Moi,
Eli, mulla on ihana mies jota rakastan mielettömästi. jonkin verran yli 2 vuotta oltu pari, hyviä ystäviä n. 5 vuotta. Olimme molemmat kauan ihastuneita toisiimme ennen seurusteluamme, mutta emme voineet tehdä juuri mitään sillä itse olin kihloissa toisen miehen kanssa.
Tämä edellinen kihlaukseni oli ns. teinikihlaus, ei mitään oikeaa rakkautta ja mies täysi sovinisti, joka kohteli minua erittäin huonosti. Kun lähdin suhteesta, aloimme seurustella tämän nykyisen mieheni, silloisen parhaan ystäväni kanssa. Molemmilla meillä tuli heti tunne että nyt on rinnalla "se oikea".
Meillä on yhteinen oma asunto, tilava, ostovaiheessa ajateltiin jo tulevaa perheenlisäystäkin. Mielestäni kaiken kruunaisi kihlaus ja sitä myötä avioliitto.
Mies on humalassa puhunut muutamaan otteeseen kihlautumisesta, miten paljon sitä haluaa ja tehnyt minut sillä todella onnelliseksi.. Ongelma astuu esiin, kun otan asian varovasti puheeksi selvinpäin. Mies menee ihan lukkoon, kun pelkäisi koko avioliitto-sanaa. Ei muista kännipuheitaan ja vetoaa siihen, että ei ole valmis vielä pitkään aikaan. Silti hän joskus puhuu muodossa "sitten kun meillä on lapsia ja olemme naimisissa".. Nyt en oikein enää tiedä mitä hän tahtoo ja se on kieltämättä tuskallista.
Ystävät ympärillä menevät naimisiin ja saavat lapsia, ensi kesänäkin kahdet häät tulossa. Tuntuu masentavalta kun ihmiset kyselevät kihloista meidän kohdalla. Ei siihen osaa vastata mitään.
Voiko miehen omien vanhempien ero lähes eläkeiällä vaikuttaa ajatuksiin avioliitosta? Mies ei ole koskaan ollut mitenkään riippuvainen heistä, vaan elänyt aina hyvin oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. Hyvin terve suhde siis.
Toinen asia mikä voisi vaikuttaa, vai voisikohan.. Miehelläni on todella paljon naispuolisia ystäviä. Hän on luonteeltaan tosi symppis, kuuntelija ja mielettömän kiltti, huono sanomaan kellekkään ei. Hän ei tapaile näitä naisia, vaan silloin tällöin pitää yhteyttä sähköpostilla, ja todellakin ystävämielessä. Olen tätä kautta itsekin saanut lukuisia ystäviä. Voisiko mies luulla, että menettää kiinnostuksensa näiden naisten silmissä jos sormeen ilmestyy sormus?
Tai sitten, pelkääkö hän minun edellistä kihlaustani, sekin on mahdollista. Kaipaisin asiallisia kommentteja sellaisilta, jotka ovat vastaavaa kokeneet tai ovat samassa tilanteessa. Kiitos.
Miksi mies pelkää
12
2750
Vastaukset
- Kyseenalaistaja
Ööö.. jospa kuule syy on ihan vain siinä, että hänestä 2 vuotta seurustelua on liian lyhyt aika kihloihin menolle? Ehkä hän vain tahtoo vielä odottaa..?
- AVOvaimo myöskin
heippa nimimerkki Neitos!
Halusin kirjoittaa sulle koska mulla on vähän samantapainen tilanne itsellä menossa.
Ennen nykyistä miestäni, olin kihloissa noin vuoden ja sitten meni sukset ristiin. olin myös liian nuori tuolloin sitoutumaan. mieheni on myös ollut kihloissa itse aiemmin ja heidän suhde päättyi siihen, että vaimoke löysi uuden miehen.
nyt ollaan yhdessä asuttu 3 vuotta ja seurusteltu sellaset 4 vuotta.
miehen ajatusmaailmaa on kieltämättä vaikeaa lukea. varsinkaan jos sinun miehesi ei suostu selvinpäin puhua asiasta ja kieltää kaiken. hankala tilanne, ymmärrän. en osaa varsinaisesti mitään neuvoja antaa mutta tuo juttu saattaisi vaikuttaa siltä, että hänen sitoutumis"kammonsa" johtuu monesta eri asiasta. hän saattaa haluta pitkittää vapaana oloaan, vaikka seurusteleekin kanssasi. miehelle sormus voi olla jotenkin pelottava ja varsinkin jos siihen liittyy ikäviä muistoja menneisyydestä.
minunkin mieheni vanhemmat ovat eronneet jo hänen ollessaan lapsi joten voi osaksi myös johtua siitä.
