raketti/suihkumoottori

Muuten ansiokas selostus, mutta tämä väite hyppäsi silmille:

"Lopulta (avaruudessa, ei oleteta muita voimia) ei raketti enää kiihdy lainkaan. Moottori huutaa täysillä, mutta kiihtyvyys on nolla => teho on nolla."

Asiahan ei ole noin. Kulkeepa raketti ihan millä nopeudella tahansa, lisää rakettimoottorin impulssi aina sen nopeutta saman verran.

.............. kirjoitti:

Muuten ansiokas selostus, mutta tämä väite hyppäsi silmille:

"Lopulta (avaruudessa, ei oleteta muita voimia) ei raketti enää kiihdy lainkaan. Moottori huutaa täysillä, mutta kiihtyvyys on nolla => teho on nolla."

Asiahan ei ole noin. Kulkeepa raketti ihan millä nopeudella tahansa, lisää rakettimoottorin impulssi aina sen nopeutta saman verran.

Lue lisää

Eipä toimi noin. ;)

Impulssi on m x v. Jos v on _suhteelliseen_ nopeuteen verrattuna nolla, impulssi on nolla. Siis raketin impulssin mv - suihkun impulssin mv = 0.

Raketin suihkun nopeus taaksepäin on sama kuin itse raketin nopeus eteenpäin. Impulssi on nolla, voima on nolla, kiihtyvyys on nolla.

Ulkopuolisen tarkkailijan silmin raketti liikkuu eteenpäin, jättäen jälkeensä vanan, jonka nopeus on nolla.

Kollimaattori kirjoitti:

Eipä toimi noin. ;)

Impulssi on m x v. Jos v on _suhteelliseen_ nopeuteen verrattuna nolla, impulssi on nolla. Siis raketin impulssin mv - suihkun impulssin mv = 0.

Raketin suihkun nopeus taaksepäin on sama kuin itse raketin nopeus eteenpäin. Impulssi on nolla, voima on nolla, kiihtyvyys on nolla.

Ulkopuolisen tarkkailijan silmin raketti liikkuu eteenpäin, jättäen jälkeensä vanan, jonka nopeus on nolla.

Lue lisää

dp = dm v m dv.
Raketissa on huomiotava tuo massakatokin.

Kollimaattori kirjoitti:

Eipä toimi noin. ;)

Impulssi on m x v. Jos v on _suhteelliseen_ nopeuteen verrattuna nolla, impulssi on nolla. Siis raketin impulssin mv - suihkun impulssin mv = 0.

Raketin suihkun nopeus taaksepäin on sama kuin itse raketin nopeus eteenpäin. Impulssi on nolla, voima on nolla, kiihtyvyys on nolla.

Ulkopuolisen tarkkailijan silmin raketti liikkuu eteenpäin, jättäen jälkeensä vanan, jonka nopeus on nolla.

Lue lisää

onko tuolla tasaisella liikkeeä mitään merkitystä.

Musta alkaa tuntua siltä, että tämän opin mukaan suihkari, joka kaartaisi maan rataliikkeen kanssa vastakkaiseen suuntaan putoaisi maahan, koska moottorista häviäisivät tehot. Eikös maapallokin liiku aika haipakkaa kyytiä avaruudessa?

Jotenkin tuntuu että paine-erollakin on merkitystä, jo kansakoulussa niin sanottiin.

Jos otetaan happipullo jossa on 200 bar (=n. 200 kg/cm2) paine, niin suljetussa pullossa paine vaikuttaa joka kohtaan ja pullo on stabiilisti paikallaan.

Mutta jos pullo katuu jolloin kaula katkeaa, siitä tulee raketti.

Tämä massan voima on yksi tekijä, mutta entäs paine-erot?

Pullon pohjan pinta-alaan vaikuttaa paine joka neliösenttiin pinta-alasta, yläpäässä ei ole painetta purkausaukon kohdalla, jos reikä on 1 cm2 suuruinen, on yläpäässä 200 kg vähemmän painevoimaa jolloin kaiken järjen mukaan tuo paine-ero työntää pulloa 200 kp:n voimalla, riippumatta pullon nopeudesta tai siitä onko se avaruudessa vai missä.

Avaruudessa mielestäni kiihtyvyys kasvaa niin kauan kuin voima vaikuttaa massaan, eli tasaisella nopeudella niin kauan kuin tuo 200 bar paine riittää ja massa pysyy samana. Käytännössä vain tarkesteluhetken, koska pullo kevenee ja paine laskee).

Kunhan vain pysytään Newtonin lain piirissä, en nyt kaipaakaan suhteellisuusteoriaa tähän kun en usko näitäkään selityksiä tältä syömiseltä.

