eli pojalla ekat kisat viikonloppuna ja kuvia olisi kiva ottaa. Vaan milläs asetuksilla? Kamerana on Canon 400D, ja putkina Canon EF 70-300mm F4-5.6 IS USM ja Sigma 18-50mm F2.8 EX DC Macro. Halli on melko hämärä, altaan lähtötelineen vastakkaisella seinällä on ikkuna (iltakisat, eli ulkona jo pimeää), ja katossa altaan päällä (korkealla)loistepukivalaisimia muutama kappale. Ainoa paikka kuvien ottoon on altaan pääty lähtötelineitä vastapäätä. Salamaa ei kisoissa tietenkään saa käyttää.
Järkkärin käyttö on vielä opettelun alla, ja kun on lyhyet kisat, ei ole hirveän paljon tilaisuuksia kokeiluunkaan.
Järkkärin käyttö on vielä opettelun alla, ja kun on lyhyet kisat, ei ole hirveän paljon tilaisuuksia kokeiluunkaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ensiksikin pistä kamera jalustalle.
Kennon herkkyys niin suureksi kuin hyväksyt. Sen voi testata jo etukäteen. Aukko suurimmilleen, ja ajaksi tule sitten mitä tulee.
Paras tilaisuus on lähtötelineillä, kun lähettäjä alkaa sanoo "valmiina". Sen jälkeen on vähän onnessaan, miten tarkennus osuu ja riittäkö aika pysäyttämään kuvan. Usein pieni liike-epätarkkuus kuvassa ei haittaa, jos kohde on tarkka.
Jos kisa on lyhyt, niin voit vaikka pistää sarjatulen päälle. Voit sitten tarpeen mukaan antaa laukoa ja katsoa jälkikäteen, mitä jäi haaviin. Kannattaa harjoitella ensin, ettei kortti ole täynnä ennen käännöstä. Digillä harjoittelu on paljon halvempaa kuin filmillä.
Ensiksikin pistä kamera jalustalle.
-------
Älä ikinä käytä jalustaa urheilussa, ei sillä ole mitään virkaa.
Opettele laukaisemaan oikein. Puristuslaukaisu etusormen nivelellä.
-------
Paras tilaisuus on lähtötelineillä, kun lähettäjä alkaa sanoo "valmiina". Sen jälkeen on vähän onnessaan, miten tarkennus osuu ja riittäkö aika pysäyttämään kuvan. Usein pieni liike-epätarkkuus kuvassa ei haittaa, jos kohde on tarkka.
--------
Miten niin onnessaan?
Jos osaa kuvata ei mikään ole onnessaan.
Autofokus pois päältä, esitarkennus 1,5 siitä missä uimarit lähtevät. Lähtöloikkaan tarvitaan 1/500 osa eli ainakin 1600 iso.
Kukas sen salaman muuten on kieltänyt? Ei se uimareita haittaa.
Aina joku kuvaa katsomosta salamalla.
Liike-epäterävyys on oikea termi.
-------
Jos kisa on lyhyt, niin voit vaikka pistää sarjatulen päälle.
--------
Höpönpöpön. Sarjatulella ei kuvaa kukaan kohtisuuntautuvaa liikettä. Jos teet niin et mitenkään voi kuvata sitä kohtaa, jossa liike parhaimmillaan. Sarjakuvaus on 2-8 ruutua sekunnissa sinun kamerallasi se on alle 3. Mieti tai laske miten monta ruutua saat sen aikan kun uimari hyppää kaksi metriä eteenpäin.
--------
Voit sitten tarpeen mukaan antaa laukoa ja katsoa jälkikäteen, mitä jäi haaviin. Kannattaa harjoitella ensin, ettei kortti ole täynnä ennen käännöstä. Digillä harjoittelu on paljon halvempaa kuin filmillä.
---------
Tuolla tavalla ei koskaan opi kuvaamaan, kamera laukaistaan kun on siihen syy. Digillä harjoittelu on kalliimpaa kuin filmillä.
Lähtien siitä otaksumasta että ostaa digin ja tietokoneen ja ohjelmat yms...ensimmäinen tulostimesta tuleva kuva saattaa maksaa 1000 euroa. Filmillä kuvataan silloin kun pitää...ei silloin kun annetaan ameran ottaa kuva.
Puusa
"Miten niin onnessaan?"
Ammattilaisen ja amatöörin eroittaa siitä, että toinen tietää mitä pitää tehdä ja miten se tehdään - ainakin puheissaan. Jos tämä olisi totta, taksit eivät ajaisi kolareita, lentokoneita ei putoaisi ja valokuvaajat ottasivat vain kuvia, jotka saavat myytyä.
Kaikissa tapahtumissa, jossa on mukana laitteita ja ihmisiä, on myös sattumalla sormet pelissä.
"Autofokus pois päältä, esitarkennus 1,5 siitä missä uimarit lähtevät. Lähtöloikkaan tarvitaan 1/500 osa eli ainakin 1600 iso."
Tästä olen eri mieltä. Kun poika seisoo lähtötelineellä, kannattaa ottaa kuva, jotta saisi varmasti jotain.
"Kukas sen salaman muuten on kieltänyt? Ei se uimareita haittaa."
Parempi noudattaa järjestäjän kuin kuvaajan antamia ohjeita. 50 m altaalla salama ei varmasti haittaa vaikka se välähtää edessä, mutta ei siitä ole hyötyäkään.
"Sarjatulella ei kuvaa kukaan kohtisuuntautuvaa liikettä."
Minä kuvaisin, sillä parempi on pari veikkausta kuin yksi. Hypyn aikana ei ole turhaa aikaa miettiä.
"Mieti tai laske miten monta ruutua saat sen aikan kun uimari hyppää kaksi metriä eteenpäin."
