Olen Pertsan kanssa täysin samaa mieltä koirapuistojen tuhoiduudesta koirille. Vielä nykyäänkin on vallalla usein idioottimainen käsitys, että koirien tulee selvittää välinsä keskenään. Se on tolkutonta paskaa, ja johtaa vain koiriin, jotka eivät luota omistajiinsa johtajina. Koirani päälle mm. briardiuros, jonka emäntä, Suursuon koirapuistossa Helsingissä, ei tehnyt YHTÄÄN MITÄÄN!
Jouduin remmillä hakkaamalla irrottamaan hallitsematonta 50 kiloista elukkaa koirani niskasta, ja mitä tekee emäntä? Alkaa lässyttää koiralleen, ilmeisesti yrittää hyvitellä sitä kun tuo paha ihminen löi tai jotain! Ei juma***ta!
Mitä jos joku tuo vaikka sellaisen koiran joka repii briardilta kurkun auki, onko omistaja vielä sitä mieltä että koirat saa tehdä mitä vaan, vai onko asia niin vain silloin kun oma koira on hyökkäävä osapuoli??? Missä näitä ego-ongelmaisia kasvaa, jotka tahallaan antavat koiransa repiä muita???
Jouduin remmillä hakkaamalla irrottamaan hallitsematonta 50 kiloista elukkaa koirani niskasta, ja mitä tekee emäntä? Alkaa lässyttää koiralleen, ilmeisesti yrittää hyvitellä sitä kun tuo paha ihminen löi tai jotain! Ei juma***ta!
Mitä jos joku tuo vaikka sellaisen koiran joka repii briardilta kurkun auki, onko omistaja vielä sitä mieltä että koirat saa tehdä mitä vaan, vai onko asia niin vain silloin kun oma koira on hyökkäävä osapuoli??? Missä näitä ego-ongelmaisia kasvaa, jotka tahallaan antavat koiransa repiä muita???
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ikinä veisi koiraani koirapuistoon. Täysin mieletön tilanne pistää toisiaan tuntemattomia koiria samaan aitaukseen.
Siskoni koiraa on purtu päähän vieraankoiran toimestä eräässä koirapuistossa.
Purijakoira oli siskoni koiraa nuorempi ja muiden puistolaisten mukaan puree aina pienien/matalien rotujen edustajia.
Kertoivat myös ettei omistaja myönnä että hänen koiransa voisi tehdä sen virheen joka johtaa tappeluihin.
Erotettuaan purijan koiransa päästä sisko jäi pitelemään purijaa pannasta ja odottamaan omistajaa paikalle, puolessakaan tunnissa omistajaa ei paikalle löytynyt.
Myöhemmin purijakoira alistui isokokoiselle pennulle.
Minusta koirapuistoissa pitäisi olla vartija
paikalla päiväs aikaan, sellainen ihminen joka ottaisi vihoittelevat koirat kiinni ja vaikka merkitsisi ne puistokelvottomiksi...
Joku ihminen joka on kiinostunut koirista, voisi varmasti ihan mielellään vahtia koirapuistossa ja katsoa ettei mitään vahinkoja pääsisi tapahtumaan. Sellainen duuni voisi olla ihan kivaakin, saisi olla sosiaalinen koko päivän ja tavata kivoja ihmisiä koiriensa kanssa. Vastakohtiakin tietysi on olemassa ja sitä suuremalla syyllä jonkinlainen vahti olisi hyvä olla paikalla.
Olisihan sekin ihan toimivaa jos ihan normaali koirankanssa tallaaja joka kumminkin koirat tuntee ja osaa niitä tulkita, saisi hakemalla ns. puisto sheriffin oikeudet.
Näillä oikeuksilla saisi sitten käydä kytkemässä viheoittelevan koiran johonkin tiettyyn paikkaan puistossa ja jättää paikalle vaikka liitutauluun palautetta koiran omistajalle siitä miksi koira siellä on.
Siis eikö koiran, joka puri toista koiraa päähän, omistaja ollut paikalla?
Eihän koiraa saa edes jättää itsekseen puistoon!
Tai muutenkaan olla vahtimatta.
Minusta koirapuistossa olevien koirien (ja omistajien:P ) pitäisi olla koulutettuja ja hyvätapaisia, sosiaalisia. Ja heti, jos ongelmia, pieniäkin ilmenee, pitäisi lähteä pois puistosta.
Sitä ajatusta en kyllä tajua, miksi koirapuisto olisi huono juttu. Ei pidä yleistää, susille se ei olisi hyvä juttu, mutta jalostetuille ihmisen kumppaneille se on. Jos omistaja niin haluaa.
Ei kaikki koirat sovi puistoon, mutta ei se rodusta riipu vaan yksilöstä.
On paljon niin ylienergisiä ja sosiaalisia koiria, että "kaikki seura kelpaa"
Ja onhan koira kuitenkin samanlajinen, eikä ihminen kuitenkaan vastaa koiraa.
Miettikää, miltä tuntuisi olla kummassa epäluonnollisessa ympäristössä, jossa olisi pelkkiä ufoja. Varmaan, jos sinne ilmestyisi yksikin ihminen, haluaisit häneen tutustua, vaikka oma ujoäiti olisikin se kaikkein rakkain ja kiintymyksen kohde?