Toki voin olla väärässä, mutta kumma jos jos voimat ja vastavoimat ei päde rakettimoottoreissa ja suihkumoottoreissa.

Eli vielä: jos pullon pohja on 100 cm2 voima on 200 bar x 100 eli 20 000 kp.

Pullon yläpää on myös tuo 100 cm2, mutta reikä pitää vähentää koska siinä kohdassa ei ole vastavoimaa, miten voisi olla?

100 cm2 - 1 cm2 = 99 cm2

pohjan voima on 200 (kg) x 100cm2 eli 20 000 kg
Yläpään voima 200 (kg) x 99 cm2 eli 19 800 kg

20 000 kg - 19800 kg = 200 kg

Siis maalaisjärjellä ainakin, mikä kumoaa tämän teorian?

Kollimaattori kirjoitti:

Eipä toimi noin. ;)

Impulssi on m x v. Jos v on _suhteelliseen_ nopeuteen verrattuna nolla, impulssi on nolla. Siis raketin impulssin mv - suihkun impulssin mv = 0.

Raketin suihkun nopeus taaksepäin on sama kuin itse raketin nopeus eteenpäin. Impulssi on nolla, voima on nolla, kiihtyvyys on nolla.

Ulkopuolisen tarkkailijan silmin raketti liikkuu eteenpäin, jättäen jälkeensä vanan, jonka nopeus on nolla.

Lue lisää

Nykyisten rakettien suihkun nopeus on suurimmillaan 4400 m/s, kuitenkin niillä on päästy maan pakonopeuteen (11200 m/s).

"Impulssi on m x v"

Niin on, ja tuo v on siis suihkun nopeus raketista katsoen. Mistä raketti (tai suihku) tietäisi paljonko maan nopeus on sen jälkeen kun se on siitä irtaantunut? Miksi se edes olisi maan nopeus, maakin kiertää aurinkoa 30 km/s eikä aurinkokaan paikallaan pysy.

Raketin loppunopeus on saadaan Tsiolkovskin rakettiyhtälöstä:

v = ve * ln (m0 / m1),

jossa ve on suihkun nopeus, m0 on raketin loppumassa ja m1 raketin lähtömassa, polttoaineen kanssa. Tässä oletetaan että koko massan muutos lähtee raketista poispäin nopeudella ve.

perusfyysikko kirjoitti:

Nykyisten rakettien suihkun nopeus on suurimmillaan 4400 m/s, kuitenkin niillä on päästy maan pakonopeuteen (11200 m/s).

"Impulssi on m x v"

Niin on, ja tuo v on siis suihkun nopeus raketista katsoen. Mistä raketti (tai suihku) tietäisi paljonko maan nopeus on sen jälkeen kun se on siitä irtaantunut? Miksi se edes olisi maan nopeus, maakin kiertää aurinkoa 30 km/s eikä aurinkokaan paikallaan pysy.

Raketin loppunopeus on saadaan Tsiolkovskin rakettiyhtälöstä:

v = ve * ln (m0 / m1),

jossa ve on suihkun nopeus, m0 on raketin loppumassa ja m1 raketin lähtömassa, polttoaineen kanssa. Tässä oletetaan että koko massan muutos lähtee raketista poispäin nopeudella ve.

Lue lisää

Kun sanoit, että raketin lähtöpaikan nopeudella ei iole enää merkitystä raketin nopeudelle raketin siitä irtauduttua, niin

minkä suhteen loppunopeus Tsiokovskin rakettiyhtälön mukaan sitten on ?

minkä suhteen kirjoitti:

Kun sanoit, että raketin lähtöpaikan nopeudella ei iole enää merkitystä raketin nopeudelle raketin siitä irtauduttua, niin

minkä suhteen loppunopeus Tsiokovskin rakettiyhtälön mukaan sitten on ?

Lue lisää

eikö sen nopeuden voi laksea minkä suhteen tahansa?

siis niin kauan kun ollaan Newtonin oppien nopeuksissa.

Eihän se raketti tiedä missä on, siihen vain veikuttavat eri painovoimakentät jotka jarruttavat tai kiihdyttävät nopeutta, mutta eivät vaikuta muuten raketin toimintaan.

ja teho kirjoitti:

Jotenkin tuntuu että paine-erollakin on merkitystä, jo kansakoulussa niin sanottiin.

Jos otetaan happipullo jossa on 200 bar (=n. 200 kg/cm2) paine, niin suljetussa pullossa paine vaikuttaa joka kohtaan ja pullo on stabiilisti paikallaan.

Mutta jos pullo katuu jolloin kaula katkeaa, siitä tulee raketti.

Tämä massan voima on yksi tekijä, mutta entäs paine-erot?

