Vaikkakaan en usko vanhavesiteoriaan ja sen tuolla ko otsikossani perustelinkin voidaan näistä kait jotakin pohtia. Onko kukaan kokeillut tätä uutuutta eli Tetrankon se oli uusi aine jolla vedenvaihdot vältetään. Mihin sen teoria perustuu? Kiinostaisi tietää onko siinä siteeksi mitään totta??? Joku väitti sen osaltaan toimivan, toiset nauravat heti.
Toisaalta vaikka oma vesijohtoveteni on kovin kalkkipitoista ( tai kalkkijohdannainen ) - kovuus haittaa jopa joidenkin kasvien kasvua. Olen silti ollut huomaavinani, että joitakin suoloja/mineraaleja kiekkoni kaipaavat. Ensinnäkin kidusloisia häätäessäni jouduin ennestään kovahkoa garbonaattikovuutta koventamaan entisestään ja pelkäsin miten kiekot siihen suhtautuvat - olivat jumal### mielissään ainakin hetken vaikka PH:kin nousi!!! Tietenkin kidusloisten häädön mielyttävyys oli osaltaan vaikeuttamassa oikeita johtopäätelmiä.
Laitoin veteen myöhemmin tästä pohtineena ( edelliset vedet vaihdettu monta kertaa ja hiiletetty ) myös kiekoille tarkoitettua suolaa ( mineraaleja/suoloja ) ja kalojen väritys voimistui. Valitettavasti uutta en ole saanut ( on tilapäisesti loppu ) mutta jatkossa kokeilen säännöllisemmin. Ko suolaa laitetaan vain niin vähän, ettei se liioin muuta kovuutta vedessä.
Itse ajattelen kalkin osuuden niin suureksi että joitakin muita mineraaleja jäädään kaipaamaan. Näillä suoloillahan on osuutensa myös vanhavesiteorioissa ja siitä sietäisi ajatuksia vaihtaa vaikka Nitraattien poistosta en olekaan valmis käsityksiäni muuttamaan. Kukapa olisi kun kerran vedenvaihdon jälkeen kalat kutevat - vanhassa vedessä eivät.
Myös ravinnossa on kiekoilla vielä pieni puute kivennäisten suhteen koska kuivaruokaa syövät vain satunnaisesti. Pääravinnoksi muodostuneet sääskentoukat, katkarapu ja simpukka lienee näistä melko köyhä. Tähän tosin on helppoa täydennys saattaa.
Uusi vesi, vanha vesi ja mineraalit
13
780
Vastaukset
- Surffari
Mikä on akvaariosi veden kovuuslukema? Mietin vain kirjoittamasi perusteella omien kasvieni kasvamattomuutta.
- Mikael
Kokonaiskovuutta en tiedä mutta raanasta tulee Karbonaattikovuudeltaan 8-10 kovuista vettä. Akvaarioni Karbon. kovuus on 6-8. Talvella kraanavesi on hieman pehmeämpää, mutta kesäisen pintaveden ph:kin heittelehtii joskus jopa 8,5:n kalkkilisäyksestä johtuen. Silloin siinä on jopa nitraattia hiven. Kalkkijohdannaisesta johtuen melko hankalaa mm miekkakasvin kasvatukselle - jää väkisinkin vaaleaksi vaikka kuinka ravitsisi raudalla ym. Tamperelais akvaarioliikkeilläkin samoja ongelmia usein perustetuissa akvaarioissa. Myös liian "puhdasta" monille ns helpoille kasveille. Tämä kasvattajien ns helppous tarkoittaa liian usein kuravettä jossa kalat kärsivät mutta kasvit rehoittavat. Hiilidioksidinkin osuuden jokunen vuosi sitten testasin ja ensin kyllä kalat kärsivät ennenkuin veden hiilidioksidipitoisuus olisi vaikuttanut kasvien kasvuun.
- Tiitu
Tarkemmin tätä ainetta tuntematta luulisin, että Tetran "ihmeaine" ei ole sen kummallisempi kuin paljon kauemmin tunnettu vanhavesiteoria (>> 50 vuotta). Toisille kaloille on varmasti parempi elellä tuoreemmassa vedessä, kun taas monet labyrinttikalat pitävät enemmän vanhasta vedestä. Luonnonvettä ei voine yleensä nimittää kovin tuoreeksi tai ainakaan "uudeksi" vedeksi, ellei sen bakteeritoimintaa ole ensin keinotekoisesti tuhottu tai vesi ei tule lähteestä hiekkaharjun suodattamana. Luonnonkalavedet ovat pikemminkin vanhaa vettä, joka tiettyyn rajaan saakka pysyy ihanteellisena monille eliöille siinä ilmenevien biologis-kemiallis-fysikaalisten toimintojen ansiosta. Samoja metodeja käytetään pahasti saastuneiden jätevesienkin puhdistuksessa parhaimmillaan juomakelpoiseksi saakka.
