No heissan.
Tuossa joku aika sitten oli täällä tällanen naisten nurkkaus, vaihdettiin asioista näkökulmia ja muuten vain juteltiin arkipäiväisistä asioista. Eikö tätä juttelua olisi mukava jatkaa? Yksinäänkään kun ei viitsis keskustella, vaikka se jonkun mielestä hyvä harrastus saattaa ollakin.
t: Nainen itsekin
Tuossa joku aika sitten oli täällä tällanen naisten nurkkaus, vaihdettiin asioista näkökulmia ja muuten vain juteltiin arkipäiväisistä asioista. Eikö tätä juttelua olisi mukava jatkaa? Yksinäänkään kun ei viitsis keskustella, vaikka se jonkun mielestä hyvä harrastus saattaa ollakin.
t: Nainen itsekin
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olisiko mielesi päällä joku erityinen asia, josta haluaisit herättää keskustelua "meidän naisten kesken"? Aiheitahan meillä riittää: miehet, miehet ja miesten käytös..sitten lapset, ruoka, arjen asiat, ne jotka eivät ole olevinaan tärkeitä, mutta kuitenkin ovat niitä tärkeimpiä perheen kannalta. Itse olen nyt juuttunut tuohon turkiskeskusteluun, mutta jatkan mielelläni juttua,kun joku avaa aiheen. Eihän kukaan muu voi naista ymmärtää kuin toinen nainen! Mites Noita-akkanen..miten Sulla menee? Minulla muuten pyyhkii hyvin, mutta alituinen kiire vähän painaa päälle. Rentoudun hyvän kirjan ja tämän netin kanssa, kun täältä aina löytää seuraa, vaikka yömyöhäisellä.
t. Mirkku
Kattelin sivuja mitä löytyy kaaleista kaikkea. Käykääs tämmöisellä sivulla, http://lapinlarissa.suntuubi.com/
Kirjottaa blogia, tuossa näkyy olevan ainakin juttua tuosta kaaleen lasten koulunkäynnistä, mikä onki tähellinen aihe. Kiva lukea välillä noitakin.
Kyllähän tällainen naisten nurkkaus olis taas mukava. Seinillekään kun ei viitsisi puhua, vai mitä? Mirkun viestitki piristää mukavasti. Vaikka ne olis ihan arkipäivisiä tyyliin "Hei, kudoin tuossa villasukkia", niin niissä on aina sellanen mieltä piristävä sävy jotenkin. :)Kattelin tuossa itsekin tuota turkiskeskustelua, mutta en jaksanut lähteä vastaamaan... Turkeista kiistellään ja niitä kritisoidaan, mutta lihansyönti ei tunnu olevan mitään, sitä kyllä syödään niinku raavaat miehet ja turkeista kuitenkin valitellaan.
No mutta naiset, mitäs teidän iltaanne ja elämäänne kuuluu? Se on Joulukin ens kuussa jo, ei ole pitkästi enää. Reilu kuukaus... Kaupoissa on jo joulukoristeita ja leluja lapsille, kohta kai sitä saa aloittaa suursiivouksen ja muut jouluvalmistelut. Lunta kun sais vielä maahan jonkun verran, niin olisi oikein jouluisen näköistäki. Tästä jouluaiheesta nyt tulikin mieleen, että olisko kellään vinkkejä, mitä leivonnaisia jouluksi voisi tehdä? Tietysti pipareita, joulutorttuja, maustekakkuakin. Mutta entäs muuta?
Tämä on meidän perheen kestosuosikki, jota pitää ainakin kerran kuussa leipoa ja ajattelin laittaa myös jouluksi. Ohje vaikuttaa vähän monimutkaiselta, mutta loppujen lopuksi ei ole sitä ollenkaan, ja tulos on vaivan arvoinen. Kakku on hyvää itsessäänkin, mutta vaniljajäätelön tai kermavaahdon kanssa niin hyvää, ettei sanotuksi saa.