Pullon pohjan pinta-alaan vaikuttaa paine joka neliösenttiin pinta-alasta, yläpäässä ei ole painetta purkausaukon kohdalla, jos reikä on 1 cm2 suuruinen, on yläpäässä 200 kg vähemmän painevoimaa jolloin kaiken järjen mukaan tuo paine-ero työntää pulloa 200 kp:n voimalla, riippumatta pullon nopeudesta tai siitä onko se avaruudessa vai missä.

Avaruudessa mielestäni kiihtyvyys kasvaa niin kauan kuin voima vaikuttaa massaan, eli tasaisella nopeudella niin kauan kuin tuo 200 bar paine riittää ja massa pysyy samana. Käytännössä vain tarkesteluhetken, koska pullo kevenee ja paine laskee).

Kunhan vain pysytään Newtonin lain piirissä, en nyt kaipaakaan suhteellisuusteoriaa tähän kun en usko näitäkään selityksiä tältä syömiseltä.

Toki voin olla väärässä, mutta kumma jos jos voimat ja vastavoimat ei päde rakettimoottoreissa ja suihkumoottoreissa.

Eli vielä: jos pullon pohja on 100 cm2 voima on 200 bar x 100 eli 20 000 kp.

Pullon yläpää on myös tuo 100 cm2, mutta reikä pitää vähentää koska siinä kohdassa ei ole vastavoimaa, miten voisi olla?

100 cm2 - 1 cm2 = 99 cm2

pohjan voima on 200 (kg) x 100cm2 eli 20 000 kg
Yläpään voima 200 (kg) x 99 cm2 eli 19 800 kg

20 000 kg - 19800 kg = 200 kg

Siis maalaisjärjellä ainakin, mikä kumoaa tämän teorian?

Lue lisää

voihan tuon samaisen pullon ajatella myös täyteen hydrauliöljyä jolla on vaikka tuo sama 200 bar paine.

Reikään laitetaan tiiviste ja siitä painetaan 1 cm2 hydraulimäntä pulloon.

Paine työntää mäntää 200 kg:n voimalla ulos ja samansuuruinen vastavoima vaikuttaa tietenkin pullon pohjaan, mutta vastakkaiseen suuntaan.

sama onko reiässä mantä vai ei, paineen puuttuminen pullosta reiän kohdalta kuitenkin työntää pulloa reiästä poispäin.

Mäntää taas ulospäin paine-ero männän pullon puolella sisällä ja ulkona normaali-ilmanpaineessa.

Liian simppeliä vai vaikeaa suhteellisuusteoreetikoille?

Miksi ei siis paineella ja vastapaineella ole merkitystä?

Kollimaattori kirjoitti:

Eipä toimi noin. ;)

Impulssi on m x v. Jos v on _suhteelliseen_ nopeuteen verrattuna nolla, impulssi on nolla. Siis raketin impulssin mv - suihkun impulssin mv = 0.

Raketin suihkun nopeus taaksepäin on sama kuin itse raketin nopeus eteenpäin. Impulssi on nolla, voima on nolla, kiihtyvyys on nolla.

Ulkopuolisen tarkkailijan silmin raketti liikkuu eteenpäin, jättäen jälkeensä vanan, jonka nopeus on nolla.

Lue lisää

>

Mistä raketti itse asiassa tietäsi kuinka kovaa se liikkuu vaikkapa avaruudessa (kiinnitä koordinaatisto vaikka rakettiin) ? Raketti (ja polttoaine) kulkee jotain nopeutta. Palotilassa kuitenkin polttoaineen nopeus muuttuu: se lähtee raketin persuksista raketista erisuuntaan nopeudella v, joten impulssi eroaa nollasta. Tämä käsittääkseni pitää paikkansa myös kun puhutaan lähellä valonnopeutta olevista nopeuksista, jolloin tuo impulssin v:n arvo pienenee suhteellisuusteorian mukaisesti (mutta miksi siitä nolla tulisi ?). Tosijuttu on tietysti se, että tuossa alkaisi jo liikettä vastustavat voimat vaikuttaa (harvankin avaruudessa vaeltavien hiukkasten vaikutus olisi tuntuva kun nopeus on valtava) ja relativistinen raketin massa olisi suuri, joten kiihtyminen ei olisi käytännössä mahdollista.

ja teho kirjoitti:

Jotenkin tuntuu että paine-erollakin on merkitystä, jo kansakoulussa niin sanottiin.

Jos otetaan happipullo jossa on 200 bar (=n. 200 kg/cm2) paine, niin suljetussa pullossa paine vaikuttaa joka kohtaan ja pullo on stabiilisti paikallaan.

