Useat palstalaiset ovat tuoneet hyvin esille "Tanskan kinkkua" hieman aiempaa monipuolisemmassa pohdinnassa. Akkren aiempi aloitus on loistava aasinsilta kysymykseen mikä meille on todella lähiruokaa? Puhutaan nyt Tanskasta ja Kinkusta, vaikka kyseessä toki voisi olla Viro ja Juusto.
Elämme EU:ssa, maataloustuet maksetaan jäsenmaksuistamme. Sisämarkkinat ovat avoimet tuotteiden liikkumiselle. Tuotannon suhteen määräyksiä yhtenäistetään valtavan byrokratian voimin. Valvonta yhtenäistyy. Vaatimukset yhtenäistyvät. Kansalliset rajat laajenevat sisämarkkinaksi.
Mikä siis on lähiruokaa? Suomessa välimatkat ovat pitkiä, ja kuluttajat pakkautuneet etelärannikon tuntumaan. Ennenkuin kukaan laittaa sanoja suuhuni (enkä suinkaan viittaa sinuun tikkarinkotikku) niin se on tosiasia, ei asennekysymys tai aluepolitiikkaa.
Tosiasia on myös, että "tanskan kinkku" on lähempänä suomalaista keskivertokuluttajaa kuin moni suomalainen. Matka Itämeren halki on huomattavasti energiataloudellisempaa kuin matka rekalla halki Suomen. Pravda tiesi vihjata, ettei tanskalaisissa satamissa ole teurastamoja. Se on Pravdalta shokeeraavan terävä havainto. Samalla kun katselee Tanskan satamia, tuotantoalueita, tuotantolaitoksia ja yksikkökokoja, ymmärtää miksi rekalla onkin aika paljon vähemmän ajettavaa kuin Suomessa jo ENNEN teurastamoa - possu pirulainen kun ei itse kävele sinne, saati sieltä pois mikäli olen oikein ymmärtänyt.
Huomioidaan vielä Tanskan pienempi lämmittämisen tarve. Nimimerkki ”huomasin vaan” osasikin jo kertoa, että ”(navettoja) harvemmin lämmitetään ja jos kyse on lihakarjasta niin ei todellakaan lämmitetä rakennuksia”. Entä sikaloita? Entä vilja, kuivuuko se molemmissa maissa auringon voimalla?
Mitä tämä kaikki tekee kustannustasolle? Iso Kuva halvasta ”tanskan kinkusta” alkaa muodostua, eikö totta? Kävin sen juuri itse toteamassa; hinnat ovat kuin ovatkin n. 20 ..25 % alempia kuin kotimaisilla kinkuilla.
Elämme EU:ssa, maataloustuet maksetaan jäsenmaksuistamme. Sisämarkkinat ovat avoimet tuotteiden liikkumiselle. Tuotannon suhteen määräyksiä yhtenäistetään valtavan byrokratian voimin. Valvonta yhtenäistyy. Vaatimukset yhtenäistyvät. Kansalliset rajat laajenevat sisämarkkinaksi.
Mikä siis on lähiruokaa? Suomessa välimatkat ovat pitkiä, ja kuluttajat pakkautuneet etelärannikon tuntumaan. Ennenkuin kukaan laittaa sanoja suuhuni (enkä suinkaan viittaa sinuun tikkarinkotikku) niin se on tosiasia, ei asennekysymys tai aluepolitiikkaa.
Tosiasia on myös, että "tanskan kinkku" on lähempänä suomalaista keskivertokuluttajaa kuin moni suomalainen. Matka Itämeren halki on huomattavasti energiataloudellisempaa kuin matka rekalla halki Suomen. Pravda tiesi vihjata, ettei tanskalaisissa satamissa ole teurastamoja. Se on Pravdalta shokeeraavan terävä havainto. Samalla kun katselee Tanskan satamia, tuotantoalueita, tuotantolaitoksia ja yksikkökokoja, ymmärtää miksi rekalla onkin aika paljon vähemmän ajettavaa kuin Suomessa jo ENNEN teurastamoa - possu pirulainen kun ei itse kävele sinne, saati sieltä pois mikäli olen oikein ymmärtänyt.
