Meitä on 4 lasta itse olen nähnyt sisaruksista kaksi, minä olen vanhin. Asuin isäni kanssa muut ensin äidillä ja sitten sijoituskodeissa.
Äidilläni oli kovasti velkaa, eikä yhtään varallisuutta. Äitini asui poikaystävänsä kanssa 10v yhdessä ja nimesi miehen lähiomaisekseen.
Miten tässä nyt tulisi toimia? Jääkö kaikki velka kenen maksettavaksi? Äitini kuului kirkkoon niin mitenköhän hautauskulujen kanssa toimitaan? Äitini mies kyllä on kovasti varmasti hoitamassa asioita myös, mutta sisarukseni tuskin ottavat mitään osaa, vai pitäisikö heidän? Heidät on adoptoitu uusiin perheisiin aikoinaan, onko heillä mitään lain edellyttämää vastuuta äidistään?
Viimesilläni olen raskaana voi kun tässä maailmassa kestäisi kaiken tämän!!!
Äidilläni oli kovasti velkaa, eikä yhtään varallisuutta. Äitini asui poikaystävänsä kanssa 10v yhdessä ja nimesi miehen lähiomaisekseen.
Miten tässä nyt tulisi toimia? Jääkö kaikki velka kenen maksettavaksi? Äitini kuului kirkkoon niin mitenköhän hautauskulujen kanssa toimitaan? Äitini mies kyllä on kovasti varmasti hoitamassa asioita myös, mutta sisarukseni tuskin ottavat mitään osaa, vai pitäisikö heidän? Heidät on adoptoitu uusiin perheisiin aikoinaan, onko heillä mitään lain edellyttämää vastuuta äidistään?
Viimesilläni olen raskaana voi kun tässä maailmassa kestäisi kaiken tämän!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tässä tapauksessa lienee tärkeää että kieltäydyt perinnöstä etkä missään tapauksessa koske jäämistöön. Muuten saat velat mukana.
järjestettäväksi. Avomies ei ole vainajan omainen, vaikka tämä olisi hänet sellaiseksi (esim sairaalaan) nimennytkin. Koska hän kuitenkin asui äitisi kanssa, hän on pesän hoitaja, jos hän on siihen kykenevä. Sisarustesi perintöoikeus riippuu siitä, milloin heidät on adoptoitu. Vanhan adoptiolain mukaan adoptoitu perii biosukulaisensa, uuden adoptiolain mukaan vain ottovanhempansa ja näitten kautta tulleet uudet sukulaiset.
Hautajaisten järjestämiseksi pitää kääntyä sosiaalitoimiston puoleen, kun kerran vainajalta ei jäänyt mitään, ja kuolinpesä tulee hakea konkurssiin heti perunkirjoituksen jälkeen. Sosiaalivirasto maksaa hautajaiset, vainajan omaiset eivät joudu niitä kustantamaan, eivätkä perilliset joudu maksamaan vainajan velkoja.
Otan osaa suruusi. Sinulla on raskasta, kun menetit äitisi juuri nyt, kun odotat pienokaista. Toivottavasti saatte käytännön asiat järjestymään.
Otan osaa.
Äitisi kuolema on tietenkin järkyttävä tapahtuma. Snulla ei ole mitään hätää, kohta olet itsekin äiti.
Keskity ihan rauhassa siihen.
Selostuksesi perusteella olet ilmeisesti ainoa perillinen. Adoptiolapset eivät näet enää peri fysologisia vanhempiaan.
Äitisi "lähin", miesystävä ei peri mitään, eikä hänellä ole mitään velvollisuuksiakaan. Äitisi omaisuus oli siis olematon ja hänellä oli vain velkoja. Et niistä veloista ole vastuussa. ta yhteyttä äitisi asuinpaikkakunnan sosiaalitoimistoon ja kerro asia ja pyydä ohjeita. Mitään kiirettä ei ole. asta sitten kun olet synnyttänyt, on otollinen aika ko toimenpiteeseen. Jos olet menossa hautajaisiin, ajattele ensiksi itseäsi ja tulevaa vauvaasi.
Juridiikka on se, että perillisen tulisi huolehtia perunkirjoituksen tomittamisesta vainajan kuoleman jälkeen kolmen kuukauden kuluessa perunkirjoitus. Tarvittaessa tähän saa verotoimistosta lykkäystä.
Perunkirjoituksessa varat ja velat ilmoittaa ilmeisesti henkilö, joka on ollut äidin lähin eli hän, joka tietää. Jos sitten on aihetta, perillisen tulee hakea kuolinpesä konkurssiin. Sekään ei maksa mitään, jos otat yhteyttä äitisi kotipaikan oikeusaputoimistoon.
Keskity huolehtimaan itsestäsi ja tulevasta lapsestasi. Mitään muuta ei tässä tilanteessa tarvita.
Otan osaa suruusi.
R
Tilanteesi kuulostaa todella ikävälta. Tässä tilanteessa on kuitenkin tärkeää että huolehdit perunkirjoituksen toimittamisesta ajoissa, koska muuten tulet perimään velat. Aikaa on kolme kuukautta (Perintökaari 20:1§)
Tässä tilanteessa perillisellä ei ole perunkirjoitusvelvollisuutta. Olemalla passiivinen hän ei laiminlyö velvollisuuttaan (jota siis ei ole), eikä hän "tule perimään velkoja" - kuten ei varojakaan. (PK 20:2.2)
Tarkemmin täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000029206917#22000000029206917
Etenkin tätä viestiä lukiessani pieni taakka tippui harteilta kun voin edes jonkun asian delegoida!
Tästäpä ei moni tuomarikaan ollut tietoinen...ihmetyttää!!!
Luin mm puhelimessa Espoon oikeusaputoimiston puhelin neuvontaa ylläpitävälle tuomarille tämän kyseisen professorin tekstin niin oli kyllä heti samaa mieltä tekstin kanssa, vaikka ensin ei ollut oikein tietoinen kysymästäni asiasta!!
Itse olen juuri parhaillaan, osallisena perinnönjaossa, jossa monia erilaisia sisaruksia!
Äidiltä jäi hieman velkaa, mutta myös omaisuutta, kaikista kamalinta on se, ettei toiset halua ymmärtää, kuinka tärkeää on puhaltaa yhteen hiileen.
Ymmärrys ennenkaikkea, eikä kaivella menneitä!
KYllä sinä varmasti kestät, hyvä neuvo, että ota rauhallisesti, asioilla on tapana järjestyä, vaikka pikku viiveellä.
Onnellista odotusta, Hyvää Joulukuuta!