Tutkijat ovat todenneet monien kalojen pysyvän terveempinä yli-vanhassa vedessä, koska tautibakteereille ei se tarjoa lisääntymismahdollisuuksia. Kalojen lisääntymiseen innostavat olosuhteet eivät mielestäni välttämättä ole parhaat niiden jatkuviksi elinolosuhteiksi. Kuten tunnettua monet kasvit, eläimet ja jopa ihmiset yrittävät lisääntyä eniten juuri silloin, kun elinolot ovat huonoimmillaan. Esimerkiksi kuusi saattaa viimeisenä tekonaan tehdä todella runsaasti käpyjä juuri ennen kuolemaansa, kuin myös jotkut lohikalat ja Ryysyrannan Jooseppi eteläisine "virkaveljineen".
Olen toki nähnyt kalojen virkistyvän ja etten sanoisi ilahtuvan uutta vettä lisättäessä, joten tämä pistää tietysti pohtimaan. Mutta jos jälleen vertaisin kaloja ihmiseen, niin kyllä mekin saamme vipinää kun hyppäämme hieman liian viileään uima-altaaseen tai menemme kuumaan saunaan, joten tiedä häntä...- Mikael
kuolee jo vähänkin nitraatipitoisessa vedessä. Ko nitraattia ei saada pois akvaariosta kuin vedenvaihdolla koska un-aerobiseen suodatukseen ei kyllin ole mahdollisuuksia. Tästä yhtälöstä en pääse kuin vedenvaihtoon. Pääsetkö sinä?
- Tiitu
Mikael kirjoitti:
kuolee jo vähänkin nitraatipitoisessa vedessä. Ko nitraattia ei saada pois akvaariosta kuin vedenvaihdolla koska un-aerobiseen suodatukseen ei kyllin ole mahdollisuuksia. Tästä yhtälöstä en pääse kuin vedenvaihtoon. Pääsetkö sinä?
Voin vain viitata "vanhojen starbujen" omakohtaisiin kokemuksiin mm. nitraattibakteerien ja kasvien avulla saatavasta ratkaisusta(- koska itsekin olen noudattanut nykyajan vedenvaihto-ohjeita luultavasti aivan liialla innolla):
http://fi.egroups.com/message/Akvaario/19 - Cory
Lyhyesti tiivistelmänä omista kokemuksistani voin todeta sen, että kalat kyllä selvästi virkistyvät kun pistetään uutta vettä pönttöön, mutta niin näyttävät virkistyvän myös haitalliset pöpöt. Sairaudet näyttävät pysyvän paremmin hallussa kun vedenvaihdot tapahtuvat noin kerran kuussa tai parissa.... Eipä tämä näytä olevan nykyisten taiteen sääntöjen mukaista, mutta se toimii, joten taidan pitäytyä näissä rutiineissa jatkossakin.
Vesi on siis yleensä suhteellisen vanhaa, ruskeahkoa väriltään ja tuoksahtaa samalta kuin jos käy tonkimassa hiekkapohjaisen järven rantoja. Veden vaihdon tarpeellisuutta kokonaisuuden kannalta en kuitenkaan kiistä. Pakkohan ne ylijäämät kuona-aineet on sieltä jotenkin ulos saada. Suljettuna ekosysteeminä akvaario ei toimi, se on havaittu jo kauan sitten. Mutta sen vaihtotahti.... en edelleenkään jaksa uskoa että 1/3 vedenvaihto kerran viikossa on tie autuuteen. Ja tämän "trendin" kyseenalaistan.
Kutuinnosta ja veden laadusta
Eivätpä ole nuo vielä koskaan kuteneet niin, että olisin sen huomannut. Mutta en ole toistaiseksi ahkerasti edes yrittänyt kudetuttaa niitä. Kutuvireen herättämiseen tuo puhdas, raikas vesi saattaa hyvinkin tepsiä, onhan se tavallaan tietynlainen sadesimulaattori - ja niinkus tiedetään, useimmat fisut troppiikissa kutevat juuri sadekauden aikana. Mutta harvempi fisu luonnossa kuitenkaan kutee jatkuvasti - sadekausi kun tulee vain kerran pari vuodessa. Joten onko jatkuva "sadekausi" niiden mielestä kiva juttu ja edistääkö se niiden terveyttä, sitä voitaisiin ehkä pohtia enemmänkin. Onhan se ihminenkin periaatteessa lisääntymisvalmis lähes jatkuvalla syötöllä, mutta eipä tuo ole naisihmiselle terveellistä jatkuvasti vesimeloneja ulos pukata!