Huomioidaan vielä Tanskan pienempi lämmittämisen tarve. Nimimerkki ”huomasin vaan” osasikin jo kertoa, että ”(navettoja) harvemmin lämmitetään ja jos kyse on lihakarjasta niin ei todellakaan lämmitetä rakennuksia”. Entä sikaloita? Entä vilja, kuivuuko se molemmissa maissa auringon voimalla?
Mitä tämä kaikki tekee kustannustasolle? Iso Kuva halvasta ”tanskan kinkusta” alkaa muodostua, eikö totta? Kävin sen juuri itse toteamassa; hinnat ovat kuin ovatkin n. 20 ..25 % alempia kuin kotimaisilla kinkuilla.
Vastaukset 29
Vanhimmat
ensinnäkin Suomessa ei käytetä glyfofosfaattia vihreiden jyvien poistamiseksi sadosta, tietenkin jos sinun mielestäsi tuo on perampi ratkaisu ympäristön kannalta nin mikäs siinä. Kuivauksella myös estetään myrkyllisten homeiden syntyminen leipäviljaan.
Ei Suomessa välimatkat ole mitenkään pitkiä ja suurin osa elintaviketeollisuudesta on muutaman tunnin matkan päässä kaupuingeista.
Entäs se Tanskan kinkun jäähdyttäminen, otitko sen mukaan laskuihin?
"hinnat ovat kuin ovatkin n. 20 ..25 % alempia kuin kotimaisilla kinkuilla."
Niin se onkun on parempaa ja halvempaa työväkeä, sillä sian tuottajahinta kun ei tuota mitenkään selitä.
Ps. salmonella ei huoleta? Sillä minusta ruokaturvallsiuudelle pitää myös antaa arvo silloin kun se on vielä olemassa. Sillä sen takaisin saaminen vasta kallista lystiä on, mutta useimmat ihmiset vain ovat sen verran huolettomia että moiselle seikalle ei haluta antaa mitään arvoa ennenkuin se on myöhäistä.
Lähiruoka on sellasita jonka tuottaja tunnetaan tai saadaan halutessa selville ja siellä voi vaikka tarvittaessa käydä kylässä, katsomassa tuotanto-olosuhteita. Itsellänni ei todellakan ole varaa käydä Tansakssa katsomassa tanskalaisen kinkun tuotantotapaa.
Tarkastitko muuten millaisia oli Tansakn teurastomojen rekat, saisiko niitä käyttää myös Suomessa?
"ensinnäkin Suomessa ei käytetä glyfofosfaattia vihreiden jyvien poistamiseksi sadosta, tietenkin jos sinun mielestäsi tuo on perampi ratkaisu "
Ei pidä paikkaansa.Tiedän ainakin pari-kolme lsoon tuottajaa jotka toimivat tuolla tavoin.Sairaita tyyppejä.
Tuskinpa sentään käyttävät.
Pientä laittoa rakennelmassa:
Tanska hankkii rehut lihantuotantoonsa maailman
ääristä.
Oliko se nyt 5 kiloa rehua yhtä lihakiloa kohti?.
Näinollen tuotteessa on noita haamukilometrejä runsaasti.
Suomipoika kasvattaa lähipelloilla merkittävän osan
possunruuasta.
Energiatehokkuutta tullaan jo lähitulevaisuudessa
vaatimaan vähän kaikessa.
Vaikka näillä perusteilla:
Tuontiruokakin pitää vientituotteilla maksaa, joten
voidaan kysyä paljonko kuluu energiaatarvittavien
vientituotteiden valmistukseen.
Otetaampa esimerkiksi tuollainen 400 000 tonnia vuodessa
tuottava sanomalehtipaperitehdas.
Tuotettua paperitonnia kohti kuluu sähkoa 2533 kilowattituntia,
eli 2,5 kWt kiloa kohti.