Tarvikkeet:
300 gr voita tai Oivariinia
3 munaa
4 dl sokeria
5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinsoodaa
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 tl muskottia
1,5 tl kanelia
1,5 tl vanilliinisokeria
3 rkl kaakaojauhetta (tummaa, Van Houten)
2 dl kuohukermaa
1/2 sitruunan mehu
Kuorrutusaineet:
50 gr voita tai Oivariinia
1 keltuainen
1 pkt kaakaotomusokeria
1 tl kanelia
2 rkl kuumaa vahvaa kahvia
Voitele ja korppujauhota vuoka. Sulata voi. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita kaikki aineet. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa 1,5 tuntia. Anna jäähtyä ja kumoa kakku alustalle.
Sekoita kuorrutusta varten kaikki aineet kattilassa. Levitä kuorrutus pinnalle. Syö ja nauti.
Ei mitenkään Painonvartijoiden suosittelema, mutta ihana kakku. Leivon tämän ja sitten torttuja, muuta en viitsi kun kokemuksen mukaan kukaan ei jaksa syödä kuitenkaan niin paljon.
t. Mirkku
joulusta ?
ihan ekaks , meneekö viinan puolelle?
Me lähdetään tietysti Lappiin. En enää voi kuvitella viettäväni joulua muualla kuin siellä, täydellisen kaamoksen ja hiljaisuuden keskellä. Lahjoja ostamme lapsille ja olen pikkuhiljaa opettanut heille, että joulussa ei ne lahjavuoret ole tärkeintä, vaan itse joulun sanoma. Isommat tytöt ovat jo tämän ymmärtäneet, ja itse sanoivat, ettei heillä ole paljon toiveita, pari hyvää lahjaa riittää. Nuorimmaiselle vielä tietysti pukinkontin tuomiset ovat tärkeitä.
Ukon kanssa emme vuosiin ole ostaneet toisillemme mitään. Vien vinon pinon kirjoja mukana, kuuntelemme joulumusiikkia, tietysti katsotaan TV:tä ja ollaan koko perhe koolla. Meillä on aika askeettinen joulu, koska ukon kanssa kumpikin inhoamme kaupallisuutta: tavarataloissa ryysimistä ja lahjojen haalimista. Kerrankin asia, josta olemme täysin samaa mieltä. Olemme tehneet aika erikoisen ratkaisun: jouluaattona meillä on kalapöytä, ja jouluaaton ja -päivän välisenä yönä paistetaan kinkku. Siitä perinteestä en luovu! Rakastan vastapaistettua kinkkua ja laatikot tietysti on, mutta ei mitään ylenpalttista.
Viina ei kuulu asiaan, mutta hyvä viini kylläkin. Joulukuustakaan ei välttämättä hankita, yleensä sellainen iso sypressi, joka sitten kestää pitkälle kevääseen. Lapset koristelevat sen ja pääsevät näin joulun tunnelmaan. Meillä on joskus käynyt "aito" joulupukki - Lapissa kun ollaan - aidolla porolla. Nyt ei nuorimmainenkaan usko enää joulupukkiin, joten siitä on luovuttu - varsinkin kun paikallinen pukki on aina ollut jouluaattona vähän tillin tallin...heh.
Mutta se ääretön hiljaisuus ja lumi, ja joululaulut! Siitä syntyy tunnelma. Käymme paikallisessa kirkossa jouluaaton Jumalanpalveluksessa ja sitten otamme ihan rauhallisesti.
Rauhaisaa Joulua myös teille kaikille ja iloista joulun odotusta!
t. Mirkku
Miksi vietätte joulua yleensä? Joulu on pakanoiden juhla,- niin mutta pakanoita han te olettekin.