Mutta jos pullo katuu jolloin kaula katkeaa, siitä tulee raketti.

Tämä massan voima on yksi tekijä, mutta entäs paine-erot?

Pullon pohjan pinta-alaan vaikuttaa paine joka neliösenttiin pinta-alasta, yläpäässä ei ole painetta purkausaukon kohdalla, jos reikä on 1 cm2 suuruinen, on yläpäässä 200 kg vähemmän painevoimaa jolloin kaiken järjen mukaan tuo paine-ero työntää pulloa 200 kp:n voimalla, riippumatta pullon nopeudesta tai siitä onko se avaruudessa vai missä.

Avaruudessa mielestäni kiihtyvyys kasvaa niin kauan kuin voima vaikuttaa massaan, eli tasaisella nopeudella niin kauan kuin tuo 200 bar paine riittää ja massa pysyy samana. Käytännössä vain tarkesteluhetken, koska pullo kevenee ja paine laskee).

Kunhan vain pysytään Newtonin lain piirissä, en nyt kaipaakaan suhteellisuusteoriaa tähän kun en usko näitäkään selityksiä tältä syömiseltä.

Toki voin olla väärässä, mutta kumma jos jos voimat ja vastavoimat ei päde rakettimoottoreissa ja suihkumoottoreissa.

Eli vielä: jos pullon pohja on 100 cm2 voima on 200 bar x 100 eli 20 000 kp.

Pullon yläpää on myös tuo 100 cm2, mutta reikä pitää vähentää koska siinä kohdassa ei ole vastavoimaa, miten voisi olla?

100 cm2 - 1 cm2 = 99 cm2

pohjan voima on 200 (kg) x 100cm2 eli 20 000 kg
Yläpään voima 200 (kg) x 99 cm2 eli 19 800 kg

20 000 kg - 19800 kg = 200 kg

Siis maalaisjärjellä ainakin, mikä kumoaa tämän teorian?

Lue lisää

http://www.paltamo.fi/~oh8uv/avaruusfysiikka/

kohdassa sisäisen kaasudynamiikan perusteet/uuden vuoden raketti

F=2*p*A

minkä suhteen kirjoitti:

Kun sanoit, että raketin lähtöpaikan nopeudella ei iole enää merkitystä raketin nopeudelle raketin siitä irtauduttua, niin

minkä suhteen loppunopeus Tsiokovskin rakettiyhtälön mukaan sitten on ?

Lue lisää

" raketin lähtöpaikan nopeudella ei iole enää merkitystä raketin nopeudelle"

En sanonut noin, vaan että rakettimoottorin työntövoima ei riipu raketin nopeudesta lähtöpaikan tai minkään muunkaan paikan suhteen. Se riippuu vain suihkun massavirrasta ja nopeudesta raketin suhteen.

ja teho kirjoitti:

Jotenkin tuntuu että paine-erollakin on merkitystä, jo kansakoulussa niin sanottiin.

Jos otetaan happipullo jossa on 200 bar (=n. 200 kg/cm2) paine, niin suljetussa pullossa paine vaikuttaa joka kohtaan ja pullo on stabiilisti paikallaan.

Mutta jos pullo katuu jolloin kaula katkeaa, siitä tulee raketti.

Tämä massan voima on yksi tekijä, mutta entäs paine-erot?

Pullon pohjan pinta-alaan vaikuttaa paine joka neliösenttiin pinta-alasta, yläpäässä ei ole painetta purkausaukon kohdalla, jos reikä on 1 cm2 suuruinen, on yläpäässä 200 kg vähemmän painevoimaa jolloin kaiken järjen mukaan tuo paine-ero työntää pulloa 200 kp:n voimalla, riippumatta pullon nopeudesta tai siitä onko se avaruudessa vai missä.

Avaruudessa mielestäni kiihtyvyys kasvaa niin kauan kuin voima vaikuttaa massaan, eli tasaisella nopeudella niin kauan kuin tuo 200 bar paine riittää ja massa pysyy samana. Käytännössä vain tarkesteluhetken, koska pullo kevenee ja paine laskee).

Kunhan vain pysytään Newtonin lain piirissä, en nyt kaipaakaan suhteellisuusteoriaa tähän kun en usko näitäkään selityksiä tältä syömiseltä.

Toki voin olla väärässä, mutta kumma jos jos voimat ja vastavoimat ei päde rakettimoottoreissa ja suihkumoottoreissa.

Eli vielä: jos pullon pohja on 100 cm2 voima on 200 bar x 100 eli 20 000 kp.

Pullon yläpää on myös tuo 100 cm2, mutta reikä pitää vähentää koska siinä kohdassa ei ole vastavoimaa, miten voisi olla?