Lisäksi kuluu tietenkin kuusikuitupuuta n.2 kuutiometriä
tuotettua paperitonnia kohti.
Tämän puumäärän mukana menetetään euroopan kaatopaikoille
n. 3000 kWt vastaava lämpomäärä.
Sitten tulee vielä metsätoiden osuus, Raakapuun kuljetus
tehtaalle, paperin kuljetus satamiin ym.
Näinollen paperitonnia kohden energiankulutusta
pyoreästi 6000 kWt vastaava energiamäärä, eli kiloa kohden
6 kWt energiaa sähkönä, lämpönä ja polttonesteinä.
Entä tulopuoli ? Sanomalehtipaperista saa noin 500 euroa
tonnilta eli 50 senttiä kilolta.
Ei ole kuitenkaan puhdasta tuloa suomen kansantaloudelle,
vaan noin puolet menee erilaisina maksuina
suoraan päältä pois, kuten osingot ulkomaalaisille omistajille,
tuontienergian osuus ym.
Eli 25 sentin ruoka-ostos ulkomailta vaatii 6 kWt energiaa.
Yhtä euroa kohti kuluu 24 Kwt.
Siitäpä vaan tuontiruokaa ostamaan, kyllä maailma pelastuu.
olet saanut tuo sanomalehtipaperikoneen sähkönkulutuksen.
voitaisi tehdä pienemmällä energiankulutuksella jossain muualla? Onko suomen paprikoneet tehottomia? Suomen maatalous nimittäin näyttäsi olevan.
Miten vaikuttaisi kokonaistaseeseen jos paperinteko SUOMESTA lopetettaisi?
on aivan itsekunkin oma asia miten haluaa tuota maatalouden tehokkuutta miettiä, mutta siihen on hyvä ottaa mukaan ne tietyt rajoitukset joita ei kaikissa maissa ole ja enkä nyt tarkoita luonnonolosuhteita, vaan muita tekijöitä.
"Suomen maatalous nimittäin näyttäsi olevan."
paino sanalla näyttäisi?
Eipä voida tehdä muuallakaan vähemmällä
kulutuksella.
Kyllä suomessa on parhaat pelit ja vehkeet.
Sanomalehtipaperi valmistetaan yksinkertaistetusti
selitettynä näin:
Sähkömoottori pyörittää suurta "tahkoa" jota vasten
painetaan veden kera kuorittua kuusipölliä. Puun rakenne
murtuu ja saadaan kuituvelliä, josta edelleen paperia.
Apuaineeksi vähän selluloosaa, liimaa,ym.
Menetelmällä syntyy paljon paperia vähästä raakapuumäärästä,
varjopuolena on kerrassaan uskomaton sähkönkulutus.
Toinen varjopuoli on että kaukolämpöä syntyy vähän, kuoret
vain jää puusta poltettavaksi.
Nuo esimerkin luvut ovat kyllä paikkansapitäviä, ja eri
lähteistä tarkistettuja.
Siinä mitassa alan peruskamaa että löytyneekö netistä
lainkaan.
Nämä tiedot ovat kirjastoni kätköistä, ja näkyy
olevan Vehkalahden tehtaan dataa.
Jos, tai pikemminkin kun, joudutaan lopettamaan ainakin
mekaanisesta massasta tehdyn paperin valmistus, niin
kysymys kuuluu:
Mikä osa tuonnista lopetetaan, tai mitä uutta tilalle,
ja mitkä ovat tämän uuden lunnaat, energiassa ja rahassa
mitattuna.
Voihan puun tietenkin polttaa ja säästää
valuuttaa.
Jotain löytyi sentään.
http://www.tkk.fi/Yksikot/Energiatalous/kurssit/seminaarimat/JTyrvainen.pdf
”Eli 25 sentin ruoka-ostos ulkomailta vaatii 6 kWt energiaa. Yhtä euroa kohti kuluu 24 Kwt.
Siitäpä vaan tuontiruokaa ostamaan, kyllä maailma pelastuu.”
