mä en oikein ymmärrä itteäni.. "kiusaan" omaa kaveriani! siis en hauku sitä tai naura sille, mut kaikil piloilla ja joskus saatan vähän valehdella sille joistain asioista..
tämä tapahtuu vaan tämän kaveri X:n kanssa.. mä en ymmärrä itteeni. oon monta kertaa miettiny et miks mä teen niin, ja ajattellu parantaa tapojani..
ja kaverini ei nyt vastaa tekstareihini, tai mene kanssani kaupungille, jne.. johtuiko tämä nyt tästä kiusaamisesta? auttakaa. risuja vaan myös tänne. mitä teen?
tämä tapahtuu vaan tämän kaveri X:n kanssa.. mä en ymmärrä itteeni. oon monta kertaa miettiny et miks mä teen niin, ja ajattellu parantaa tapojani..
ja kaverini ei nyt vastaa tekstareihini, tai mene kanssani kaupungille, jne.. johtuiko tämä nyt tästä kiusaamisesta? auttakaa. risuja vaan myös tänne. mitä teen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joko ylireagoit ja se kamus ei muuten vaan ehdi, tai olet ilkeä ja lapsellinen persoona.
onks mahollista et olisit kateellinen sille jostain? mäki teen välil jotai paskaa, mun kaverille, varsinki ku se ostaa uusii vaatteit, ku se on nii vitun laiha ja kaikki jätkät on aina kuses just siihe...
Tuota ei voi periaatteessa kutsua kiusaamikseksi, sitä kutsuisin vain pahemmanpuoleiseksi tunteilla leikkimiseksi. Sinun olisi syytä kyllä parantaa tapojasi..jos tarkemmin katsoo kiusaus on heikkous ja kiusaaminen on oikeasti raukkamaista, en nyt kuitenkaan tarkoita sinua vaan yleensäkin..kehottaisin että parantaisit tapasi...
ei toi oo mitään kiusaamist.. kai sitä nyt joskus saa olla vahingonilonen ja pikkasen vmäinen ämmä?(: ... eiköhän se oo iha normaalii..vai oonkos väärässä? ehkis oot vähän liikaa sille vittumainen..
tai sit ei. mä valehtelin ent frendilleni jatkuvasti kaikkee "elämä on päin persettä" ja sillee, vaik mul meni kohtalaisen hyvin. en mä kertonu sille totuutta koskaa, mut se ei kans vastaillu enää viesteihin tai jos sille soitti. mä oon itseasiis onnellinen, et se häipy mun kaveripiirist, koska se ei ymmärtäny mua koskaa kovin hyvin. mä kerjäsin sääliä ja olin huomionkipee, sen takii mä sille valehtelin. vähä aika sitte mä pistin välit totaalisen poikki. mä tiiän, et jos mä sanoisin sori koirankatseen kera ja halaisin sitä, se unohtais hetkessä. mut sitähän mä en tee. i will survive xPPPPPPP *naur*
~jenni-täti~ (paremmin tunnetaan sinisenä)
... et iha normaalii tommonen....
Siihen on varmasti syy, miksi teet niin kuin teet. Sitten kun selvität itsellesi sen syyn, pystyt ymmärtämään itseäsi ja varmasti sitä kautta myös estämään kiusaamisen tapahtumista.
Kehotan miettimään ainakin seuraavia asioita:
- Onko kaverissasi jotain, mistä hänessä et pidä tai mitä häneltä kadehdit? Tiedän, että on inhottavaa myöntää itselleen että kadehtii tai inhoaa jotakuta/jotain asiaa, mutta on tärkeää että myönnät itsellesi. Jos kaverillasi on esimerkiksi jotain, mitä itse haluaisit muttet voi saada, saatat kiusata häntä koska sinua ottaa päähän.
Ratkaisu: Se, mitä kaverillasi on, ei ole sinulta pois. Pyri kohti omia tavoitteitasi mutta yritä iloita myös ystäväsi saavutuksista.
- Vai käyttäytyykö kaverisi välillä inhottavasti sinua kohtaan? Et ehkä pidä niitä juttuja suurina, mutta ne jäävät silti kaivamaan ja huomaamattasi/haluamattasi "kostat" hänelle?
Ratkaisu: Mieti tarkkaan, ottaako joku kaverisi käytöksessä sinua päähän. Mieti sitten, onko kyse edellisen kohdan tapauksesta (=kateus tms) vai onko paha mielesi aiheellista. Jos se on aiheellista, nosta kissa pöydälle ja kerro suoraan mitä ajattelet. Sitten sinun ei tarvitse "alitajuisesti" kostaa kaverillesi.
- Vai onko sinulla paha olo jostain muusta syystä? Joskus käy myös niin, että ihminen purkaa pahaa oloaan johonkin ihan muuhun kuin siihen, mistä paha olo tulee. Monet alkavat huutaa läheisimmille ihmisilleen, kun voivat muuten huonosti.
Ratkaisu: Mieti, mikä sinua painaa. Keskustele siitä esimerkiksi vanhempiesi kanssa. Jos sinulle selviää, mikä on mieltäsi pahoittanut, avaudu asiasta myös kaverillesi. Pyydä häneltä anteeksi ja kerro, että tuskissasi purit paineitasi häneen.
Muista, että kenenkään ei tarvitse joutua kiusatuksi. Kaverillasi on mielestäni täydet syyt ja oikeudet hylätä ystävyytesi, ellet paranna tapojasi. Sinä yksin päätät, mitä teet ja mitä et, joten turha inistä jälkeenpäin kun ensin karkottaa toiset kiusaamalla. Siksi kehotankin selvittämään syyn mahdollisimman nopeasti. Kenelläkään kaverilla ei ole velvollisuus kestää metkujasi.
Yst.terv.Karin