Joulun alkuperä
Joulun arvellaan syntyneen maanviljelyskulttuurin mukana, ja joulu on ainakin 4 000 vuotta vanha juhla. Ennen maanviljelyskulttuuria kuu oli kalenterin perustana ja uudenkuun aika oli tärkein aika kuukaudessa. Kun maanviljelys vaati vuodenaikojen huomioimista auringon eikä kuun mukaan, talvipäivän seisauksesta (vuoden pimein päivä pohjoisella pallonpuoliskolla) tuli vuoden tärkein juhla. Suomessa talvipäivän seisaus on joulukuun 21. päivänä ja Yhdysvalloissa joulukuun 22. päivänä. Kalenterin muuttuessa juliaanisesta gregoriaaniseksi joulu jäi joulukuun 25. päiväksi eli se on hieman väärällä paikalla.
Sana ”joulu” tulee ruotsinkielen sanasta ”hjul”, joka tarkoittaa pyörää. Pyörä oli muinaiskandinaaveilla ja monilla muillakin kansoilla auringon vertauskuva. Muinainen joulu oli pääasiassa perhejuhlaa sekä iloista ja rauhallista joulunviettoa kuten nykyisinkin. Esimerkiksi muinaisilla roomalaisilla oli Saturnalian vietossa vain lyhyt uskonnollinen alkuosa. Roomalaisten lasten juhla Juvenalia osui myös talvipäivän seisauksen aikoihin.
Kun joulu oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen jouluna. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen jouluna, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa. Vuonna 274 keisari Lucius Domitius Aurelianus julisti joulukuun 25. päivän, voittamattoman auringon päivän, roomalaiseksi juhlaksi.
Erityisesti Rooman armeijan suosiossa ollut muinaispersialainen jumala Mithra vietti syntymäpäiväänsä jouluna, ja Mithran papit kokoontuivat Vatikaanin kallioille odottamaan vapahtajajumala Mithran paluuta. Taru tähdestä ja tietäjistä on peräisin mithralaisuudesta. Tietäjät toivat syntyneelle kuninkaalle kolme kruunua, mikä nyt annetaan tiedoksi ruotsalaisille. Vuonna 350 Rooman paavi Julius I julisti joulun kristittyjen Jeesuksen syntymäpäiväksi. Mithran papit olivat jo siihen aikaan hävinneet Vatikaanin kukkulalta.
Muinaisroomalaiseen Saturnalia - perinteeseen kuuluivat leivonnaiset, kinkku, kynttilät ja lahjojen antaminen. Pahojen henkien pois häätäminen liittyi monien muinaisten kansojen jouluun. Joillakin kansoilla (esimerkiksi muinaisessa Kaksoisvirranmaassa) esiintyi syntipukki, kuninkaan sijainen, jolle kävi huonosti joulun jälkeen (Zagmuk – juhla). Joulua saatettiin pitää alun perin jopa paholaisen päivänä.
Joulu oli myös muinaisen Pohjolan suurten jumalien kuten Odinin, Thorin ja Väinämöisen juhla. Pohjolassa poltettiin joulupölkky eli koko kuusi ja syötiin joulukinkkua (luultavasti Odinin porsas). Odinin pyhä juoma oli sima, ja sen on myöhemmin korvannut ruotsalaisperäinen glögi. Oluttahan Pohjolassa juotiin aina, kun sitä oli saatavana.
Joulupölkky antoi auringolle lisää voimaa ja kipinöistä voitiin ennustaa, saadaanko seuraavana vuonna paljon porsaita ja vasikoita. Ikivihreät koristeet olivat hedelmällisyyden ja talven jälkeen henkiin heräävän elämän vertauskuvia.
Pohjoisen 4000 vuotta vanhasta maanviljelyskulttuurista ja auringonpalvonnasta on saatu vankkoja todisteita, sillä Tanskasta on löydetty aurinkolaivan jäänteet ja Saksasta auringon vuotuisia liikkeitä esittävä pronssikiekko.
Fundamentalistikristityt ovat eri aikoina yrittäneet hillitä joulun juhlintaa. Esimerkiksi Britanniassa joulun juhlinta tuli yleisesti hyväksytyksi vasta suositun kuningatar Viktorian aikana. Yhdysvalloissa, joka on nykyään melkein joulunvieton päämaa, juhlinta alkoi vieläkin myöhemmin.