Joku ehti jo kysymäänkin, pystytäänkö tämän tekemään energiataloudellisemmin jossain mualla? Ja kuten vastasit:
”Eipä voida tehdä muuallakaan vähemmällä kulutuksella. Kyllä suomessa on parhaat pelit ja vehkeet.”
niin miten tuontiruuan vähentäminen vähentäisi maailman saastumista? Tai muuttaisi Tanskalaisen sianlihantuotannon tehokkuutta verrattuna Suomeen?
Paperia tarvitaan tietty määrä ja samoin sianlihaa. Kuten sanoit paperin tuotanto on Suomessa tehokkainta, ja sianlihan vastaavasti Tanskassa - niin miten saat yhtälöstä tuottavamman/saastuttamattomamman siirtämällä tuotannot päinvastoin? Tekemällä siellä missä tekeminen ei kannatta?
(Kysymys on toki kärjistetty. Kaikkea ei oikeasti kannata tuottaa yhdessä paikassa yhden mallin mukaan. Hyvin harva asia maailmassa on joko/tai. Ymmärtänette kuitenkin idean.)
”Voihan puun tietenkin polttaa ja säästää valuuttaa.”
Järkyttävä ajatus polttaa puuta jalostamisen sijaan. Jotkut tosin polttavat viljaakin, vielä puistattavampaa.
"enkä nyt tarkoita luonnonolosuhteita, vaan muita tekijöitä."
?
No nyt täytyy tunnustaa etten tajua mikä tässä
niin vaikeaa on.
Yksi asia täytyy ymmärtää ensiksi:
Tuonnin maksaminen vaatii erilaiset menetelmät
kuin lähiruuan ostaminen.
Kotimaisen ostamiseksi riittää kun olet toimivayksilö tässä
yhteiskunnassa, esimerkiksi hoidat vanhuksia, parturoit hiuksia,
opiskelet tarpeelliseen ammattiin ym.
Ja kyllä työtönkin on tarpeellinen osanen yhteiskunnassa,
pitäähän varamiehiä olla, muuten ollaan kuilun
partaalla.
Tuossa tuli jo annettua esimerkki tuontiruuan maksamiseksi
tarvittavasta menetelmästä, keksi itse lisää.
Epäilykset poistava kysymys: Saadaanko tanskaan valuneet
"kinkkueurot" takaisin suomeen kampauksia värkkäämällä,
lakaisinkonetta kuljettamalla, taikka "lääkärihoitajana"
toimimalla?.
Pääosin ei saada.
Kysyit tuontiruuan vähentämisen vaikutuksesta saastumiseen.
Kyllä tiedät kysymättäkin, johan se on selitetty moneen
otteeseen.
Se on kyllä vara tunnustaa että yhtään tehdasta ei
lopeteta sen takia että valuuttasäästöjä alkaa kertyä.
Kyllä kaikki pannaan haisemaan ja sileäksi.
Mutta eikös nyt ole kysymys kotimaisesta tuotannosta
luopumisesta, eli lisää tuontia tanskasta, brasiliasta ym.
Lisätuonti vaatii lisätuotantoa kaiken maksamiseksi, eli
lisää energiantuotantoa, liikennettä, ja juuri nyt kun
maailma on jo muutenkin kaatumassa meidän poloisten
niskaan.
Kyllä nämä viulut maksaa liikaa.
Järkytyit puun poltosta energiantarpeeseen,
Älä nyt vielä, järkyty vaikka seuraavasta;
Milläs tuontienergia maksetaan ?, no vaikka
sanomalehtipaperia myymällä.
Loppu selityksestä menee romunomian puolelle.
nyt en ehdi tokostaa, valitan.
lähiruokaa?
"Useat palstalaiset ovat tuoneet hyvin esille
"Tanskan kinkkua". Minusta sitä on tuonut esille
tämä huippuerikoisalviasiantuntija,jota kukaan
täysjärkinen ei voi ottaa vakavasti,en minä
ainakaan, ja "realisti"nyt tietenkin.