Ilmalennon aika ei riipu hypyn pituudesta vaan korkeudesta. Jos ottaa kolme kuvaa sekunnissa, kuvia tulisi vähintään kaksi korkeintaan kolme. Jos yrität kuvata hypyn aikana "sitä kohtaa, jossa liike parhaimmillaan" et saa yhtään kuvaa.
"Liike-epäterävyys on oikea termi."
Mitä väliä? Useimmille tärkeätä on ymmärtää toisen tarkoitus, joten fiksut eivät välitä tällaisista lapsuksista. Sensijaan minä en ymmärtänyt mitä tarkoittaa "esitarkennus 1,5 siitä missä uimarit lähtevät". Muuten standardien mukaan luvun perään pitää kertoa mittayksikkö ("Lähtöloikkaan tarvitaan 1/500 osa" mistä " eli ainakin 1600 iso" mikä iso?.)
"Digillä harjoittelu on kalliimpaa kuin filmillä."
Alkuperäisellä kirjoittajalla oli digikamera, joten eiköhän sillä ole hänen halvempi harjoitella kuin filmillä.
Valokkuvauksesta on tullut jokaiselle mahdollinen harrastus, jossa itse voi ottaa niin hyviä kuvia, että niitä on mukava katsoa jälkeenpäin. Harrastuksen hyvä puoli on siinä, että saa kuvata mitä tahtoo ja voi rauhassa epäonnistua sekä omien kuvien ottamisessa että ohjeissa. Yksikään "Hankala paikka harjoitella" -kirjoituksessa ollut ohje ei ollut laitteille vahingollinen. Jotkin ohjeista oli kieltämättä outoja, mutta virheet olisi voinnut korjata ystävällisesti eikä mollaten.
Olen ammattilehtikuvaaja.
Olen kuvannut esim. ainoana pohjoismaisena kolmet Olympialaiset keskikentältä IOPP:ssä.
Moskovassa ja Los Angelesissa kuvasin uintia lisäksi viikon ja olen seurannut Sievistä aina lopettamiseen saakka kisoissa, olen kuvannutkymmeniä uintikilpailuita, sivuni ovat osoitteessa. www.jorepuusa.fi, ja minä tiedän mistä puhun, 100% varmasti.
Lehtikuvaaja ei sorru sattumaan.
kuvatoimistokuvaajan on onnistuttava aina.
Autofokuksen ottaa jokainen ammattikuvaaja pois kuvatessaan lyhyen actionin jotta automaatti ei pumppaa eestaas vahingossa.
Uimari ei seiso vaan on kumartuneena siten että kädet ovat lähellä nilkkoja, kasvoja ei näe. Kun hän lähtee vartalo ojentuu ja kasvot näkyvät hetken siinä mihin on asetettu fixfocus.
Ainoa keino saada skarppi kuva.
Järjestäjä ei kiellä salamia vai onko kysytty ja on kieltänyt. Mistä tiedät että allas on 50 metriä, niitä on harvassa.
Lisäsalama avaa varjon vaikka etäisyys olisi 50 metriä esim 1600 iso:lla.
Kuvaa vaan sarjatulella mutta todennäköisesti menetät kaikki ruudut.
Mietipä seuraavaa.
Kun satasen juoksija tulee kohti 10 metriä sekunnissa ja kamera kuvaa viisi ruutua sekunnissa, juoksija liikkuu 2 metriä jokaisen laukaisun välillä.
Ammattilainen määrittää kuvaushetken siten että liike ja kasvot ovta OK. Jos sokeana painat laukaisijaa kokoajan on 95% todennäköistä että kaikki ruudut ovat huonoja.
Mutta sopii koettaa.
Luuletko että uimari hyppää ylöspäin!!Tässä on kyse uinnista ei telinehypystä. Uimari syöksyy viistosti suoraan kohti vettä mahdollisimman pitkälle.
Jos siinä alkaa hypätä korkeutta on taatusti viimeinen.
Montako uimaskabaa olet kuvannut?
Jos kaikki käyttävät vääriä termejä ei kohta ole yhteistä kieltä.
Valokuvauksen termejä on yksi oikea ja loput vääriä.
Vääriä termejä käyttäen ei tiedä kuka tarkoittaa mitäkin.
Vai pitäiskö kirjoittaa "näpsyttelee" kun tarkoittaa kameran laukaisua esim.
Valokuvaajille 1/500 ja 1600 iso ovat standardeja nillitit mitä nillitit.
Kun antaa neuvoja aloittelijoille ei pitäisi puhua puutaheinää vain siksi että haluaa kovasti neuvoa tietämättä mitään.
Jos väärät neuvot korjaa ei kyseessä ole mikään mollaus vaan tietämättömän pelastaminen suuremmilta virheiltä.
Käyn silloin tällöin näillä amatööripalstoilla lukemassa kauhusta kankeana miten suurin osa neuvoista on totaalin vääriä ja johtavat oppimisen hidastumiseen.
Amen..puusa.
kirjoitat puutaheinää, jos luulet ihmisen, joka kyselee tällaisessa paikassa neuvoja, tarvitsevan ammattilaiselle sopivia ohjeita. Tiedän, että olet valokuvaaja, mutta se ei tee valitettavasti sinusta hyvää kirjoittajaa. Autofokus-pois-päältä-esitarkennus-1,5-siitä-missä-uimarit-lähtevät -tyyliset ohjeet tuskin auttavat aloittelijaa.
"Lehtikuvaaja ei sorru sattumaan.
kuvatoimistokuvaajan on onnistuttava aina."
Heheh. Kyse ei ole kuitenkaan kenenkään loistavuudesta vaan tavallisen ihmisen ottamista tavallisista kuvista, jotka ovat kivoja, jos ne onnistuvat, mutta jos ne eivät onnistu, ei kyse ole elämästä ja kuolemasta.
