Katson ulos,menneitä päiviä muistellen.Ajatukseni karkaavat sinuun, siihen hetkeen minkä kanssasi koin.Sinun kasvosi, sinun hymysi. Kuinka paljon olisinkaan halunnut suudella sinua, mutta en uskaltanut. Pelkäsin että hajoat. Kuin ruusu pakkas-aamuna, pieni kosketus ja olisit pudottanut terälehtesi.Nyt tiedän että, et ole niin hauras. Jos nyt sinut kohtaisin. suutelisin sinua ja veisin mukanani. Jos vain haluat. rakkaudella, sinulle ;)
kaipuu
mulqist
5342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä hän varmaan näin kauniiden sanojen jälkeen lähtee kanssasi vaikka maailman ääriin.
Kaunis kirjoitus : )
Rakastuneena voikin mennä rikki ...tai olla vahvempi kuin koskaan! yleensä molempia...ei oo helppoo...
Padmen kaa samaa mielipuolta,, Liput vain kahdelle, maailmanääriin, silipumplee! :D *Muru huiskuttaa*
Kuinka tuttuja onkaan tunnelmat runossasi, ja
kuinka herkästi sen oletkaan punonut.
Kiitos lukunautinnosta, ja rohkene sanoa ajatuk-
sesi Hänelle.
Kiitos runostasi. Olen imarreltu. Pikkaisen tuossa keskuteluissa ihmetytti tuo sana Rakastunut. Keneen rakastunut?
kirjoitettu runo ei ole sama kuin rakastunut. Mutta hyvä alku kuitenkin;) Runot ovat kuitenkin vain kauniita sanoja, teot ovat toista. Jos voisin elää joka päivä kaunista runoa, olisin hieman onneton. Nauttiakseen elämästä sen pitää tehdä välillä myös kipeää.