Maantieteessä oli kouluarvosanani 9 ja matkailu
kotimaassa ja ulkomailla on vaan lisännyt
tietämystäni. Mistä mahtanee johtua että
Saksassa on sianlihan tuottajahinta huomattavasti
korkeampi kuin Tanskassa ja Suomessa. Miksi
eivät Saksalaiset lopeta omaa sikatalouttaan ja
osta Tanskasta,rajanaapurista.Ovatko Saksalaiset
tyhmiä,vai itsekkäitä,vai kaukaa viisaita ja
osaavat arvostaa omaa maatalouttaan.
Minusta sinun lähiruokamääritelmäsi on vähintäänkin
kummallinen. Jos ruoka pitää pakastaa
pilaantumisen estämiseksi
ennen kuin se on kuluttajan
pöydässä,niin voiko sitä kutsua lähiruoaksi?
Somero ja Vehmaa ovat Suomen sikavaltaisimmat
kunnat ja sijaitsevat, jos et satu tietämään,
Lounais-Suomesssa. Lso:n teurastamo sijaitsee
Forssassa Turku-H-linna-tien varressa.
Vantaalla muistaakseni on leikkaamo ja
makkaran valmistusta. Pouttu ja Atria toimii
pohjanmaalla ja itäsuomessa. Snellman lisäksi
pohjanmaalla. Siis aika kattavasti.
Sinun väittämistäsi saa lukija sen käsityksen
että Ruoka tuotetaan jossain Pohjoissuomessa
ja rahdataan Helsinkiin jossa melkein kaikki
suomalaiset asuu. Et kylläkään ole ainoa
helsinkiläinen joka näin kuvittelee.
Jos Sikarekka kulkee Somerolta Forssan kautta
Vantaalle niin onko se sama asia kuin halki
Suomen. Arvostan rehellisyyttä,en asioiden
vääristelyä. Kokonaan eri asia on se, kuinka
keskusliikkeet logistiikkansa hoitavat.
Heillä on kaksi päämäärää,raha ja jatkuvuus.
Kesko on jo kauan harrastanut kaikkien
elintarvikkeiden "turhaa" tuontia. Kuluttajat
ovat "äänestäneet" jaloillaan ja S- ryhmästä
on tullut suurin ja kaunein.Kaikki tanskankinkut
joita olen kaupassa nähnyt ovat pakastettuja.
Eikö siihen kulu energiaa? Siihen Tanskan
osuudesta Itä-meren saastumiseen et vielä ole
kantaa ottanut. Tiedätkö kuinka paljon
Tanskassa on sikoja. Mikä on sikamäärän suhde
asukaslukuun ja maapinta-alaan. Voinet itse asian
selvittää että saadaan asiallista keskustelu-
pohjaa.
v.2006 12604000 sikaa 1572000 lehmää ja peltoa 2237000 ha . Suomessa 1436000 sikaa 949000 lehmää ja 2234000 ha peltoa. Asukkaita Suomessa 5266000 ja Tanskassa 5416000. Että ainakin tuo paskamäärä hehtaaria kohti jää Suomessa aika pieneksi Tanskaan verraten. Kun taas rehuomavaraisuus taitaa jäädä Tanskalaisilla pieneksi.
Eikä yhtään linkkiä. Laita ny kun Akkrekin pyysi.
Aloitetaan LSO:sta:
"Vuonna 2007 tulemme hankkimaan noin 90 milj. kiloa sianlihaa, mikä vastaa noin 45 prosenttia Suomen sianlihantuotannosta."
Voitte itse päätellä matkat kuluttajien luo - LSO mainostaa toimittavansa 45 % sianlihantuotannosta, joten voisi olettaa, että heidän tuotteidensa on tavoitettava valtaosa kuluttajista. Millaisella etäisyydellä Forssasta on jalostamokapasiteetti ja edelleen keskusliikkeet? Kuinka laajalta alueelta eläimet kerätään?