Useimmilla eliöillä vaikuttaa myös ravinnon saatavuus lisääntymisvireeseen (jää ne kuukautiset anorektikollakin tulematta). Tämähän on tietysti seurausta siitä, että ravinnon saatavuus on tärkeää, jotta jälkikasvusta ainakin osa säilyy hengissä - vaikka onhan se totta, että jos olemassa olo tuntuu uhatulta niin sekin usein innostaa lisääntymiseen. Useimmitenhan kalat saadaan kutuvireeseen kun ruokitaan hyvin ja vaihdetaan vettä tiuhaan. Olisi kiva tietään onko kukaan koskaan kokeillut pelkästään vedenvaihtojen vaikutusta tähän? Pitäkää kaloja nälässä kuukauden verran ja aloittakaan sitten "sadekausi", ilman, että ruokintaa lisätään. Olisi kiva tietää mikä kokonaisvaikutus tällä on....
Se mitä tässä yritän ajaa takaa, on että vaikka kutuinnosta puhutaan niin usein kalojen hyvinvoinnin merkkinä, ei kudun puute tarkoita, että kalat voivat jotenkin huonosti. Ruokinnan vaikutus on suhteellisen selvä - jokainen meistä varmaan tietää, että ole kivaa kun vatsa kurnii. Mutta vedenvaihtojen suhteen asia on monimutkaisempi. Vesiolosuhteet tietyissä luonnon vesistöissä vaihtelevat paljonkin vuodeajasta toiseen - ja vuodesta toiseen. Luonnossa kutu tapahtuu aina tiettyyn vuodenaikaan.....
- Timppa
Minä olen vakaasti sitä mieltä että säännöllinen vedenvaihto on ainakin kaloille hyväksi, en siis misään nimessä kannata tuota "vanhavesiteoriaa" ainakaan kiekkokaloilla joita kasvatan niinsanotuissa sterileissä altaissa jotka eivät sisällä kuin vältämättömimmän = lämmitin, suodatus, ilmastus. Ei kasveja ei pohjasoraa eikä mitään ylimääräistä.
Sieltä ei minkäänlainen kuona aine poistu muuten kuin veden vaihdoilla, joka muuten meillä kasvatuslaitoksessa on automaattinen.
Kotialtaassani olen käyttänyt pian 10 vuotta säännölisiä vedenvaihtoja ja vähintäin kerran viikossa, useamminkin tarpeen mukaan (kotialtaani on sisustettu kasviakvaario.) Ja ilokseni kiekkokaloistani huomannut että kasvavat paljon suuremmiksi kuin niillä harrastajilla joilla vesien vaihto on epäsäännollisempää ja ruokinta huonompaa = syöttävät kalojaan vähemmän että vesiarvot saa pysymään kunnossa.
Mitä tuohon tetran tuoteeseen tulee niin voisin lainata sarjasta Hyvät herrat kauppaneuvos Paukun sanoja.
"Bisnes on bisnes, mooses on mooses."
Ei kauppa kannata vaan voitto, akvaario alallakin on paljon turhia tuotteita joita harrastaja ei tarvitse, tai ne ovat korvattavissa muualta saatavilla huomattavasti halvemmilla aineilla/tuotteilla mutta näistä tuotteista en halua ymmärettävistä syistä keskustella julkisissa kanavissa.- Mikael
Eli mites ne mineraalit. OK olet sanonut ruokavalion hoitavan asian näissä kasvatusaltaissakin - mutta et painikaan lähes 8 PH:n kalkkipitoisen veden kanssa kuten täällä Roineen pintaveden kanssa on laita kun vesijohtolaitos heittelee kalkkia mukaan. Uskon sen mutkistavan asian kohdallani jos hiuksia nyt halotaan eikä käänteisosmooseihin ole mahdollisuuksia. Ovat luvanneet porakaivoveden osuuden kasvattamista mutta lupauksiksi on jäänyt. Talvisin vielä arvot on paremmalla tolalla koska vesijohdot ei liety eikä kalkkia niin tarvita.