"Autofokuksen ottaa jokainen ammattikuvaaja pois kuvatessaan lyhyen actionin jotta automaatti ei pumppaa eestaas vahingossa."
Tämän vuoksi on paras ottaa kuva jo siinä vaiheessa kun poika menee korokkeelle ja katsoo suoraan eteenpäin. Tämä onnistuu varmasti ja kaikki muu on sattumaa - ainakin muille kuin täydellisille ammattikuvaajille.
"Lisäsalama avaa varjon vaikka etäisyys olisi 50 metriä esim 1600 iso:lla."
Kameran salaman ohjeluku on 13, joten sillä ja ammattilaisen välineillä on pieni ero.
"Jos siinä alkaa hypätä korkeutta on taatusti viimeinen."
Ilmalennon ajan määrää pelkästään putoamiskorkeus ja maan vetovoima. Metrin korkeudelta pudotettu pallo putoaa samassa ajassa kuin metrin korkeudedelta suoraan eteenpäin ammuttu luoti.
"Montako uimaskabaa olet kuvannut?"
Kuinka monta fysiikan kurssia sinä olet suorittanut? Putoaminen on silkkää fysiikkaa.
"Valokuvaajille 1/500 ja 1600 iso ovat standardeja nillitit mitä nillitit."
:-) Juuri tätä tarkoitin. Sellaiset ohjeet, joita kukaan muu ei ymmärrä, ovat turhia. Harrastelijat käyttävät usein vääriä termejä, mutta ei sillä ole merkitystä, jos sekä puhuja että kuulija ymmärtää ne samalla tavalla.
"... johtavat oppimisen hidastumiseen."
Sinunkin elämäsi olisi helpompi, jos et pitäisi muiden opettamista kutsumustehtävänä. On hienoa, että kerrot miten jonkinlaisen kuvan voi ottaa, mutta miksi syyllistät muita? Vuosia sitten luin jostain netissä kirjoituksesi mustien koirien kuvaamisesta ja se oli hieno. Ohjeet olivat selkeitä ja sellaisia, että jokainen harrastelija osaisi noudattaa niitä. Hankala paikka harjoitella -kirjoituksessa ei ollut mitään sellaista, mitä olisi pitänyt mollata. Pilkka loppuu siihen, mistä ymmärrys alkaa.
Ihmisten suhde kuviin on muuttunut. Tärkeätä kuvassa ei ole esteettiset arvot vaan se, että itse otettu kuva tutusta merkitsee kuvan ottajalle paljon enemmän kuin ammattilaisen otos. Digikamerat ovat parasta mitä valokuvaukselle on tapahtunut.
"minä tiedän mistä puhun, 100% varmasti."
niin minäkin :-)
Väärien neuvojen antaminen siksi, että se on antajasta hauskaa ei ole mielestäni hyvä asia. Mutta jatka sitä jos huvittaa.
Ohjeillani ei tee niitä virheitä joita tekee väärillä antamillasi ohjeilla.
Kuvat onnistuvat siis paremmin oikeilla kuin väärillä ohjeilla.
Ohjeluku 13 ja 1600 ISO avaa varjon 50 metrin päästä.Jos et tiedä mitä varjon avaaminen on niin!!!!!
Uintiskaboissa hypätään eteenpäin ei ylös kuten väitit.
Kyseessä ei ollut fysiikka vaan uintiskaban kuvaaminen, jos osaat fysiikkaa neuvo fyysikoita, mutta älä anna vääriä ohjeita amatööreille ja jätä urheilukuvaamisen neuvominen urheilukuvaajille.
Digikamerat ovat pahinta mitä valokuvaukselle on tapahtunut koska kaltaisesi fyysikotkin voivat alkaa antaa vääriä neuvoja.
I rest my case here.
jatka sinä asioiden sotkemista.
Jore Puusa
"Mieti tai laske miten monta ruutua saat sen aikan kun uimari hyppää kaksi metriä eteenpäin."
Aika riippuu pelkästään putoamiskorkeudesta. Kuvia ehtii ottamaan kaksi tai kolme, jotka kaikki ovat teräviä, jos altaan päästä (50 m) on tarkennettu hyppääjään. Syvyysterävyyden voit katsoa http://www.dofmaster.com/dofjs.html, jos et osaa laskea.
"Kun satasen juoksija tulee kohti 10 metriä sekunnissa ja kamera kuvaa viisi ruutua sekunnissa, juoksija liikkuu 2 metriä jokaisen laukaisun välillä."
Kum kymmenvuotias poika ui sekunnin, hän liikkuu 1-1,5 metriä. Altaan päässä terävä alue on noin 6 metriä kyseisellä kameralla, kun polttoväli on 300 mm (f/5,6) ja muulla kuvaajan kalustolla enemmän. Yhdellä tarkennuksella onnistuu kuuden kuvan sarja isolla altaalla. Luulen, että Canonista löytyy seurantatarkennus, jolla ei pitäisi olla mitään ongelmia seurata uimaria.
Linssien sysyysterävyys on yllättävän suuri. Jos Sigman polttoväliksi laittaa 18 mm ja tarkentaa kuuden metrin päähän, kaikki mikä on kolmen metrin päässä tai kauempana on tarkkaa (kun aukko on 2,8. Himmentämällä laajenee syvyysterävyys.)
"Ammattilainen määrittää kuvaushetken siten että liike ja kasvot ovta OK."
Ilmalennon kesto on lapsilla sekunnin luokkaa, sillä he eivät jaksa ponnistaa korkealle (ihanneponnistuskulma lienee noin 40 astetta ylöspäin). Kameran viive lienee muutama sekunnin kymmenys ja kuvaajalla toinen mokoma, joten turha siinä on yrittää katsoa kasvoja, jos haluaa kuvan.