Entä naudanlihan osalta? Kulutetaanko "lähiruoka" Lappeenrannassa (59 073 asukasta) Kauhajoella (asukasluku 14 457) ja Outokummussa (Asukasluku 7 743). Tuskin. LSO toimittaa edelleen teollisuudelle - niin, tiedätkö millaisiin kohteisiin?
"Lähiruoka" ei enää näytäkään niin läheiseltä.
http://www.lso.fi/portal/suomi/sianlihantuotanto/
http://www.lso.fi/portal/suomi/yritys/toiminta-alue_ja_teurastamot/
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=10972
http://www.outokummunkaupunki.fi/Resource.phx/sivut/sivut-outokumpu/kunta/index.htx
http://www.kauhajoki.fi/
että tanskalainen possu on enemmän lähiruokaa kuin suomalainen?
Vaikka Tanskan possua kasvatetaan soijalla jota taas kasvatetaan raivatuilla sademetsäaluille, kun suomalaien posuu saa taas ruokansa lähinnä vain Suomessa kasvatettussa viljasta.
Vaatii muuten aika omituisen ajattelutavan että kykenee tuon Tanskan possun näkemään enemmän lähiruokana kuin suomalaisen.
Sikaa tulee tanskasta varmasti niin paljon kuin markkinat pyytää, mutta entäs nauta? Luulempa, että sinun lähiruokapihvit on kasvatettu Brasiliassa tai Australiassa...
Paljonko muuten autolautta kuluttaa raskasta löpöä yhtä rekkaa kohti?
ja paljon väitteitä. Pallo on sinulla, kumoa
faktatiedolla jos pystyt,mutta pysytään asiassa.
Kyllä ne siat,kinkuista kun taisi olla kysymys,
teurastetaan pääasiassa Forssassa ja Mellilässä
Jalostus on Forssassa ja Vantaalla josta
logistiikka myös hoidetaan eli Eteläsuomessa.
Tuotanto on keskittynyt Lounais_suomeen ja
Etelä-Pohjanmaalle.
Teurastamo ja jalostus sijoitetaan aina sinne,missä se logistisesti on järkevintä.Puhutaan aivan eri etäisyyksistä, mitä on Suomesta Tanskaan ja etäisyydet Tanskassa kaiken lisäksi,koska ne siat siellä Tanskassa eivät edelleenkään kasva satamassa. Mitään kantaa et ottanut Tanskan osuudesta Itämeren saastumiseen.Palstalta löytyy tietoa.
Onko se vaan niin että Tanskassa voi saastuttaa, jos tuottaa hiukan halvemmalla? Naudan lihan tuotantoa voidaan käsitellä
erikseen. Paalinpyörittäjällä on siitä varmaan
parempaa tietoa.
"Paljonko muuten autolautta kuluttaa raskasta löpöä yhtä rekkaa kohti?"
Monikymmenkertaisesti rekkaan verrattuna. Ja kuljettaa monisatakertaisesti.
Laivakuljetus on siis ympäristöystävällistä. Kumipyöriäkin kuitenkin tarvitaan molemmissa päissä.
Entäs ne argentiinan lähipihvit?
Nistä olet puhunut vain sinä. Itse en ole mennyt Itämerta pidemmälle. Kommentoin heti kun Argentiina on Itämerellä.
"Kumipyöriäkin kuitenkin tarvitaan molemmissa päissä."
Juurikin niin. Kummassa enemmän?
Argentiinasta ja Brasiliasta on tuotu EUn sisälle
tämän vuoden aikana maissia jo noin 10 milj.tonnia,
muun muassa Tanskaankin.
Brasiliassa tämä on jo johtanut rajuun maissin hinnan
nousuun, ja nyt pelätään että lihantuotanto romahtaa,
varsinkin kun naapurimaa Argentiinan viljat kärsivät
pahasti halloista.
Tanskan ja Suomen välisen merimatkan merkityksen
vähättely on kyllä pelkkää sumutusta.
Tämä siksi ettet ota lainkaan huomioon possujen
eväiden rahtausta muista maanosista.
