Ensin vain seisoin maailmani laidalla.
Katselin jäänviileitä tähtiä väristen.
Näin jotain tärkeää,
joka ylitti tajuntani.
En ymmärtänyt, sen sijaan
rankaisin ankarasti itseäni
pyytämättä keneltäkään anteeksi,
anelematta myötätuntoa.
Tunti auringonlaskun jälkeen
katsoin ruosteista kelloani
ja muistin taktiset valheet,
joiden vuoksi kärsin.
Maailmani laidalla
ei näkynyt muita,
ei vaikka seisoin
lopulta varpaillani.
Ja silloin tajusin näkemäni.
Tähdenlento, jota ihailin,
oli kaunis, viimeinen
tervehdys rakkaudelleni.
Katselin jäänviileitä tähtiä väristen.
Näin jotain tärkeää,
joka ylitti tajuntani.
En ymmärtänyt, sen sijaan
rankaisin ankarasti itseäni
pyytämättä keneltäkään anteeksi,
anelematta myötätuntoa.
Tunti auringonlaskun jälkeen
katsoin ruosteista kelloani
ja muistin taktiset valheet,
joiden vuoksi kärsin.
Maailmani laidalla
ei näkynyt muita,
ei vaikka seisoin
lopulta varpaillani.
Ja silloin tajusin näkemäni.
Tähdenlento, jota ihailin,
oli kaunis, viimeinen
tervehdys rakkaudelleni.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sen kun aina tietäisi eeltäkäsin...
mutta jospa sen muistaa seuraavalla kerrallaa..
Lohduttavia tähdelentoja täältä sinulle ....* ....* ....* ....*
Nämä näkyy päivälläkin niin että tähdenlentoja pväänkin, M_F ! :)
Tähdenlento, kyllä sitä mielellään katselee,
mutta oikeastihan se on sen tähtiparan loppu....
Siitä tulikin mieleeni, että kaunis,
oikein kaunis, voi loppukin olla.
Kiitos tähdistäsi, kivasti ajateltu, kyllä minä tarvin ja katselenkin niitä.
Lauhtuvaa pakkaspäivää Sinullekin :)
Mistä Sinä olet löytänyt tuommoisia sanoja...
Sieltäkö maailman laidalta ?
Aivan uskomattoman upeaa
Pakkasyö ja tähtiä...
Ja jäänviileä maailman reuna...
Kyllä se pistää miettimään...
En ole vielä lukenut runoasi,
mutta huomasin
sinun kirjoittaneen palstalle,
saan varmasti palauttaa
ystävälliset sanasi Sinulle takaisin.
Kaunista runopäivää :)
Seison kuten Sinäkin
alla tähtitaivaan
On hiljaista
luontokin pidättää henkeä
Tässä on jotain
katsoin ympärilleni
en nähnyt ketään
en Sinuakaan
Minut oli jätetty tänne
yksin ajatuksieni kanssa
Miettimään miten tästä nyt
silloin näin jotain
Tähdenlennon
huusin ääneen
Haluan rakkautta
Nyt sitä odotan
Kaaru
Kun maailma pidättää henkeä,
se tekee sen sen takia,
että se on mykistynyt
lämmöstä jota Sinä säteilet :)
Aivan uskomattoman u-pe-a runo.
En tiedä millä laidalla olet istuskellut ja näitä
säkeitä kirjoitellut, mutta jonkinlainen salainen
aarreaitta se ainakin on, kun näin koskettavan
runon olet synnyttänyt.
Upeita ilmaisuja koko runo täynnä, mestari olet
Sinäkin.
Arvaahan vaan, istuskeltu on....
Anteeksi, mutta kukahan niitä ylisanoja
nyt laittelee, niin että meikäläinen ihan
hikoaa hämmästyksestä.
Mutta niinhän se oli, että "asiakas" on
oikeassa ja
muut ovat hiljaa,
vai mten se nyt oli???
Oppilas kiittää Mestaria :)
Surullisen kaunista ja herkkää. *HUOH* :`(
Runosi on elämys, jota ei arkisin sanoin voi arvostella.
\_/p siispä laitan sulle kupillisen kuumaa kaakaota kiitokseksi.
mukavaa runopäivää : )
Laitan sulle paketissa ternimaidosta tehtyä pannaria vaihtariksi, jooko?
Eläkä nyt kehua retosta liikoja.
Miten luulet vakuutusyhtiön suhtavan
selitykseeni; Padme kehui minua niin, että kävelin nokka, liiallisesta ylpeydestä pystyssä, päin lyhtypylvästä!!!!
Ja nenä murtui ja aurinkolasit hajosivat.
Ja sukkahousut menivät muikkuverkoille polvesta ja....
Niin, että älä kehu liikoja, joudun hankaluuksiin :)
Vaan kiitos kuitenkin, kiitosreppuuni vielä mahtuu
kiitoksia ;)