100 cm2 - 1 cm2 = 99 cm2

pohjan voima on 200 (kg) x 100cm2 eli 20 000 kg
Yläpään voima 200 (kg) x 99 cm2 eli 19 800 kg

20 000 kg - 19800 kg = 200 kg

Siis maalaisjärjellä ainakin, mikä kumoaa tämän teorian?

Lue lisää

" Avaruudessa mielestäni kiihtyvyys kasvaa niin kauan kuin voima vaikuttaa massaan"

Kiihtyvyys ei kasva, vaan kiihtyvyyttä on eli nopeus kasvaa.

"Siis maalaisjärjellä ainakin, mikä kumoaa tämän teorian?"

Ei mikään, jos painepulloon tehdään vain simppeli reikä. Siitä kaasu ei voi purkautua suuremmalla kuin äänen nopeudella (joka sekin riippuu monesta asiasta), koska sen jälkeen paine ei enää tavoita pakenevaa kaasua.

Rakettimoottori suuttimineen on kuitenkin kaikkea muuta kuin simppeli. Ideaalisessa suuttimessa paine laskee ympäristön paineen suuruiseksi, tällöin koko käytettävissä oleva paine-energia on muuttunut suihkun liike-energiaksi. Työntövoimaa saadaan sitä enemmän mitä suurempi on suihkun nopeus. Suihkun nopeus voi olla huomattavasti suurempi kuin äänen nopeus ko. kaasussa.

Käytännössä raketeissa joudutaan tekemään kompromisseja koska maasta lähdettäessä ympäristön paine muuttuu raketin noustessa, ja avaruuden tyhjiössä suuttimen pitäisi olla äärettömän suuri.

Tästä voi aloittaa opiskelun, artikkelin loppupuolella vähän suuttimistakin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Rocket

perusfyysikko kirjoitti:

" Avaruudessa mielestäni kiihtyvyys kasvaa niin kauan kuin voima vaikuttaa massaan"

Kiihtyvyys ei kasva, vaan kiihtyvyyttä on eli nopeus kasvaa.

"Siis maalaisjärjellä ainakin, mikä kumoaa tämän teorian?"

Ei mikään, jos painepulloon tehdään vain simppeli reikä. Siitä kaasu ei voi purkautua suuremmalla kuin äänen nopeudella (joka sekin riippuu monesta asiasta), koska sen jälkeen paine ei enää tavoita pakenevaa kaasua.

Rakettimoottori suuttimineen on kuitenkin kaikkea muuta kuin simppeli. Ideaalisessa suuttimessa paine laskee ympäristön paineen suuruiseksi, tällöin koko käytettävissä oleva paine-energia on muuttunut suihkun liike-energiaksi. Työntövoimaa saadaan sitä enemmän mitä suurempi on suihkun nopeus. Suihkun nopeus voi olla huomattavasti suurempi kuin äänen nopeus ko. kaasussa.

Käytännössä raketeissa joudutaan tekemään kompromisseja koska maasta lähdettäessä ympäristön paine muuttuu raketin noustessa, ja avaruuden tyhjiössä suuttimen pitäisi olla äärettömän suuri.

Tästä voi aloittaa opiskelun, artikkelin loppupuolella vähän suuttimistakin:

http://en.wikipedia.org/wiki/Rocket

Lue lisää

Tuossa tuli käsite ja ajatusvirhe, eli toki vain nopeus kasvaa mutta ei kiihtyvyys, jos massa ja voima pysyvät samana.

Muutenkin tuo korkeampi rakettimoottoritiede saa jäädä ainakin toistaiseksi, tuo käsite paine-erosta vain vaivasi juuri tuossa kaasupullon simppelissä reiässä.

Mutta jos massaa kiihdyttää, vaatii se käsittääkseni painetta, joka on voimaa, olkoon sitten kyseessä kaasu jota kiihdyttää rakettimoottori, tai teräs jota painetaan vauhtiin vaikka kädellä.

Eli jos ihminen kädellä kiihdyttää rautamötikkää vauhtiin, sitä suuremmalla voimalla hän itsekin pyrkii liikkumaan pois paikaltaan.

Jos kuularinki olisi kiskoilla, liikahtaisi sekin työntäjän kanssa kuten lentokone tai rakettikin liikkuu poispäin kiihdytettävästä kaasumassasta. Sitä suuremmalla voimalla, mitä suurempi nopeus kuulalle annetaan.