Mitä muuten tarkoittavat pallot joulukuusessa? Ne ovat auringon vertauskuvia. Mistä on saanut nimensä Balderin sali? Tietysti se on saanut nimensä auringonjumala Balderista. Kuka nuuskii, ovatko lapset kilttejä? Tietysti saksalainen jumala Oden (Woden), joka tekee joulun aikaan yöllisiä lentoja. Silloin on varminta olla sisällä.
Mitkä ovat joulun hyvät uutiset? Muinaiset kaamosajan ihmiset kiipesivät vuorille todistaakseen auringon paluun ja palasivat alas vuorilta hyvä sanoma mukanaan: aurinko on palannut.
http://www.iki.fi/magi/metsola/arkisto/juhlat/joulu/historia.html
Kristittyjen päivämäärästä 25. joulukuuta:
''Kristityiltä meni melko pitkään asettaa kristuksen syntymä
nykyiseen ajankohtaan. Heillä oli ollut perinne, jonka mukaan Maria
synnytti lapsen 25. päivänä, mutta kuukaudesta ei päästy
yksimielisyyteen ennen, kuin vasta vuonna 320 jaa. Katoliset
kirkkoisät valitsivat tuolloin kuukaudeksi joulukuun, mitä
ilmeisimmin korvatakseen roomalaisten pakanallisen ``voittamattoman
auringon syntymäpäivän'' (dies natalis solis invicti) ja kelttien
ja saksien joulun.''
''Vähitellen 25. joulukuuta sai kannatusta, kunnes vuonna 529 siitä
tuli yleinen juhlapäivä. Konstantinopolista käsin hallinnut
kristitty keisari Justinianus kielsi tuolloin kaiken työn ja
kaupanteon (paitsi kokeilta, leipureilta ja muilta
vastaavilta). Bragan kirkolliskokous kielsi vuonna 563 paastoamisen
joulupäivänä, ja neljä vuotta myöhemmin Toursin kirkolliskokous
julisti 25. päivän ja sitä seuraavat 12 päivät pyhäksi
juhla-ajaksi. Nykymaailma on jo tästä perinteestä luopunut, mikä
voi harmittaa nykyihmistä, joka joutuu menemään töihin vain parin
lomapäivän jälkeen.''
''Armenian kirkko ei hyväksynyt 25. päivää missään vaiheessa
Jeesuksen syntymäpäiväksi, vaan pitäytyy tammikuun 6. päivässä,
meidän loppiaisessamme.''
> En tiedä mitä länsimaiset buddhalaiset ajattelevat siitä, että eräiden
> kertomusten mukaan myös Buddha syntyi joulukuun 25. päivänä. Eräiden
> laskemien mukaan toistakymmentä ristiinnaulittua neitseestä syntynyttä
> vapahtajajumalaa ajalta ennen Jeesusta on syntynyt joulukuun 25.
> päivänä.
Noista olisi kiva saada lähdeviitteitä, jos sinulla on niitä tiedossa.
Joulun historiaa ja perinteitä
Joulu-sanan alkuperä. Joulu, jól, jehwla on muinaisgermaaninen auringonkierron juhla, vuoden juhlista suurin. Sanan syntyperää ei tunneta, vaikka suosittu kansanluulo liittää sen samalta kuulostavaan hjul -sanaan eli pyörään. Pyörä kuvasi vuoden kiertoa tai aurinkoa. Kielitieteilijät tosin huomauttavat, että hjul on myöhäisempi lainasana, eikä luulon logiikkakaan ole häävi. Myös sana juhla on samaa juurta. Uudempi väläys yhdistää joulun öl-sanaan eli olueen, mutta se ajatus on vielä kauempana kielitieteen todellisuudesta. Kansainvälisesti ajatellen joulu kaikkialla maailmassa on pääpiirteiltään samanlaista, mutta eri kansoilla on joulun vietossaan myös erityispiirteensä. Suomi on monin tavoin erityisasemassa. Joulupukki asuu Suomessa ja Suomi on myös eräs harvoista maista, jossa alkuperäinen joulu-sana on säilynyt. Englanninkielistä joulusanaa Yule ei muualla käytetä juuri lainkaan. Muissa kielissä joulusanaan usein liittyy Kristus - Christmas, Kersfees, Kristovym. Ranskalaisten Noel, italialaisten Natale ja espanjalaisten Navidad pohjautuvat latinan sanaan Natalis, joka tarkoittaa syntymäjuhlaa. Saksalaisille joulu on Pyhä yö, Weihnacht.
