Syliini sinut otan
varoen, aroin käsin.
Sinussa asuu elämä;
tämä päivä ja tuleva.
Mitä kirjoitankaan
puhtaaseen sydämees?
Sen kaiken sinä kannat
mukanas huomiseen.
Aarteista kalleimmat sinne
tahtoisin lahjoittaa;
rakkaus, usko, toivo
ja luottamus Jumalaan.
Opettaa jospa voisin,
sua näkemään kauneuden;
taivaalla sateenkaaren
kukkanurmien viehkeyden.
On edessäs pitkä matka,
sitä enkelis suojelee.
Tässä tuuditan
unista lasta.
Unen portti jo aukenee.
varoen, aroin käsin.
Sinussa asuu elämä;
tämä päivä ja tuleva.
Mitä kirjoitankaan
puhtaaseen sydämees?
Sen kaiken sinä kannat
mukanas huomiseen.
Aarteista kalleimmat sinne
tahtoisin lahjoittaa;
rakkaus, usko, toivo
ja luottamus Jumalaan.
Opettaa jospa voisin,
sua näkemään kauneuden;
taivaalla sateenkaaren
kukkanurmien viehkeyden.
On edessäs pitkä matka,
sitä enkelis suojelee.
Tässä tuuditan
unista lasta.
Unen portti jo aukenee.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mukava saada taas runo sinulta; nimimerkittäkin olisin melkein tuntenut herkän kädenjälkesi.
Lapsuus on täällä hiukan väheksytty aihe siihen nähden, kuinka merkittävä vaihe se itsekullekin on on ollut. Luultavasti pysyvimmät muistot tulevat lapsuudesta. - Vaikuta lapseen, muuta tulevaisuutta.
kaunis runo. Tämä on sellaista runoutta, jota kutsun "herkästi särkyväksi".. Elämä on hauras, mutta usko, toivo, rakkaus kai sitä vahvistaa.. Kiitos sinulle..
runoystävät huomiostanne. Tämä oli nyt jälleen tällainen "isoäitiruno", jonka muusana on pieni , muutaman kuukauden ikäinen suloinen poika.
Niin....mitä kirjoitammekaan lasten sydämiin????
-sydämeesi kätkit sen,tuon ajatuksen,,,
toiveemme meiltä,lapsosille viattomille,maailma
älä raasta lapsemme lapsuutta liian aikaisin.Kumpa sinut sielusi herkkä säilyisi ain!
säilyisi puhtaana,läpi maailman pahuuden.
tuoko vain kyynelen? nuku pienoinen mummom kultainen ,vielä tovinen,poskin pehmein,vierelles!Enkelin minä toivoisin,pieni
puhtoisin?-TV:uneksiva ipeli..
Olen itsekin äiti.Tuudittanut sylissäni omaa lastani,toivonut siinä pienoisen vierellä.Kuinka
voisin suojella,häntä tämän maailman pahuudelta.
-Äiteys on ainakin minulle kaikkein kaunein ja koossapitävä voima.
Pyydän sydämestäni anteeksi väärinkäsitystäni. Joskus tämä ruudun välityksellä tapahtuva viestittäminen voi aiheuttaa sitä. Olen vilpittömästi pahoillani.
Kiitos, kun vastasit ja sain korjata virheeni.
Siunausta Sinulle ja perheellesi.
t:Annanen
Suloinen runo isoäidiltä.
Melkoinen inspiraation lähde on pikkuinen muusa-
si.
Kiitos lukunautinnosta ja ihania yhteisiä hetkiä
vesselin kanssa.
Kiitos lindalindalle ja uneksivalle ipelille.
Viimeksi mainitun kiitoksessa taitaa olla mausteena "hivenen" ivaa.
Pikkuinen on verraton runomuusa ja ilon lähde. Nyt hän on oppinut taidon, miten elämässä pääsee eteenpäin. Mikä valtava innostus ja tarmo hänessä onkaan. "Uneksivan ipelinkin" iva sulaisi sitä katsellessa....