Sitä suurempi paine kädessä mitä pidemmälle kuula lentää (laskin joskus maalaisjärjellä että jos kuula lentää 20 m ja kiihtyy 2 metrin matkalla, koko matkan ajan pitää käden paine kuulaan olla n. 80 kg)

Kai pitää tuo linkki avata, kun en käsitä mikä ero jos maan pinnalla on yksi bar painetta, avaruudessa n. 0 bar, niin miksi tuo avaruuden ja maanpinnan paineen ero on niin paha, eihän se ole kuin 1/200 osa pullon ja ilmakehän välillä.

Lienee kyse juuri siitä että ilmakehäkin massaa ja materiaa jolla on vastusta, kun taas avaruudella ei ole.

Ja että kaasu ei voi kulkea putkessakaan yli 330 m/sek ? entä neste?

Joo, isojen kysymysten äärellä ollaan, jos maalaisjärjellä peräkylältä käsin ajattelee.

ja teho kirjoitti:

Tuossa tuli käsite ja ajatusvirhe, eli toki vain nopeus kasvaa mutta ei kiihtyvyys, jos massa ja voima pysyvät samana.

Muutenkin tuo korkeampi rakettimoottoritiede saa jäädä ainakin toistaiseksi, tuo käsite paine-erosta vain vaivasi juuri tuossa kaasupullon simppelissä reiässä.

Mutta jos massaa kiihdyttää, vaatii se käsittääkseni painetta, joka on voimaa, olkoon sitten kyseessä kaasu jota kiihdyttää rakettimoottori, tai teräs jota painetaan vauhtiin vaikka kädellä.

Eli jos ihminen kädellä kiihdyttää rautamötikkää vauhtiin, sitä suuremmalla voimalla hän itsekin pyrkii liikkumaan pois paikaltaan.

Jos kuularinki olisi kiskoilla, liikahtaisi sekin työntäjän kanssa kuten lentokone tai rakettikin liikkuu poispäin kiihdytettävästä kaasumassasta. Sitä suuremmalla voimalla, mitä suurempi nopeus kuulalle annetaan.

Sitä suurempi paine kädessä mitä pidemmälle kuula lentää (laskin joskus maalaisjärjellä että jos kuula lentää 20 m ja kiihtyy 2 metrin matkalla, koko matkan ajan pitää käden paine kuulaan olla n. 80 kg)

Kai pitää tuo linkki avata, kun en käsitä mikä ero jos maan pinnalla on yksi bar painetta, avaruudessa n. 0 bar, niin miksi tuo avaruuden ja maanpinnan paineen ero on niin paha, eihän se ole kuin 1/200 osa pullon ja ilmakehän välillä.

Lienee kyse juuri siitä että ilmakehäkin massaa ja materiaa jolla on vastusta, kun taas avaruudella ei ole.

Ja että kaasu ei voi kulkea putkessakaan yli 330 m/sek ? entä neste?

Joo, isojen kysymysten äärellä ollaan, jos maalaisjärjellä peräkylältä käsin ajattelee.

Lue lisää

"Eli jos ihminen kädellä kiihdyttää rautamötikkää vauhtiin, sitä suuremmalla voimalla hän itsekin pyrkii liikkumaan pois paikaltaan. "

Näin on.

"miksi tuo avaruuden ja maanpinnan paineen ero on niin paha"

Paha ja paha, avaruussukkulan päämoottorilla ero maan pinnan ja tyhjiön välillä on n. 20%. "Reikä kaasupullossa" - tapauksessa sillä ei varmaan olekaan juuri mitään merkitystä, mutta eipä ole tehokkuuskaan likikään oikeaa rakettimoottoria.

"Ja että kaasu ei voi kulkea putkessakaan yli 330 m/sek"

Ensinnäkin, riippuu kaasusta. Tuo on äänennopeus normaalilämpöisessä ja -paineisessa ilmassa.
Toiseksi, en ole varma putkesta, mutta reiästä kaasu ei voine purkautua ääntä nopeammin.

Löysin tällaisen opuksen, tuosta selviää ainakin että asiaa on jo tutkittu enemmän kuin vähän. Siellä on myös todellisten moottorien teknisiä tietoja.

http://trs.nis.nasa.gov/archive/00000186/01/sp8120.pdf

perusfyysikko kirjoitti:

"Eli jos ihminen kädellä kiihdyttää rautamötikkää vauhtiin, sitä suuremmalla voimalla hän itsekin pyrkii liikkumaan pois paikaltaan. "

Näin on.

"miksi tuo avaruuden ja maanpinnan paineen ero on niin paha"

Paha ja paha, avaruussukkulan päämoottorilla ero maan pinnan ja tyhjiön välillä on n. 20%. "Reikä kaasupullossa" - tapauksessa sillä ei varmaan olekaan juuri mitään merkitystä, mutta eipä ole tehokkuuskaan likikään oikeaa rakettimoottoria.