- Tiitu
Oli äsken puhetta, että luonnossakaan vesi ei seiso vanhenemassa kovin kauaa, mutta onko niin todella? Vesistöjen haihtuminen, virtaamat, imeytymä ja sademäärä ovat luonnossa tasapainossa. Jos ajatellaan esimerkiksi latvajärveä, niin vesi tulee enimmäkseen sateena, jota vain harvoin on enemmän kuin 10 cm kuukaudessa, mikä puolestaan on vain sadas osa 10 metriä syvän järven koko vesimäärästä! Todellisuudessa vettä voi virrata järveen pari kertaa laajemmalta sadanta-alueelta ja latvajärvistä löytyy myös vedenalaisia lähteitä, joiden vesi kuitenkin on peräisin juuri samalta alueelta. En siten pidä kovin luotettavana arviota, että minkä tahansa tavallisen järven vesi vaihtuisi uuteen kuin korkeintaan 1/10 - 1/100 kuukaudessa! Mitäs tähän sanotte? Joessa vesi vaihtuu nopeammin, mutta sekin korvautuu normaalioloissa (ilman sadetta) jo vanhenneella vedellä. Sadevettä voi toki jokeen kertyä paljonkin enemmän, kuin sen koko virtaama, jolloin vesi on uutta, mutta usein hyvin mineraalipitoista ja vain tietyt kalalajit siinä viihtyvät.
- Mikael
Järven tai joen suhteessa akvaarioon mahtuisi vain yksi kala jos sitäkään. Suuri määrä pieneliöitä jäisi aina uupumaan. Järvessä hapettomat bakteerit toimivat vaikka nitraattia on hajoitettavana vain murto-osa akvaarion vastaavasta. Järvessä on mm hapettomia taskuja joita ei juuri sekoiteta pintaveteen niiden pimeydestä nyt puhumattakaan. Akvaariossa on kuin vain pala järven tai joen pintavettä leväongelmineen mutta kaikki kalat ja aurinko ilman pohjan loputonta vastaanottamiskykyä ja hajoittamistoimintoja. Samalla metodilla suodatin olisi se 700 litrainen ja akvaario 6 litraa.
- Tiitu
Mikael kirjoitti:
Järven tai joen suhteessa akvaarioon mahtuisi vain yksi kala jos sitäkään. Suuri määrä pieneliöitä jäisi aina uupumaan. Järvessä hapettomat bakteerit toimivat vaikka nitraattia on hajoitettavana vain murto-osa akvaarion vastaavasta. Järvessä on mm hapettomia taskuja joita ei juuri sekoiteta pintaveteen niiden pimeydestä nyt puhumattakaan. Akvaariossa on kuin vain pala järven tai joen pintavettä leväongelmineen mutta kaikki kalat ja aurinko ilman pohjan loputonta vastaanottamiskykyä ja hajoittamistoimintoja. Samalla metodilla suodatin olisi se 700 litrainen ja akvaario 6 litraa.
Mikael, olet oikeassa suhteellisuusteoriasi mielessä, mutten siltikään usko ainakaan järven pohjasta suhteellisesti kovinkaan paksun kerroksen osallistuvan biologiseen toimintaan. Silloin kun ei sada, kuten kesällä 1999, on "suodatinpinta" siis pieni, mutta eipä kalojakaan ole tuhattalitraa kohti varmaan edes yhtä, joten ongelmia ei ilmene kuten akvaariossa. Luotan silti melkolailla "vanhojen starbujen" kokemuksiin, mitä tulee vanhan veden hyödyllisyyteen. Kyllä niissä melko pitkälle täytyy olla perää, vaikka akvaariovesi täytyy mainitsemistasi syistä säännöllisesti (ennemmin tai myöhemmin!) osittain vaihtaa.
- Mutu
Tiitu kirjoitti:
Mikael, olet oikeassa suhteellisuusteoriasi mielessä, mutten siltikään usko ainakaan järven pohjasta suhteellisesti kovinkaan paksun kerroksen osallistuvan biologiseen toimintaan. Silloin kun ei sada, kuten kesällä 1999, on "suodatinpinta" siis pieni, mutta eipä kalojakaan ole tuhattalitraa kohti varmaan edes yhtä, joten ongelmia ei ilmene kuten akvaariossa. Luotan silti melkolailla "vanhojen starbujen" kokemuksiin, mitä tulee vanhan veden hyödyllisyyteen. Kyllä niissä melko pitkälle täytyy olla perää, vaikka akvaariovesi täytyy mainitsemistasi syistä säännöllisesti (ennemmin tai myöhemmin!) osittain vaihtaa.
Aloittelin aikoinaan tätä harrastusta noilla vanhavesiopeilla. Vettä vaihdoin viidenneksen kerran kahdessa kuukaudessa. Vesi oli ruskean keltaista ja tuoksui vahvasti järvivedelle. Suodatin oli aivan surkea ilmapumpulla toimiva vanusuodatin.
Kalat elivät kohtalaisen terveinä. Jopa kasvitkin rehottivat, vaikka valaisin oli heikkotehoinen hehkulamppuvalaisin.