"Ohjeluku 13 ja 1600 ISO avaa varjon 50 metrin päästä.Jos et tiedä mitä varjon avaaminen on niin!!!!!."
Ohjeluvut pätevät vain yhdelle polttovälille. Salamat on suunniteltu huomattavasti lyhyempiin etäisyyksiin kuin 50 metriin, joten todellinen ohjeluku tällä etäisyydellä on jotain aivan muuta. Asia ei selviä kuin kokeilemalla, mutta yllätyn, jos salaman vaikutus näkyy 50 metrin päähän.
Toki olen kuvannut salamalla yli 100 metrin päästä, mutta silloin käytin paljon voimakkaampaa salamaa ja Fresnel-linssiä.
"jos osaat fysiikkaa neuvo fyysikoita, mutta älä anna vääriä ohjeita amatööreille ja jätä urheilukuvaamisen neuvominen urheilukuvaajille"
Minä neuvoin vain harjoittelemaan etukäteen ja ottamaan varmuuden vuoksi kuvan pojasta telineeltä jo ennen lähtöä.
Minusta alkuperäisen vastaajan neuvo jalasta tuntui kummalta, mutta kun laskee syvyysterävyyden altaan yli, ajatus saattaisi olla hyvä (ellei linssissä olisi kuvanvakaajaa). Kameranhan saa nopeasti irti jalasta.
"Digikamerat ovat pahinta mitä valokuvaukselle on tapahtunut koska kaltaisesi fyysikotkin voivat alkaa antaa vääriä neuvoja."
Parasta digikameroissa on se, että töitä saavien lehtikuvaajien pitää osata kuvaamisen lisäksi myös käyttäytyä.
On olemassa fysiikan teorioita.
Ja on olemassa käytännön osaamista.
Kun uimaanlähtevä uimari lähtee uimaan uimistarkoituksessa ei häntä kuvaavan valokuvaajan kannata laskea sattuman varaan.
Jos painat kameran laukaisijaa sarjana, kun lähtöpiip kuuluu, et saa sitä kuvaa, jossa kasvot näkyvät hetken.
Siksi annoin tässä oikean neuvon ja sinä väärän.
Olen kuvannut kymmeniä uintikilpailuja ja sinä et ainuttakaan.
Osaat fysiikkaa, minä en, mutta meista kahdesta toinen saa kuvan joka kelpaa uijan vanhemmille tai lehtiin.
Ja niin saa aloittelijakin jos seuraa oikeaa ei väärää neuvoa.
Valokuvaaminen on reaktioista kiinni ja niihin oppii kun kuuntelee ohjeita.
Kun kameran autofokus otetaan pois päältä ja kamera tarkennetaan ja tarkennus teipataan siihen kohtaan, jossa on nähnyt muiden uimareiden kasvojen näkyvän, niin on aivan varmasti todennäköisempää, että saa kasvot näkyviin kuin siinä kuvassa jossa alat laskemaan matemaattisia todennäköisyyksiä.
Uinityylejä on poju monta, on perhosta, on rintaa, on vapaata kaikissa kasvot näkyvät eri tavalla.
Sarjatulella ei kuvaaja voi valita hetkeä, jossa uija tai juoksija tai seiväshyppääjä tms on parhaassa asennossa tms.
Seurantatarkennukset toimivat joskus, joskus eivät. Kun uidaan perhosta, on uijan edesse veden roiskahdus johon kamera tarkentaa.
Mutta kun et ole uintia kuvannut niin turha tästä on nillittää kanssasi. Tässä ei ole kyse uinnista eikä neuvoista vaan pelko siitä että sinulta menee väärien neuvojen antajana kasvot.
Linsseissä sinällään ei ole yhtään mitään syvyysterävyyttä.
On vain lasia ryhmissä.
Syvyysterävyyden yksi määräävä tekijä on himmeninaukko ja toinen tässä oleellinen kennon koko. 18 millisellä ei uintia kuvata. Syvyysterävyys ei laajene vaan suurenee.
Kamera laukaistaan ennakkoon kun ensin on harjoiteltu se kohta missä laukaisu tehdään.
Kun tarkennus on teipattu kiinni, tulee samassa kohdassa aina tarkka kuva kun laukaisuennakko kokeillaan ja opetellaan.
Esim. mäkihypyssä laukaistaan rännistä kuuluvan äänen muuttumisen perusteella.
1600 iso ja 13 ohjeluku avaa varjon 50 metrissä.
Tosin tässä on kyseessä 25 metrin rata.
Seuraavaa et ole kuullut:
Jos meillä on kohteessa 10 000 yksikköä valoa ja siinä vieressä 1 yksikkö niin jos lisäämme yhteen yksikköön toisen, siinä valon määrä kasvaa kaksinkertaiseksi mutta 10 000 1 on hiukan vähemmän...;-) Valon määrä myös kasvaa tai pienenee etäisyyden neliössä.
Urheilussa ei käytetä jalustaa ( jalusta -ei jalka) urheilussa kamera ja kuvaaja ovat yhtä, jotta ergonomia toimii.
Minä käyttäydyn hyvin ja osaan kuvatakin erittäin hyvin. Mutta kun aloittelijaparoille annetaan vääriä neuvoja, saatan oikaista väärän tiedon jakajaa. Jos siitä tuli itku, mene kertomaan äidille.
Puusa.
PS..merkittävästi uskottavammaksi tekstisi tulisi ellet piiloutuisi narisemaan nimimerkin taakse. Pelotttaako elämä?
Muistaakseni sinä olet lähtenyt joltain palstalta ainakin kolme kertaa lopullisesti saman viikon aikana, joten vastaan, jos vaikka sattuisit vielä seuraamaan tätä keskustelua :-)
"On olemassa fysiikan teorioita."
