Juostiin jokirantaan.
Kietiteltiin itsemme mullassa,
semmoisessa valkoisessa pölyssä.
Sit laiturilta veteen. Ja tätä
kymmenen kertaa päivässä á 1 tunti.
Kietiteltiin itsemme mullassa,
semmoisessa valkoisessa pölyssä.
Sit laiturilta veteen. Ja tätä
kymmenen kertaa päivässä á 1 tunti.
Vastaukset 11
Vanhimmat
muisti noinkin pahasti pettää?
Vai oikein valkoista multaakin...
ja pahasti. Se on sitten kymmenen tuntia päivä, kun kymmenen kertaa päivässä 1 tunti kerrallaan piehtaroitiin!
Minä teen tuota samaa mutta ilman multaa. Suihku korvaa jokirannan mutta onkin hierova suihku että sekin betras. Näin se aika kuluu ja vaatteet säästyy.
kanssa vanha muisto heräsi totaalisesti pintaan...
Pieninä kakaroina laskimme mäkeä iltakaudet erään likitalon rantatörmältä... Mietimme ystäviemme kanssa Uuden Vuoden viettoa ja "heureka"--- eräs esitti ettemmekö voisi leikkiä kuten ennenvanhaan mäessä... Tuumasta toimeen ja toteutamme sen ja siten että kaikki ikäluokat ovat mukana riehassa... Minulla sattuu olemaan vanha puolijoukkueteltta kaminoineen josta tulee tukikohta ja lämmittelypaikka... Erilaisia kisoja kehitellään... Mäkikelkkoja kunnostetaan... Tulossa jälleen kerran ikimuistoinen Uusi Vuosi josta myös jälkipolville jää jotain...
Tietäisipä missä olette, tulisin kuokkavieraaksi!
Oulusta opastus ( jos satut tulemaan etelästä )...
Täytyiskö noin ylös tulla? Kiinnostuin tuosta Lapin ja Lannan rajasta(maininta profiilissa) ja tietoa näkyy löytyvän. Lapin ja Lannan raja Pelkosenniemen etelä rajalla
Pelkosenniemen kunnan eteläraja on ollut Lapin maan rajana viimeisen 500 vuoden ajan. Raja on
kulkenut Pyhätunturin, Talviaissaaren, Karasinvaaran ja Vuotosvuoman kautta samoilla sijoillaan
sodista ja vallanvaihdoksista huolimatta.
että tulette pahasti pettymään. Se rantatörmä onkin mitätön pieni työssy, josta ei edes kunnon kyytiä saa. Kyllä siinä kaatuessaan jäykistyneet nivelet silti saattaa saada pois paikoiltaan. Varusta se puolijoukkueteltta ottamalla huomioon, että sitä saatatte tarvita joukkosidontapaikkana ja ensiapuasemana. Olen aivan varma, että teille on tulossa ikimuistoinen Uusi Vuosi; jopa niin ikimuistoinen, että joku ei saata muistaa siitä mitään. Jälkipolville siitä jää varmasti naureskeltavaa pitkäksi aikaa.
eteläpuoleltakin näköjään löytyy... Googlaappa "kultisalmi"
ennallaan... Niin monet illat olemme ystävien kanssa istuneet nuotiolla mäen päällä viime kesänä....
Kyllä kademieltä saa julkisesti viljellä ja hyvä jos vaikka naurunaihetta jää jälkipolville... Onhan meilläkin mukavia aiheita muistoissamme...
pyllymäkiä pitkin "pusulan"jyrkintä reunaa alas.
Sitte olikin hammeenhelema ja "pitäjänraja" (sukkien ja housunlahkeen väli) kylymänä ja märkänä.
Nokatki valu muttei se haitannu.
Kivaa oli ko tuiskahti vauhissa naamalleen lummeen.
Kottiin mentyä ei ennää ollukkaan kivvaa
,kun äiti komensi riisuun ryysyt hällän reunalle kuivuun.
Iliman leipää tyhyjällä mahalla pehkuun.
Aamulla oliki kouluun mentävä märillä ronttosilla
nehän jäi laittaan kuivuun.
Eikä kumisaappailla tarennu kävellä.
Mentävä kumminki oli.
Vain oikiasti kipiänä sai olla pois.