Yhtä lihakiloa kohti pitää liikutella 3-5 kiloa
viljaa ja merkittävästi pitempiä matkoja.
Eli otat huomioon vain 10 - 20 % tonnikilometreistä,
voipa olla vieläkin vähemmän.
Luepa tämä niin viisastut.
http://takku.rbgi.net/article.php/20051118210545442
Tuleeko sinun naudanlihasikin Tanskasta?
Onko se halvempaa?
Ostatko tanskalaista ekologisuuden takia?
Pitäisikö suomessa viljellä maata?
Pitäisikö suomessakin kasvattaa sikoja?
Entä nautoja?
Maksatko mieluummin tukea tanskalaiselle vai suomalaiselle viljelijälle?
Tuleeko sinun naudanlihasikin Tanskasta?
- ei.
Onko se halvempaa?
- Ymmärtänet edellisen vastauksen perusteella, ettei vastausta tähän kysymykseen ole.
Ostatko tanskalaista ekologisuuden takia?
- Sianlihan osalta kyllä.
Pitäisikö suomessa viljellä maata?
- Kyllä.
Pitäisikö suomessakin kasvattaa sikoja?
- Kyllä.
Entä nautoja?
- Kyllä.
Maksatko mieluummin tukea tanskalaiselle vai suomalaiselle viljelijälle?
- En voi tehdä valintaa, maksan lakisääteisesti omalle kunnalleni ja asuinvaltiolleni, joka maksaa edelleen EU:lle.
--
Pyyntöjä kysymysten muodossa:
Saanko vuorostani esittää mielestäni asiallisia kysymyksiä?
Sallitko vielä viiveen - on tullut monta kommenttia ja aika on rajallinen?
No ekologisuutta voi tietysti mitata monella mittarilla ja joko ottaa sen toteamiseen kaiekn maohdollisen tai vain ottaa mukaan osan, ja nuo valinnat voi jokainen itse tehdä.
Pieni linkki juttuun jossa tuosta tanskalaisen sian ekologisuudesta kerrotaan.
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=401
No toisaalta taitaa olla niin että suomalaiset siantuottajat ovat ottamassa mallia tuosta Tanskan ekologisesta tuotannosta.
Hyvää tulevaa joulua :)
Voidaan toki, jokainen laskee tavallaan. Kurkkasin linkkisi - niin. Nimimerkki "Metsänveli"n innoittamana tässä sinulle vaihtoehtoinen ja takuulla ekologinen kasvisvaihtoehto:
http://www.youtube.com/watch?v=WNDh_tFIHn4
(huumoria, jos joku ei ymmärrä)
Taisit sitten vihdoin tajuta "lähiruoka-ajattelun" ytimen!
Ainakin mielipiteeni vahvistui päivän kuluessa, voit itse päätellä mihin suuntaan - mutta eikö olekin loistava tuo "Loituma"? Tekee hyvää Suomikuvalle maailmalla, oikeasti. Uskaltaako vitsinä sanoa, että vieläpä ilman tukia..? Vitsivitsi, huumoria.
Lähiruuan tai lähituotannon ideahan ei ole tuottaa tuotteita halvemmalla, kuin jossain muualla tuotetaan, vaan pyörittää paikallista taloutta.
Kun raha pyörii paikkakunnalla, niin oman paikkakunnan talous kehittyy ja kasvaa.
Mikäli asut Savossa, niin lähiruokaa on Savolainen ruoka tai elintarvikkeet, ei Satakuntalainen.
Tämä glopbaalitalous suosii ennenkaikkea suurtuotantoa, suuryhtiöitä ja sellaisia toimijoita, jotka voivat siirtää kaiken tuotannon aina sinne, missä se on halvinta.
Paikallinen tuotanto on aina pienyritysten tuotantoa, yleensä mikäli mahdollista myös tukkuportaan ohi, joskus harvoin valmistajalta suoraan kuluttajalle.
Tällöin kaikki toiminnot ja niiden tuotot jäävät paikkakunnalle.