Ja ne ovat siitä kivoja, että ne pitävät paikkansa. Todella harvoin niihin tehdään tarkennuksia.
"Siksi annoin tässä oikean neuvon ja sinä väärän."
Olen antanut kaksikin neuvoa. Toisen mukaan poika kannattaa kuvaa jo ennen hyppyä ja toisen mukaan paikkaan kannattaa tutustua etukäteen. Kumpiko on väärä?
"Olen kuvannut kymmeniä uintikilpailuja ja sinä et ainuttakaan."
Olen niin vanha, että olen kuvannut uimahallissa viimeiksi 80-luvulla filmille, joten en ole pätevä neuvomaan miten kannattaa kuvata digillä.
Montako lastesi uintikilpailua olet kuvannut?
"Valokuvaaminen on reaktioista kiinni ja niihin oppii kun kuuntelee ohjeita."
Eka väite on totta, toinen ei. Kuvaamista oppii vain kuvaamalla. Huippu-urheililjoiden reaktiot on helppo ennakoida, mutta lasten reaktioajat vaihtelevat paljon enemmän.
"Kun kameran autofokus otetaan pois päältä ja kamera tarkennetaan ja tarkennus teipataan siihen kohtaan, jossa on nähnyt muiden uimareiden kasvojen näkyvän, niin on aivan varmasti todennäköisempää, että saa kasvot näkyviin kuin siinä kuvassa jossa alat laskemaan matemaattisia todennäköisyyksiä."
Joka osaa tehdä tämän, ei kysy täällä neuvoa. Edelleenkin lasten ja aikuisten huippu-urheilijoiden reaktioaikojen hajonnassa on suuri ero.
"Syvyysterävyyden yksi määräävä tekijä on himmeninaukko ja toinen tässä oleellinen kennon koko"
Minulla on varmaan huonommat välineet, sillä etäisyys vaikuttaa niissä syvyysterävyyden laajuuteen :-)
"Kamera laukaistaan ennakkoon ..."
Minun kamerassa ei valitettavasti ole mahdollista laukaista ennakkoon.
"Kun tarkennus on teipattu kiinni, tulee samassa kohdassa aina tarkka kuva kun laukaisuennakko kokeillaan ja opetellaan."
:-)
"Seuraavaa et ole kuullut:
Jos meillä on kohteessa 10 000 yksikköä valoa ja siinä vieressä 1 yksikkö niin jos lisäämme yhteen yksikköön toisen, siinä valon määrä kasvaa kaksinkertaiseksi mutta 10 000 1 on hiukan vähemmän...;-) Valon määrä myös kasvaa tai pienenee etäisyyden neliössä."
En todellakaan ole kuullut, että valon määrä kasvaa etäisyyden neliössä. Valon määrä vähenee etäisyyden neliössä, jos väliaine on homogeeninen ja läpinäkyvä (eikä tapahdu heijastuksia tms).
Varmaan tarkoitit tällä valaistusvoimakkuutta, jonka yksikkö on luksi. Ihan hatusta vetäen, voisi veikata uimahallissa olevan noin 2-300 luksia. Jos vieressä olisi 10000 kertaa suurempi valaistusvoimakkuus, oli se yli 10 000 000 luksia eli moninkertaisesti leikkaussalien valovoimakkuus. Miten muuten 10001 on hieman vähemmän kuin 2.
Kielelliset korjaukset ilmeisesti perustuvat henkilökohtaiseen kuvaajien standardiinsi, jonka mukaan yksiköitä ei tarvitse merkitä. Nykysuomen sanakirjan mukaan valokuvauksessa käytetään jalkaa. Olen suorittanut fysiikanopinnot englanniksi, joten minulla varmaan loppuiän syvyysterävyys laajenee, mutta harvoinhan näistä edes puhutaan.
"Minä käyttäydyn hyvin ja osaan kuvatakin erittäin hyvin."
Työt pitää tehdä niin hyvin, ettei tarvitse itse kehua!
Harrastuskuvaamisessa on hienoa se, että asiat saa tehdä niin kuin haluaa. Luultavasti kuvaisin kahdella rungolla tämän keskustelun jälkeen. Oman muksun hypyn kuvaisin sarrrrjana (jos sellainen olisi kilpailussa). Kun lapset tulisivat omaan päähän, kuvaisin suoraan edestä laajakulmalla, jolloin samaan kuvaan mahtuisi kaikki uimarit. Hienointa lasten urheilussa on se, että viimeinenkin on sankari, joka on kuvaamisen arvoinen.
"merkittävästi uskottavammaksi tekstisi tulisi ellet piiloutuisi narisemaan nimimerkin taakse."
Olen käyttänyt tätä nimimerkkiä täällä pitkään. Nimeni ei sanoisi kenellekään mitään.
"Tässä ei ole kyse uinnista eikä neuvoista vaan pelko siitä että sinulta menee väärien neuvojen antajana kasvot."
Harrastelijan suuria iloja on oikeus olla väärässä. Työssä kuvaan pääosan puulaakin julkaistavista kuvista. Koska en ole ammattilainen, voin tarvittaessa tehdä kuvaukset uudestaan, insinöörinä saan paljon parempaa palkkaa kuin valokuvaaja saisi. Parasta tässä työnantajan myönteinen suhtautuminen laitteisiin, ohjelmiin ja ulkopuoliseen koulutukseen työaikana, joten digikamerat ovat tehneet elämästäni mielenkiintoisemman.
..tämä edes aito Puusa?
En viittis tommosia kirjoittaa....
"minä olen oikeassa, sinä olet vääräsä" -tyyliset väitteet ovat aitoa Puusaa. Joskus joku esiintyi netissä Puusana ja Jore olisi ollut valmis lakitupaan, jos olisi tiennyt kenet haastaa.