ja tiedän myös sen, että on masentavaa kuulla kommentteja että "eikös se vieläkään ole sinua kosinut?" tai "no milloinkas teidän häitä tanssitaan?". raivostuttavaa.
yritä nyt vielä jutella miehesi kanssa ihan rauhassa ja vakavasti. sanot sille että nyt jutellaan asiat kunnolla selviksi. niin olen ainakin itse ajatellut tehdä kun ei tässä asiassa muuten kai edistystä tule. kyllä se siitä selviää, usko pois. tsemppiä! :)- jalat maassa
Niin teidän naisten kanssa ,kyllä ainakin itse mietin asiaa pitkään.30v.40v ja 50v vielä 60v. Vuotis kriisit edessä. Kyllä tätä menoa kun katselee vierestä niin hirvittää."iso työpaikka". Niin kyllä kannataa miettiä .
- muttei toimi
jalat maassa kirjoitti:
Niin teidän naisten kanssa ,kyllä ainakin itse mietin asiaa pitkään.30v.40v ja 50v vielä 60v. Vuotis kriisit edessä. Kyllä tätä menoa kun katselee vierestä niin hirvittää."iso työpaikka". Niin kyllä kannataa miettiä .
Oma mieheni mainitsee ajoittain häät eri yhteyksissä, mutta kosintaa tuskin saa aikaiseksi. Asiasta ollaan jokin aika sitten puhuttu ja minä jopa kosin, mutta se ei kuitenkaan johtanut mihinkään. Olen menettänyt täysin kiinnostuksen naimisiinmenon suhteen. Huomaan sen kuitenkin vaikuttavan siihen, miten helposti nykyään loukkaannun ja ärsyynnyn. Takaraivossa piilottelee ajatus, ettei tästä tämän ihmeellisempää ja vakavampaa suhdetta koskaan tule. Ei ainakaan sellaista, johon haluaisin lapsia tehdä. En jaksa olla enää edes kateellinen lukuisille ystäväpariskunnille, jotka ovat viime aikoina kihlautuneet ja menemässä naimisiin. Avomieheni ilme ei edes muutu, kun puhumme taas niiden ja niiden menneen kihloihin. Asiaa ei auta se, että voisin nykysin jopa kuvitella eläväni avoliitossa, mutta tiedän mieheni haluavan joskus naimisiin. Keskusteltu on, mutta ne johtavat vain riitaan, jossa mieheni on ristiriitaisesti sitä mieltä, että avioliitto on vain nimi paperilla.
En tiedä ainakaan omalta kohdaltani missä mennään. Omat tunteet ovat joutuneet koetuksille, koska en tiedä haluaisinko edes naimisiin miehen kanssa, jota olin vielä puoli vuotta sitten kosimassa. Mieheni vie pikku hiljaa mielenkiintoni mainitsemalla toistuvasti häät, mutta kuitenkaan ei ole valmis viemään asioita eteenpäin. Sekava selostus, mutta niin on mietteenikin. - jalat maassa oleva nainen
jalat maassa kirjoitti:
Niin teidän naisten kanssa ,kyllä ainakin itse mietin asiaa pitkään.30v.40v ja 50v vielä 60v. Vuotis kriisit edessä. Kyllä tätä menoa kun katselee vierestä niin hirvittää."iso työpaikka". Niin kyllä kannataa miettiä .
kanssa on todellakin pidettävä jalat maan pinnalla... ei teitä miehiä voi kun käyttää ja heittää samantien vaikka jonneen sinne mihin auringon paiste ei koskaan pääse...
- Neitos
Kiitos vastauksista, tiedän että juttu on kinkkinen eikä kovin moni jaksa vaivata sillä päätään.
Toki tässä voi olla sekin, että on miehen mielestä liian hetken seurusteltu, mutta toisaalta, olemme tunteneet toisemme aika kauan, ja hyvin. Mies alkoi puhua naimisiinmenosta itse jo parin kuukauden seurustelun jälkeen (humalassa) ja ehdotti yhteen muuttoa alle kuukauden seurustelun jälkeen (missä minä taas sitten jarruttelin muutaman kuukauden)että ei hän kovin epävarmalta ole vaikuttanut missään vaiheessa muuten.
Rivitaloasuntokin ostettiin vasta vuoden seurusteltuamme. Olen itse ollut tätä ennen 6 vuotta kestäneessä suhteessa, jossa ei tapahtunut kihlojen lisäksi minkäänlaista edistystä, edellinen mies oli täysin lapsi vielä 25-vuotiaanakin. Pelottaa ettei tämä suhde etene senkään vertaa. Mies on kuitenkin ehdottomasti se, jonka kanssa haluan lopun elämäni viettää.
Joku oli vastannut samanlaisessa tilanteessa olevalle täällä joskus, että jos yhteinen asunto on jo ostettu ennen kihlautumista, ei häitä tai kihloja koskaan tulekaan. Sekin mietityttää..
