivät aivan turhaan kuivuusongelmasta, josta voitapopsivat siskonsa eivät tiedä mitään.
Mikäli ei ole pahoja menopaussioireita tai on päässyt jo niistä yli, mutta limakalvot alkaa ohenemaan ja kuivumaan, paras hoitokeino taitaa olla esimerkiksi paikallinen emättimen estrogeenivoide. Pelkästään limakalvojen kuivumisen takia ei kannata käyttää "rajumpia" estrogeenihoitoja.