Puusa ei ollut ennen kielipoliisi. Puusan määritelmiä löytää http://www.jorepuusa.fi/Koulu final/sanastoa.html jos haluat tietää jonkun käsitteen täsmälllisesti :-)
Paras suomalainen käsitteitö taitaa olla http://www.pikseli.fi/digifaq/dict.html
onkin.
Paljon oikeaakin asiaa....mutta pikkasen räväkästi esille laitettuna. Tuntuu että harrastelijan ei saisi harjoitella jos ei kerta osaa.....
Mitäpä jos kirjoitat valokuvauksesta, etkä minusta.
Vai osaatko?
Mitä enemmän aloittelijoille annetaan väärää tietoa jota täällä on solkenaan sitä enemmän ammattilaisilla on hankaluuksia työnsä teossa.
Kielipoliisi puuttuu kirjoitusvirheisiin, minä puutun siihen että valokuvauksessa on vain yhdet oikeat termit.
Jos termejä on yhtä monta kuin käyttäjääkin ei asioita pysty opettamaan.
vai olisko mukavaa jos kirves olisi sinulle "hakutin".
Mitä tulee muihin väitteisiisi tässä ne ovat tietysti silkaa paskaa kuten nimimerkkisurkimuksilta voi odottaakin.
Kun on niin pelkuri, ettei uskalla kirjoittaa nimellään, kannattaa jatkaa väärien neuvojen antamista mutta pysyä poissa arvostelemasta itseään rohkeampia henkilökohtaisesti.
Mietippäs itse: jos joku kirjoittaa seuraavan kaltaisia ajatuksia, uskoisitko että hän on entinen lehtikuvaaja?
"Valon määrä myös kasvaa tai pienenee etäisyyden neliössä."
"Valokuvaaminen on reaktioista kiinni ja niihin oppii kun kuuntelee ohjeita."
"Digillä harjoittelu on kalliimpaa kuin filmillä."
"Kamera laukaistaan ennakkoon kun ensin on harjoiteltu se kohta missä laukaisu tehdään."
"Syvyysterävyyden yksi määräävä tekijä on himmeninaukko ja toinen tässä oleellinen kennon koko."
"minä tiedän mistä puhun, 100% varmasti."
Kun et käytä yksikköjä, vastauksesi ovat täyttä hebreaa niille, jotka eivät tunne puusan valokuvaajastandardia tyyliin ("Autofokus pois päältä, esitarkennus 1,5 siitä missä uimarit lähtevät")
Kaiken tämän jälkeen on helppo ymmärtää, että valokuvaajat ovat huolissaan kuvaavista toimittajista eikä toimittajat pelkää, että kirjoittavat kuvaajat vievät heidän työnsä. 'Rupudigipokkarilla' aloittanut Olli Rinne on hyvä esimerkki siitä, miten harrastelijana aloittanut pystyy kirjoittamaan harrastelijoille ymmärrettävällä kielellä täyttä asiaa. Sinunkin kannattaisi ottaa mallia Pikselin digifaqista http://www.pikseli.fi/digifaq/1_verkko.html
"Jos termejä on yhtä monta kuin käyttäjääkin ei asioita pysty opettamaan. vai olisko mukavaa jos kirves olisi sinulle 'hakutin'."
Murteista löytyy muistaakseni 80 eri hillaa tarkoittavaa sanaa, arabeilla lienee 600 hevosta kuvaavaa ilmaisua ja eskimoilla satoja erilaisia lunta merkitsevää sanaa, mutta suomalaiset ovat saaneet marjat talteen ja eskimot elävät edelleen lumen keskellä. Olen ollut koulutuksessa, jossa opettaja puhui filmistä eikä kuvarullasta ja leieristä eikä tasosta, mutta kaikki ymmärsivät mitä hän tarkoitti. Paljon ongelmallisempia ovat ne, jotka jättävät yksiköt pois.
"Mitä tulee muihin väitteisiisi tässä ne ovat tietysti silkaa paskaa kuten nimimerkkisurkimuksilta voi odottaakin."
Siksipä olisi hyvä, että olisit esittänyt edes yhden virheellisen väitteeni. Edelleenkin minusta kannattaa tutustua kuvauspaikkaan etukäteen ja ottaa sellainen kuva, joka onnistuu varmasti :-)
"Kun on niin pelkuri, ettei uskalla kirjoittaa nimellään, ..."
Olin aikanani töissä lastentarhassa ja eräs pikkupoika sai silmälasit. Tämän jälkeen hän kiusasi ja tuuppi kavereita ja aina huomautti "minua ei saa lyödä, minulla on silmälasit". Nimellä kirjoittaminen on sinulle samanlainen hokema. Koko keskustelu lähti siitä, että sinä mollasit kirjoittajan sekavilla ohjeillasi tyyliin "me ammattilaiset...", mutta et kestä samanlaista tarkastelua omiin ohjeisiisi. Henkilöllisyys hämärtyy netissä niin paljon, että moni ihminen tunnetaan paremmin nettinimellä kuin omalla. Lienee turha sanoa, että netin käytäntö ei vaihdu toiveidesi takia.
Sivuston ylläpitäjä määrää kirjoitustyylin. Ohjeiden mukaan esimerkiksi "Esittää asiattomia ja loukkaavia kommentteja muista keskustelijoista". Katso välillä peiliin!
Minä olen nykyinen lehtikuvaaja, väitteesi kuolemastani ovat siis suuresti liioiteltuja.
-------
Valon määrä kasvaa tai pienenee etäisyyden neliössä.
Mikäs siinä sinua pännii? Niinhän se tekee. Luepa valokuvauskirjoja.