"Ja että kaasu ei voi kulkea putkessakaan yli 330 m/sek"

Ensinnäkin, riippuu kaasusta. Tuo on äänennopeus normaalilämpöisessä ja -paineisessa ilmassa.
Toiseksi, en ole varma putkesta, mutta reiästä kaasu ei voine purkautua ääntä nopeammin.

Löysin tällaisen opuksen, tuosta selviää ainakin että asiaa on jo tutkittu enemmän kuin vähän. Siellä on myös todellisten moottorien teknisiä tietoja.

http://trs.nis.nasa.gov/archive/00000186/01/sp8120.pdf

Lue lisää

perehtyä noihin linkkeihin. Kiitoksia. Mutta että olipas kuitenkin tuo minunkin väittämäni pullon reiässä oikea, eli se asia kunnossa.

Olisi järkyttänyt maalaisjärkeä pahasti jos olisi toisin.

Toki lähes kaikkia asioista on tutkittu niin pirusti, että ei noita teorioita oikein kai kumoamaan pysty, enkä niin toki luullutkaan.

Kollimaattori kirjoitti:

Eipä toimi noin. ;)

Impulssi on m x v. Jos v on _suhteelliseen_ nopeuteen verrattuna nolla, impulssi on nolla. Siis raketin impulssin mv - suihkun impulssin mv = 0.

Raketin suihkun nopeus taaksepäin on sama kuin itse raketin nopeus eteenpäin. Impulssi on nolla, voima on nolla, kiihtyvyys on nolla.

Ulkopuolisen tarkkailijan silmin raketti liikkuu eteenpäin, jättäen jälkeensä vanan, jonka nopeus on nolla.

Lue lisää

Aiheesta syntyikin näköjään paljon keskustelua. Mutta totuus on joka tapauksessa se, että onpa avaruusaluksen nopeus ihan mikä tahansa, ja ihan minkä tahansa suhteen, lisääntyy sen vauhti aina, kun sen perseessä oleva rakettimoottori sylkäisee jotain materiaa taaksepäin ihan millä tahansa nopeudella.

Yksi perustelu sille, ettei avaruusalus voi kiihdyttää valon nopeuteen on se, että siihen tarvittaisiin koko avaruusaluksen massan verran energiaa. Sehän ei tietenkään ole mahdollista alukselle, jonka on tarkoitus kuljettaa jotain hyötykuormaakin. Mutta tämäkään ei muuta sitä tosiasiaa miksikään, että niin kauan kuin raketin tankissa on litrakin polttoainetta, lisää sen polttaminen rakettimoottorissa aluksen nopeutta saman verran kuin jokaikinen aikaisempikin litra (jos ei huomioida sitä, että alus on kevyempi vajaalla kuin täydemmällä tankilla).

............... kirjoitti:

Aiheesta syntyikin näköjään paljon keskustelua. Mutta totuus on joka tapauksessa se, että onpa avaruusaluksen nopeus ihan mikä tahansa, ja ihan minkä tahansa suhteen, lisääntyy sen vauhti aina, kun sen perseessä oleva rakettimoottori sylkäisee jotain materiaa taaksepäin ihan millä tahansa nopeudella.

Yksi perustelu sille, ettei avaruusalus voi kiihdyttää valon nopeuteen on se, että siihen tarvittaisiin koko avaruusaluksen massan verran energiaa. Sehän ei tietenkään ole mahdollista alukselle, jonka on tarkoitus kuljettaa jotain hyötykuormaakin. Mutta tämäkään ei muuta sitä tosiasiaa miksikään, että niin kauan kuin raketin tankissa on litrakin polttoainetta, lisää sen polttaminen rakettimoottorissa aluksen nopeutta saman verran kuin jokaikinen aikaisempikin litra (jos ei huomioida sitä, että alus on kevyempi vajaalla kuin täydemmällä tankilla).

Lue lisää

Minä kirjoitin: "...niin kauan kuin raketin tankissa on litrakin polttoainetta, lisää sen polttaminen rakettimoottorissa aluksen nopeutta saman verran kuin jokaikinen aikaisempikin litra (jos ei huomioida sitä, että alus on kevyempi vajaalla kuin täydemmällä tankilla)."

Tähän vielä lisäyksenä, että jos huomioidaan aluksen keveneminen polttoaineen vähentyessä, antaa viimeinen polttoainelitra itse asiassa kaikkein eniten lisänopeutta alukselle, enemmän kuin mikään aikaisemmin poltettu litra.

Eikä siis sillä ole yhtään mitään merkitystä, mikä aluksen nopeus on aloitettaessa sen viimeisen polttoainelitran polttaminen.