Kuitenkin, sen ihmisen kanssa saisit puhua samaa kieltä.. Koirillakin on kieli, jota emme opi koskaan täysin ymmärtämään... Emmekä edes yritä tosissamme. Puistot on ihan jees ja samalla mekin saamme tavata saman lajin yksilöitä!
Jollekkin poliisikoiralle tms. puisto ei ole hyv juttu, koska ei ole tarkoituskaan, että pääsevät "liikaa" nauttimaan ja vapautumaan, vaan ovat työkoiria, jotka eivät saa innostua muista koirista. Koulutus voisi mennä pilalle..
Mutta tavallinen, kiltti kotikoira, miksi sille ei voisi suoda sen haluamaa koiranelämää??
(ei kaikki koirat tykkää, mutta niille voi suoda jotain muuta kivaa)
Kuitenkin kun miettii, miten paljon koirat näkevät vaivaa meidän hyväksemme ja suovat meiltä ei-hyvää kohteluakin aika pitkälle.
Kunnioitusta rakkaita lemmikkejämme kohtaan!
Ja ne eivät ole täysidiootteja, vaan oma lajinsa, ihan erilaisia kuin ihmiset.
Kyllä koiran omistaja kaiketi puistossa oli, muttei hänellä ollut aikomustakaan tulla paikalle kun koira aiheutti ongelmia.
Sitten on kyllä törkee!
Meilläkin eräs nainen antaa urosterrierinsä aina juosta koirapuistossa, vaikka se on käynyt monen uroksen kimppuun..Jokunen joutui eläinlääkäriinkin.
Minun narttuni kimppuunkin se kävi ja yritti astua koko aika, kunnes alkoi rauhoittua. Narttuni on onneksi isompi, joten teki lopun astumisyritksille. (ikinä en ole nähnyt urosta, joka KOKO AJAN yrittää, vaikka kuinka ärähtää omistaja ja narttu)
Nykyään leikkivät ja tulevat hyvin juttuun, mutta auta armias jos tulee sellainen koira mistä terhakka pikku terrieri ei pidä! Sanon yleensä, että voisiko viedä koiran pois ja leikitetään niitä vaikka toisena päivänä, koska itsekin yhden tappelun todistin kerran..
Tällä omistajalla tuntuu olevan sellainen logiikka, että koiralle on turha käskeä mitään ja sitä on turha kutsua, koska se ei kuitenkaan tottele!
Siksi hän oli toimeton kun hänen koiransa tappeli ja myös silloin kun ärisi nartulleni.
Oma koirani ei ärähdä takaisin oikeastaan koskaan.
Kuitenkaan mistään koirasta ei voi satavarma olla.
Esim. kerran kun koirani oli vielä pentu, puistoon tuli tuttu koira ja ne nuuskivat, kunnes yhtäkkiä kumpikin alkoi murista ja äristä. Komennettiin ja vietiin kumpikin pois. Seuraavalla kerralla kun nähtiin, koirat olivat rauhassa mutta eivät halunneet olla keskenään. Ne olivat entiset kaverit, ja kumpikin on kaikkienkaverityyppiä. Joten ei voitu käsittää, mikä niille tuli.
Ei minun koirani ole mitään muuta koiraan inhonnut. Heti, jos pentuna erehtyi ärähtämään esim. lelusta tai mustasukkaisuudesta, vein pois puistosta ja komensin. Pentuaikojen jälkeen on ollut oikein kunnolla puistossa, on omaksunut säännöt ja osaa olla muiden koirien luonteen ja koon mukaan, ei mene yllyttämään leikkiin pientä tai arkaa koiraa, vaan käy oma-aloitteisesti makuulle tai juoksee poispäin ja houkuttelee.
Harvoin puistossa on nähnyt ketään ärsyttävää omistajaa tai koiraa. Joskus on pieniä ärinöitä ollut, mutta vain äänen tasolla ja omistajat kun heti puuttuu peliin, edellytyksellä että koirat kuuntelee ja tottelee, ei mitään ongelmia tule.
Kouluttamattomalla koiralla voi olla turhan iso ego ja lisäksi kun kukaan ei saa tarpeen tullen sitä kuriin..
Siksi minusta koirien pitää olla hallinnassa puistossakin, ja niitä pitää valvoa.
Jos ei muuta voi, voi aina kysyä millainen koira on tulossa, ja katsoo mitä tykkäävät toisistaan aidan läpi tai hihnoissa. Turvallisempaa, ja aggressiivista koiraahan ei saa puistoon viedä.
Erehdyksiä sattuu, se että koira on kerran pari ärähtänyt, ei vie siltä oikeutta puistoilla, kunhan muulloin on kunnolla.
Aina voi juosta paikalle ja ottaa koiransa irti, ja vähintään pahoitella ja mennä pois!
Minkärotuinen ja oliko uros vai narttu joka puri päähän?
Miksi puri, oliko mitään syytä? Sattuiko vammoja?
Onko käynyt sen jälkeenkin puistossa..?
Kuten sanoin, koira on siskoni:
En siis ihan kaikkea tiedä.
Mutta koira oli jonkinmallin sekarotuinen
nuori uros.
Tuli vain vihoittelemaan siskoni koiralle, joka oli tuolloin vielä pentu, korvaan tuli haava.
Purija koiraa näkee vieläkin puistossa aika-ajoin.