-------
Valokuvaaminen on reaktioista kiinni , mikä tässä sitten sinua pännii? Kun kuuntelee ohjeita, joita valokuvauksen opettajat antavat, oppii reagoimaan.
Eli mikä ongelma?
---------
Digillä harjoittelu on aina kalliimpaa kuin filmillä.
Filmikameran saa 20 eurolla R-kioskista ja jokaisen ruudun voi harkita ja piirtää etukäteen kuten koulutuksessa tehdäänkin.
Kertakäyttökameran jälkikin on parempaa kuin 200 euron digillä.
Mikä siis ongelma?
---------
Tarkennetaan sana sana vaihtui vahingossa laukaistaan sanaan.
So what, lipsautin virheen, joka on aika pieni niihin kymmeniin tai satoihin virheellisiin väittämiin joita nämä keskustelut ovat täynnään.
---------
Syvyysterävyyden yksi määräävä tekijä on himmennin, mikä siinä sinua nyppii vai väitätkö muuta, ja kennon koko on myös yksi tekijä. En nyt tajua miksi näistä ulvot...
---------
Minä tiedän 100% mistä puhun valokuvauksessa, opettaja joka heittää läppää tietämättä mitään,-- kuten täällä lähes kaikki on kohta entinen valokuvauksen opettaja.
---------
Jos ei osaa valokuvauksen yleistä kieltä kannattaa mennä esim kameraseuraan. Siellä yllä tajuaa miten termejä käytetään.
Mitään valokuvaamisen kieliasuun kuuluvaa ohjetta ei täällä Suomi 24 tietääkseni ole.
--------
Sinunkin kannattaa menää lukemaan kouluni verkossa.
www.jorepuusa.fi olet siinä 11 tuhannes joka niin tekisi.
Minä nimittäin opetan siellä valokuvausta käytännön tasolla en termejä kuten Rinne tekee.
..............
Nimettömänä kirjoittaminen on pelkuruutta, eikä sivun palveluntuottaja ole sinua käskenyt kirjoittaa nimimerkillä.
Jos kaikilla olisi senverran munaa että uskaltaisivat seistä sanojensa takana netissä,-- henkilöön menevät loukkaukset loppuisivat nopeasti.
Mutta kun pelkää niin pelkää.
Pelkuri on pelkuri sitä enemmän mitä pitempään selittää pelkäämistään.
Erilaisilla keskustelupaikoilla on vaihtelee tavat käyttää omaa nimeään. Sivuilla, joissa on on toimiva ylläpito (kuten esimerkiksi digicamera.net), on nimen käyttäminen luonnollista. Tällaisilla sivuilla ei käytetä nimijä, sillä täällä on ihmisiä, jotka eivät noudata käytöstapoja. Miksi muuten keskustelet täällä etkä esimerkiksi digicamera.netissä?
"Minä olen nykyinen lehtikuvaaja, väitteesi kuolemastani ovat siis suuresti liioiteltuja."
En todellakaan tiennyt, että olet edelleen lehtikuvaajana. Minkä lehden kuvaajana olet?
"Valon määrä kasvaa tai pienenee etäisyyden neliössä.
Mikäs siinä sinua pännii? Niinhän se tekee. Luepa valokuvauskirjoja."
Jos valon määrä lisääntyisi etäisyyden kasvaessa, syntyisi matkalla fotoneja. Kerrotko esimerkin tällaisesta tapahtumasta.
Valon voimakkuu on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, on tyypillinen puolitotuus. Se olisi totta, jos valo syntyisi tyhjiössä, pimeässä avaruudessa ja ainoa valonlähde olisi pistemäinen. Äärettömän suuren tason säteilemä valo ei heikkene etäisyyden kasvaessa ja todellinen elämä on jossain näiden kahden välissä. Uimahallissa on useita valolähteitä ja ilmassa kosteutta, joka heikentää valovoimakkuutta (ajattele vaikka sumua).
"Valokuvaaminen on reaktioista kiinni , mikä tässä sitten sinua pännii? Kun kuuntelee ohjeita, joita valokuvauksen opettajat antavat, oppii reagoimaan.
Eli mikä ongelma?"
En ymmärrä miten juttusi rännistä laskevasta mäenlaskijasta auttaa kuvaamaan uimahallissa. Ensimmäisen nopeus on yli 20 m/s jälkimäisen metrin sekunnissa.
Jos kuvaamisen oppiminen ei edellyttäisi harjoittelua, miksi ihmiseessä valokuvaamista opetellaan kouluissa eikä aamulenkillä mp3-soittimella?
Kahvinkeittimeen veden kaataminen synnyttää äänen, jonka korkeus riippuu astiasta ja siinä olevasta veden määrästä. Jos keität joka aamu samanverran kahvia, opit alitajunnassa kuulemaan koska vettä on tarpeeksi. Tätä et voi oppia muuta kuin tekemällä satoja kertoja ellet ole poikkeuksellisen lahjakas. Kuvaamisessa on sama juttu. Jos tarvitset välttämättä tietynlaisen kuvan, videoiminen on varmempi tapa kuin valokuvaaminen ellei sinulla ole paljoa aikaa harjoitella.
"Digillä harjoittelu on aina kalliimpaa kuin filmillä.
Filmikameran saa 20 eurolla R-kioskista ja jokaisen ruudun voi harkita ja piirtää etukäteen kuten koulutuksessa tehdäänkin."
Huutonetistä saat 20 eurolla digikameran ja siihen pienen kortin. Kun olet ottanut R-kioskin kameralla kuvat, sinulla on ne filmillä, mutta et näe niitä. Digillä näet kuvat näytöstä tai televisiosta ilman lisäkustannuksia. Oppiminen tehostuu, jos näet mitä olet kuvannut :-)
"Kertakäyttökameran jälkikin on parempaa kuin 200 euron digillä."