Talvipäivänseisaus. Jo ennen, kuin joulu liittyi juhlana kristinuskoon - juhlittiin sydäntalvella, talvipäivänseisauksen aikoihin. Tästä sydäntalven juhlatavasta on sitten kehittynyt hyvin pikän ajan kuluessa se joulu, jollaisena me sitä vietämme. Sydäntalven juhla on liittynyt maanviljelyskulttuuriin ja on iältään ainakin 4 000 vuotta vanha perinne. Roomalaiset viettivät talvipäivänseisauksen aikaan (17.–23. joulukuuta) Saturnalia-juhlaa. Pohjoisella pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on gregoriaanisessa kalenterissa joulukuun 21. tai 22. päivänä. Kalenterin muuttuessa juliaanisesta gregoriaaniseksi joulu jäi joulukuun 25. päiväksi eli se on hieman väärällä paikalla
sen perusteella pitäisi meiltä riistää joulun tuoma ilo? Lähes kaikki kristilliset juhlat perustuvat tuona aikana vietettyihin pakanallisiin juhlapäiviin, myös juhannus auringonpalvontajuhlana.
Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymäjuhlana, myös ne, jotka eivät ole aktiivisia uskovaisia. Jokainen omalla tavallaan, kuitenkin pääasiana on koota perhe yhteen ja nauttia yhdessäolosta. Nykyaikana se on entistä tärkeämpää, tuo yhteenkuuluvuuden tunne, kun elämme kaikin tavoin "maailmanlopun tunnelmissa". Suotakoon siihen ankeuteen edes kynttilänvalo, joululaulut ja kiireettömyys.
Kaamos ei muuten pääty jouluun, vaan vasta tammikuun 21. päivän tienoilla.
Mutta ei joulun vieton tarkoitus ole olla stressaava ja kuluttava, sen vuoksi kieltäydyn jyrkästi kaikesta hössöttämisestä ja lahjojen ostosta serkun pojan kummin kaimalle, yleensä aikuisille. Ei sen myöskään tarvitse sisältää kahtakymmentä ruokalajia tai ylenmääräisesti mitään. Riittää, kun voi tuntea hyvää mieltä ja rauhaa - sitä suon koko sydämestä kaikille, myös Sulle, jos et joulua muuten haluakaan viettää.
terveisin
Mirkku
Hyvä ajatus vaihtaa ajatuksia ihan arjen asioista. Nehän ne niitä tärkeitä on. Itse olen sairaslomalla ja päänuppi ajatuksista aivan autio. Joulusta puhuminen saa aikaan allergisen reaktioin. Entinen 100% jouluihminen ei oikein tahdo kestää sitä hösäämistä, joka alkaa jo marraskuun puolivälistä. Joulu on kyllä mahdottoman kiva, kun joku muu sen laittaa! Osaan kyllä nauttia tunnelmasta. Totta on kyllä, että jotain mukavaa tekemistä olisi syytä kehitellä. Tämä pimeydessä eläminen tekee ihmisestä kyllä aika lailla selvää kamaa. Nykyään ei voi kynttilöitäkään poltella vapaasti, kun katit kirmailee ympäri nurkkia ja käräyttävät vielä karvansa. Voikaa hyvin!