Nykyään vaihdan vettä uusien oppien mukaisesti. Valotkin ovat tehokkaammat. Akvaario on näyttävämmän näköinen. Mutta sekin taitaa johtua vain siitä, että valaistus on tehokkaampi ja vesi kirkaampaa. Ehkä kasvit nykyisissä altaissani kasvavat paremmin (valaistus), kalojen voinnissa en tarkemmin muistellen huomaa suurtakaan eroa. Sen olen kyllä havainnut, että jos lusmuilen ja vaihdan vettä harvemmin, hidastuu kasvien kasvu selkeästi siinä vaiheessa kun vesi alkaa mennä keltaiseksi.
Mitä näistä kokemuksista jää siis käteen. Nykysuositukset teettävät enemmän töitä. Tuloksena kirkaampi vesi ja parempi katselunautinto. Mutta onkohan tästä viikottaisesta vedenvaihdosta muuta hyötyä? Ai niin, ennenmuinoin oli altaaseen kerran vuoteen tehtävä perusteellinen pohjan putsus. Muuten pohja meni umpeen ja kasvien kasvu tyrehtyi.
Mikä on totuus? Kaipa uskon vallitsevaa suoitusta ja vaihtelen edelleenkin vettä kerran viikkoon. Toisaalta sen vuoksi, että kalojen väitetään voivan paremmin. Ja toisaalta sen vuoksi, että kasvit näyttävät omien havaintojeni mukaan pitävän vedenvaihdoista. Minulle allas on myös sisustuselementti, joten kirkas vesi ja hyvin kasvavat kasvit ovat minulle tärkeitä.
- Anonyymi
Olen kai vanha dinosaurus vanhassa vedessä.
Aloitin harrastuksen kittiakvaarioaikaan, enkä ole juurikaan muuttanut tapojani, vain vedenlämmitin, sisäsuodatin ja loisteputkivalaisin ovat akvaariooni ilmaantuneet. Kitti vaihtui silikoniin 80-luvulla. Mitään kemiallisia aineita en ole koskaan käyttänyt. Veden vaihdoin akvaarion siirron yhteydessä vuonna 1999.
Vettä lisään sitä mukaan, kun sitä purkista haihtuu. Levää poistan etulasista raaputtimella ja muissa laseissa sitä on kauniinvihreä puolen sentin kerros. Kasvit leikkaan saksilla kolmannekseen noin joka toinen kuukausi, ettei purkki mene aivan tukkoon. Vesi on kirkasta.
Kalat ovat terveitä ja kuolevat aikanaan vanhuuteen, uudet sukupolvet jatkavat tyytyväisinä kiertokulkua.
Taidan olla aina tehnyt kaiken aivan väärin ja ollut huono asiakas akvaarioliikkeille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4244714
Miksi suomalaisia vainajia säilytetään kylmäkonteissa ulkona? Näin kuolleita kohdellaan Suomessa
Suomesta ei löydy enää tilaa kuolleille. Tänä päivänä vainajia säilytetään ympäri maata ulkona kylmäkonteissa. Kontit2502349Olen ärtynyt koska
minulla on tunteita sinua kohtaan. Tunteita joita en voi ilmaista. Kaipaan kaikkea sinussa. Siksi olen välillä hankala.701750Suomalaiset marjat loppuvat
Suomalaiset marjat mätänevät metsään, koska ulkomaalaiset, lähinnä thaimaalaiset poimijat ovat huolehtineet suomalaisten1621477Hallitus korottaa yleisen arvonlisäveron 25,5 prosenttiin
Yleisen arvonlisäveron kiristäminen 1,5 prosenttiyksiköllä on hallituksen järein toimi kehysriihessä. Se voi tuoda valti3261467Mitä teen väärin?
Alkaa pikku hiljaa tympäsemään ainainen pakkien saanti. Eka ennen kun nähdään, miehet ovat kiinnostuneita viestittelemää1401161Yhteiskuntaa hyväksi käyttäjät
Kyllä täällä Suomussalmellakin osaavat käyttää näitä Suomen etuja hyväksi. Vuokrataan ns. asunto lapselle että saa asu671157Haluaisin tietää
mikä saa sinut tuntemaan olosi rakastetuksi. Ja sitten haluaisin mahdollisuuden tehdä juuri niin. 💔811141Joku tukeva täti syyttää suomalaisia rasisteiksi Hesarissa
”Kaikki valkoiset ihmiset Suomessa ovat kasvaneet rasistiseen ajatteluun”, sanoo Maija Laura Kauhanen: https://www.hs.1671105- 411025