.................. kirjoitti:

Minä kirjoitin: "...niin kauan kuin raketin tankissa on litrakin polttoainetta, lisää sen polttaminen rakettimoottorissa aluksen nopeutta saman verran kuin jokaikinen aikaisempikin litra (jos ei huomioida sitä, että alus on kevyempi vajaalla kuin täydemmällä tankilla)."

Tähän vielä lisäyksenä, että jos huomioidaan aluksen keveneminen polttoaineen vähentyessä, antaa viimeinen polttoainelitra itse asiassa kaikkein eniten lisänopeutta alukselle, enemmän kuin mikään aikaisemmin poltettu litra.

Eikä siis sillä ole yhtään mitään merkitystä, mikä aluksen nopeus on aloitettaessa sen viimeisen polttoainelitran polttaminen.

Lue lisää

>

Tämä päteen niin kauan kunnes relativistinen massa tulee merkittäväksi (siis kun aletaan olla esim. kymmenesosassa valonnopeudesta). Aivan lähellä valonnopeuttahan kiihtyminen on äärimmäisen hidasta ja vaikeaa.

ei ihan noin kirjoitti:

>

Tämä päteen niin kauan kunnes relativistinen massa tulee merkittäväksi (siis kun aletaan olla esim. kymmenesosassa valonnopeudesta). Aivan lähellä valonnopeuttahan kiihtyminen on äärimmäisen hidasta ja vaikeaa.

Lue lisää

"Aivan lähellä valonnopeuttahan kiihtyminen on äärimmäisen hidasta ja vaikeaa"

Ulospäin näyttää tältä, mutta avaruuslentäjä aluksessaan ei huomaa minkään muuttuneen, alus kiihtyy niin kuin ennenkin.

Osaatko sanoa mistä tämä johtuu?

perusfyysikko kirjoitti:

"Aivan lähellä valonnopeuttahan kiihtyminen on äärimmäisen hidasta ja vaikeaa"

Ulospäin näyttää tältä, mutta avaruuslentäjä aluksessaan ei huomaa minkään muuttuneen, alus kiihtyy niin kuin ennenkin.

Osaatko sanoa mistä tämä johtuu?

Lue lisää

>

Kyllä. Oletin raketin "miehittämättömäksi". Kyse on aikadilataatiosta.

"Paine-eroilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. "

Tuo ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Työntövoima määräytyy siitä millä nopeudella pakokaasut tulevat ulos ja jos ulkona on vastapainetta, pakokaasujen nopeus ja siten työntövoima on pienempi. Rakettimoottori antaa parhaan työntövoiman tyhjiössä.

Aika moni on varmaan tullut (huomaamattaan) testanneeksi tuon laskemalla vesiletkusta vettä johonkin saaviin, sammioon tms. Jos vesiletkun pään laittaa saaviin veden alle, tuntuu vesisuihkun työntövoima paljon pienemmältä kuin silloin kun letkun pää on ulkoilmassa.

Tuon suihkun voi abstrahoida luodiksi.
Räjähdyksen vaikutusta tarkastellaan pyssyn ja luodin mkp-koordinaatistossa Newtonin fysiikassa.

Suhteellisuusteoriassa tilanne muuttuu.

Näin se on. kirjoitti:

Tuon suihkun voi abstrahoida luodiksi.
Räjähdyksen vaikutusta tarkastellaan pyssyn ja luodin mkp-koordinaatistossa Newtonin fysiikassa.

Suhteellisuusteoriassa tilanne muuttuu.

Lue lisää

fysiikassa raketti saavuttaa valonnopeuden ihan piankin, ja muuttuu ylivalonnopeushiukkaseksi, takyoniksi ja suuntaa kohti suurta pamausta.

Suhteellisuusteoriassa sen sijaan raketin kello hidastuu ja pamaukset harvenevat, eikä se saavuta valonnopeutta ilmoisna ikänä. Liipasinsormen liikutus nimittäin vanhentaisi ampujan.

Newtonin kirjoitti:

fysiikassa raketti saavuttaa valonnopeuden ihan piankin, ja muuttuu ylivalonnopeushiukkaseksi, takyoniksi ja suuntaa kohti suurta pamausta.

Suhteellisuusteoriassa sen sijaan raketin kello hidastuu ja pamaukset harvenevat, eikä se saavuta valonnopeutta ilmoisna ikänä. Liipasinsormen liikutus nimittäin vanhentaisi ampujan.

Lue lisää

Vaikkapa raketti liikkuisi liki valonnopeudella suhteessa meihin, niin mikään ei muutu raketin omassa koordinaatistossa.
Aivan samoin ja samalla kiihtyvyydellä potkii itseään eteenpäin Newtonin lakien mukaan.

totta mut mä oon homooooooooooooooooo