Puhuimme asiasta miehen kanssa vakavasti, ja keskustelu päättyi siihen, että mies lupasi olla puhumatta naimisiinmenosta jos ei sitä tarkoita, ja minä lupasin olla "muistuttamatta asiasta". Nyt sitten tietysti jäi kalvamaan, että eteneekö suhteemme minnekään päin moneen vuoteen. No, ehkä tämä tästä jossain vaiheessa aukenee, tämä tilanne. Odotus vaan piinaa, kun ei tiedä mitä toinen haluaa.- ....
Kysymykseen, miksi mies ei halua naimisiin, etsitään näillä palstoilla aina vastausta sitoutumiskyvyttömyydestä pelkoon ja ties mihin. Itse olen ollut nyt avoliitossa vuoden. Käytännössä muutettiin yhteen reilun kuukauden päästä tutustumisesta ja siitä vajaan puolen vuoden päästä myytiin omat kämpät ja ostettiin yhteinen asunto. Mies oli tässä aloitteentekijä ja on koko ajan antanut ymmärtää, että minä olen hänen elämänsä rakkaus. Syksyllä mentiin kihloihin keskusteltuamme asiasta, ja minä olin siinä aktiivisempi osapuoli. Naimisiinmeno sen sijaan ei tunnu kiinnostavan miestäni, mutta ehkä sekin vielä tapahtuu. En usko hetkeäkään, ettei mies haluaisi sitoutua minuun. Syy "avioliittovastaisuuteen" löytyy jostain muualta - ehkä se on vain periaate, eikä mies pidä vihkivaloja tärkeänä (koska käytännössähän se ei arjessamme muuta mitään). Mutta mielestäni ainoa ratkaisu dilemmaan on ottaa asia puheeksi miehen kanssa ja kertoa, että minä haluan naimisiin siitä ja siitä syystä enkä aio tuhlata elämääni odotteluun. (Niin kuin joku aiemmin ketjussa jo sanoikin.) No kävi niin tai näin toivon, ettei sinun tarvitse kyseenalaistaa miehesi rakkautta sinuun. Avioliitto on yhteinen sopimus, mutta toisen rakastaminen ei ole riippuvaista siitä, onko naimisissa. Varmaan itse tiedät parhaiten, rakastaako kumppanisi sinua - muut täällä palstalla eivät voi sitä päätellä sen mukaan, oletteko ostaneet yhteisen kämpän ennen naimisiinmenoa vai ette. Onnea ja tsemppiä!
- AVOvaimo myöskin
.... kirjoitti:
Kysymykseen, miksi mies ei halua naimisiin, etsitään näillä palstoilla aina vastausta sitoutumiskyvyttömyydestä pelkoon ja ties mihin. Itse olen ollut nyt avoliitossa vuoden. Käytännössä muutettiin yhteen reilun kuukauden päästä tutustumisesta ja siitä vajaan puolen vuoden päästä myytiin omat kämpät ja ostettiin yhteinen asunto. Mies oli tässä aloitteentekijä ja on koko ajan antanut ymmärtää, että minä olen hänen elämänsä rakkaus. Syksyllä mentiin kihloihin keskusteltuamme asiasta, ja minä olin siinä aktiivisempi osapuoli. Naimisiinmeno sen sijaan ei tunnu kiinnostavan miestäni, mutta ehkä sekin vielä tapahtuu. En usko hetkeäkään, ettei mies haluaisi sitoutua minuun. Syy "avioliittovastaisuuteen" löytyy jostain muualta - ehkä se on vain periaate, eikä mies pidä vihkivaloja tärkeänä (koska käytännössähän se ei arjessamme muuta mitään). Mutta mielestäni ainoa ratkaisu dilemmaan on ottaa asia puheeksi miehen kanssa ja kertoa, että minä haluan naimisiin siitä ja siitä syystä enkä aio tuhlata elämääni odotteluun. (Niin kuin joku aiemmin ketjussa jo sanoikin.) No kävi niin tai näin toivon, ettei sinun tarvitse kyseenalaistaa miehesi rakkautta sinuun. Avioliitto on yhteinen sopimus, mutta toisen rakastaminen ei ole riippuvaista siitä, onko naimisissa. Varmaan itse tiedät parhaiten, rakastaako kumppanisi sinua - muut täällä palstalla eivät voi sitä päätellä sen mukaan, oletteko ostaneet yhteisen kämpän ennen naimisiinmenoa vai ette. Onnea ja tsemppiä!
hyvin kirjoitti edellinen. järkevää puhetta.
ja neitoselle vielä... minun mielestäni ei voida sanoa että mies ei tule koskaan kosimaan sinua koska olette jo ostaneet yhteisen asunnon... kuulostaa ainakin aika älyttömältä.
