miten selvitä siitä nolaamatta itseään? Kaapissa vielä elelen ja nyt on yksi tyttö sulattanut sydämen sen verran pahasti, etten oikeesti tiedä mitä teen, jos vähänkin itsehillintä pettää... Syön hänet jo melkein elävältä muutenkin :)
Onko ainoa tapa siis vain varmistaa, että päädyn eri pikkujouluihin...?
Onko ainoa tapa siis vain varmistaa, että päädyn eri pikkujouluihin...?
Vastaukset 9
Vanhimmat
jos sinä oletkin Sinä ja ne on Ne pikkujoulut, niin Minä ainakin ikävöisin Sinua :)
No totta kai menet samoihin kekkereihin. Kuitenkin haluat nähdä hänet, eikö?!
Pikkujouluissahan aina tapahtuu,, eli mikäli tulee "noloja tilanteita", voi aina pistää sen piikkiin. Voi myös käydä niin, että pikkujoulut(..tai alkoholi kenties) rohkaisee itse kutakin ja kivoja uusia asioita tapahtuu..
Elkee ottako niin vakavasti tätä elämää. :)
Ota sitä ilolientä sen verran kohtuudella, mikäki nyt pikkujouluissa kukin vain kykenee. Leikit vaikka sellaista tarkkailevaa ja seurailevaa tonttutyttöä. Ehkä se tilaisuuskin sitten tulee?
Mut ajattele, jos tyttö ei enää ensi vuonna olisikaan samassa työpaikassa? Ei olisi enää yhteisiä pikkujouluja...
pikkujoulut on? :P
itselläni on sama juttu..korvia myöten ihastunut erääseen tummaan söpöläiseen..jolla on ihan mielettömän seksikkäät silmät..niihin vaan hukkuu jos katseet vähänkin pääsee kohtaamaan ja me olemme samassa paikassa..ja sitten se on menoa ..kaikki muu ympäriltä unohtuu hetkessä..punastumista, sanat menevät sekaisin ja pää tyhjenee..
..niin mitä tekee kun olisi edessä yhteiset pikkujoulut..ettei tule humalassa harkitsemattomia sanoja liian aikaisin.. ajatukset aivan sekaisin..
Mulle ainakin kävi niin, että eräs vasta pikkujouluissa tunnusti tunteensa, oli ne sitten hetkellisiä tai pitempiaikaisia niin kuin hän sanoi, niin ihan hauskaa oli loppuiltana. No hard feelings, vaikkei asiat siitä jatkuneetkaan mihinkään :)
muistan ikuisesti muutamia vuosia sitten vietetyn pikkujoulun. Olin ihastunut korviani myöten naiseen, jonka olin kohdannut työni kautta. elin silloin muuten vielä parisuhteessa miehen kanssa. Olin pikkujouluissa yksin ilman miestäni. Tietty illan mittaan juotiin ja syötiin perinteiseen malliin ja yksityisjuhlien jälkeen matkattiin kaupungille ravintolaan.... ja silloin luulin kohtalon tarttuneen elämääni... tämä ihastukseni kohde olikin vieressäni baaritiskillä! Olin varma että kohtalo oli johdattanut meidät yhteen. pyrin koko illan hakeutumaan naisen seuraan. Jossaoin vaiheessa hän katosi ravintoloasta ja minä tietty katosin perään. Olin selvittänyt naisen osoitteen ja ajattelin että nyt tai ei koskaan ja soitin hänelle keskellä yötä ja yritin pääsät hänen luokseen pizzalaatikko sylissä!! Eipä tullut kuin luuria korvaan ja karu kävelymatka pizza kainalossa kotiin ja silloisen kumpanini luo. Aamu toi pahimman morkkiksen kautta sen hetkisen elämän...henkinne ja fyysinen krapula oli karmiva!!! Päivällä soitin ihastukselleni ja pyysin anteeksi ja yritin jatkaa elämää entiseen malliin. Ei jatkunut elämä enää kuten ennen vaan oli pakko myöntää että olin jo jonkin aikaa elänyt kulisseissa... Elämä heitteli tämän jälkeen ja kovaa. Olin ollut valmis heittäytymään tämän naisen syliin, mutta jouduinkin myrskyn syleilyyn. Myrsky oli päässäni ja sydämessäni. Elämääni tuli kuitenkin pelastus joka sai minut pinnalle uudestaan. Hänen rinnallaan nyt kuljen ja pikkujouluni vietän. En kuitnkaan koskaan voi unohtaa tuota yksittäistä pikkujoulua mikä muutti koko elämäni!!
Olipa karmee alotus sille myrskylle, eikä tainnu myrskykään ihan helppo olla ... Kriisit ei tapaa olla helppoja, mutta isommat muutokset taitaa vaatia sellasia ...
Ahdistuksessa on joskus sitä energiaa, jota välttämättä tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa (jota ei välttämättä silloin vielä edes tiedosta ...). Hassua tää elo!
Pakko tunnustaa, että pääs nauru, kun luin siitä yökohelluksesta. Se johtu eläytymisestä ja sympatiasta ...
muutamia kertoja pyörinyt mielessä ja aiheuttanut välillä naurua välillä jonkinasteista ahdistusta. No joo aika pitkään ei naurattanut yhtään, mutta nyt jo voin nähdä itseni siinä kadun kulmassa hemmetin pizzat kainalossa.... No joskus kait pitää syödä kylmää pizzaa, että jotain oppii elämässä...(legendaarinen lausahdus..)
Siitä hetkestä alkoi elämässäni todellinen koetus, mutta pinnalla ollaan!!
Huomenna on tämän vuoden ekat pikkujoulut, mutta nyt meinaan syödä ystävien kanssa lämpimät ruoat ravintolassa ja tulla kotiin nukkumaan.
Kiitos sinulle vastauksesta se lämmitti muuten tänään hieman alavireistä mieltä!! Hauskaa pikkujouluaikaa myös sinulle!!