niin kuin edellisessä kirjoituksessakin sanottiin, niin puhu miehesi kanssa. minä itsekin olen jo liian pitkään miettinyt pääni sisällä näitä samoja asioita ja olen tullut myös siihen tulokseen että aion avautua miehelleni ja keskustella. siinä jutellessa voi ilmetä monia uusia asioita. eli ei muuta kun jutskailemaan! :) - Väsynyt ratsu
AVOvaimo myöskin kirjoitti:
hyvin kirjoitti edellinen. järkevää puhetta.
ja neitoselle vielä... minun mielestäni ei voida sanoa että mies ei tule koskaan kosimaan sinua koska olette jo ostaneet yhteisen asunnon... kuulostaa ainakin aika älyttömältä.
niin kuin edellisessä kirjoituksessakin sanottiin, niin puhu miehesi kanssa. minä itsekin olen jo liian pitkään miettinyt pääni sisällä näitä samoja asioita ja olen tullut myös siihen tulokseen että aion avautua miehelleni ja keskustella. siinä jutellessa voi ilmetä monia uusia asioita. eli ei muuta kun jutskailemaan! :)niin kuin kaikki tärkeä elämässä ensisijaisesti tunteeseen. Tunne siitä, että tärkeät asiat on molemmille on tärkeitä tuo myös järjen. Ikuisesti on mielenkiintoista havaita, mitkä kenellekin ovat olennaisia asioita. Vanhemmiten asiat vaan vähän monimutkaistuvat.
- tahdon myös kihloihin
olen seurustellut miesystäväni kanssa 1v 8kk. Miehelläni on oma talo, jossa rupesimme heti viettämään aikaan. Tossa runsas vuosi sitten rupesimme tuomaan tavaroitani tänne.
Kun olimme seurustelleet 2kk hän laittoi minulle tekstiviestin, et on minulle pari kivaa kysymystä, kun tulen hänen luokseen. No hän sitten vihjasi, että olisi mukavaa, jos muuttaisin hänen tykö ja myöhemmin kysyyisi sitten toisen kysymyksen joka myöhemmin sitten osottautui, että hän mietti kihloja. Hän katseli siinä muutama kuukausi tuon kysymyksen jälkeen netistä sormuksia. Ja kun kysyin häneltä mitä hän katselee, niin hän vai sanoi, et katsoo hintoja.
Arvatkaa vaa olenko vieläin odottanut kosintaa kihloihin! Olen kyllä aina välillä kysynyt asiasta , mutta hän vaa sanoo, että näin on ihan hyvä ja ettei se hyödyttäisi mitään ostaa "kalliita" sormuksia. No sitten kerran mä sanoinki hänelle, että entä jos minä kosisin häntä kihloihin, no hän vaa sanoi että vastaisi kieltävästi.
En tajuu miehiä. Olemme kyllä puhuneet, että emme aijo naimisiin mennä...mut mikä siinä on niin vaikeeta mennä kihloihin? :( En ole ikinä ollut kihloissa, mutta mieheni on pari kertaa. Mietityttää vaan, että miksi se sitten oli joskus niitten naisten kanssa kihloissa, mutta ei meinaa millää minun kanssani mennä kihloihin? Kai minussa on sitten jotain vikaa :(- ---
Yleensä kihloihin kyllä mennään, koska aikeena on mennä myös naimisiin.
- AVOvaimo
heippa!
Tuosta viestistäsi ilmeni, että miehesi on pariin otteeseen ollut aiemmin kihloissa.
ja nyt mietit mikä sinussa on vikana.
en todellakaan usko että sinussa olisi mitään vikaa, päinvastoin. :)
ehkä hän haluaa nyt edetä maltilla ja kosia sitten vasta kun on asiasta aivan 100-varma.
koska jos hän on aiemmissa kosinnoissa "hätäillyt" niin ei halua toistaa enää virheitä.
1 v 8 kk on melko lyhyt aika loppujen lopuksi, joten älä turhaan pidä mitään kiirettä. koska jos tällaisessa asiassa hätäilee, niin siitä ei välttämättä hyvää seuraa...
ja jos olette puhuneet, että ette aio mennä naimisiin, niin mies saattaa ajatella että "no mitä järkeä on sitten ylipäätään mennä kihloihin jos ei kerta naimisiin mennä?"
koska kihlauksen perimmäinen tarkoitushan on lupaus avioliitosta.
juttele vielä hänen kanssaan ja kysy mistä kiikastaa. kyllä se siitä. :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)664562Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu142239- 251764
- 121498
- 271433
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51298- 101227
- 131136
- 221086
Martinasta kiva haastattelu Iltalehdessä
Hyvän mielen haastattelu ja Martina kauniina ja raikkaan keväisenä kuvissa.2911014