Digikamera -lehti "tutki" syksyllä digi vai filmi on parempi ja varmaan arvaat tuloksen. Useimmat tutkimukset on tehnyt filmimiehet, joten arvaamme tulokset. Vielä on olemassa äänilevyharrastajia, joiden mielestä sähköttömät (siis ilman mikrofonia tehdyt) levyt ovat parhaita. Levyjä tietenkin kuunnellaa bambuneuloilla.
Paremmuudesta ihmiset äänestävät kulutusvalinnoillaan ja digi on selvästi suositumpi. Minä alotin isän keskikoon kameralla 50-luvulla, mutta pidän eilen ostettua Oly E-3:sta paljon parempana. Isä oli luultavasti käyttänyt kameraansa kuukauden palkan, joten tuloihin verrattuna se oli paljon kalliimpi. Minä ihan rehellisesti iloitsen tekniikan edistymisesta ja hintojen laskusta.
Ei kai vain sinullakin ole digikameraa?
"Syvyysterävyyden yksi määräävä tekijä on himmennin, mikä siinä sinua nyppii vai väitätkö muuta, ja kennon koko on myös yksi tekijä. En nyt tajua miksi näistä ulvot..."
Puolitotuudet eivät auta ketään. Syvyysterävyyteen vaikuttaa myös etäisyys ja polttoväli.
Olli Rinne kirjoittaa "Yleisesti ottaen syväterävyys suurenee:
- kun polttoväli pienenee,
- kun tarkennusetäisyys kasvaa,
- ja kun aukko pienenee."
"Minä tiedän 100% mistä puhun valokuvauksessa, opettaja joka heittää läppää tietämättä mitään,..."
Miksi sitten vääristelet tai puhut puolitotuuksia?
"Jos ei osaa valokuvauksen yleistä kieltä kannattaa mennä esim kameraseuraan..."
:-) Kuulun kamerasueraan. Entä sinä?
"Minä nimittäin opetan siellä valokuvausta käytännön tasolla en termejä kuten Rinne tekee."
Jos oikeasti haluaa oppia kuvaamaan kannattaa mennä johonkin valokuvauskerhoon tai työväenopiston kurssille. En äkkiseltäni muista kuin yhden suositeltavan nettikurssin http://web.mac.com/lsippu/Photo_Gallery/Koulutusblogi_/Koulutusblogi_.html ja siinäkin keskitytään kuvan käsittelyy. Lauri Sippu on hyvä esimerkki siitä, kuinka tarpeeksi lahjakkaalle harrastuksesta voi tulla ammatti eikä päinvastoin.
Olen jo ylittänyt huimasti periaatteeni olla kirjoittamatta nimerkkipelkureiden kanssa.
Minä uskallan kirjoittaa omalla nimelläni, vaikka siitä seuraakin kaltaistesi narinaa.
Katson että on seistävä sanojensa takana.
Kirjoitan valokuvauspalstoilla satunnaisesti, koska haluan että välillä edes joku alkaa ajatella ja tajuaa mitä skeidaa suurin osa annetuista neuvoista on.
Nyt voit jatkaa rauhassa, minä siirryn valmistelemaan seuraavaa koulutusta. Seuraavan kerran kun väität minusta julkisuudessa erillaisia asioita,-- kysy ensin.
puusa
Minä käyttäydyn hyvin ja osaan fysiikkaakin erittäin hyvin. Mutta kun aloittelijaparoille annetaan vääriä neuvoja, saatan oikaista väärän tiedon jakajaa. Jos siitä tuli itku, mene kertomaan äidille.
jäisi Puusan kurssille menemättä jos opetustyyli on tuollainen...
sehän vois olla mielenkiintoista;)
Jos siitä kurssista selviää, niin selviää monesta muustakin;)
Elämyksiä!
älä nyt ihmees pistä iso 3200 tai 1600... vain siinä tapauksessa että valo ei oikeesti riitä. Koita ensin ISO 400 ja 800 ja jos ei vieläkää ole skarppi niin sitten 1600...
Uimahalleissa suhtaudutaan (syystä) kielteisesti kuvaamiseen, joten selitä asia uinninvalvojalle ja (koe)kuvaa muutama pojan sukellus lähtötelineeltä.
kokeillaan näillä. Onneksi on ns. kotihalli, lupa on hommattu ja saan siis kuvata altaan päädyssä. Muualle ei ole asiaa. Jalusta on vielä käytävä ostamassa - nykyinen ei näköjään jaksa kannatella kameraa kunnolla; onkin peräisin pokkariajoilta.
Saa vielä antaa aloittelijalle lisävinkkejä, jos mieleen tulee :=)
salamasta sen verran että järjestäjä on sen käytön kieltänyt. Toisekseen kyseessä ovat siis ihan pienet lasten (alle 10v.) uintikisat, eli ei mitkään olympialaiset. Ja minulle kyllä riittää kunhan saisin edes jokusen kuvan josta näkee mistä on kyse.
Kävin eilen harkoissa kokeilemassa, ja ainakin sieltä onnistuin saamaan ihan mukavia kuvia saamillani ohjeilla - eivät ehkä ole mitään taideteoksia, mutta riittävät muistoksi ja isovanhemmille näytettäviksi.
Eihän (harraste)valokuvauksen nyt pitäisi niin kauhean vakavaa touhua olla, että siitä pitäisi kauheasti kiistelemään ruveta...
Mitenonnistui kuvaaminen? Ei kai jää pojalle viimeiseksi kilpailuksi?
"Eihän (harraste)valokuvauksen nyt pitäisi niin kauhean vakavaa touhua olla, että siitä pitäisi kauheasti kiistelemään ruveta..."
Olen samaa mieltä kuvamisen tärkeydestä. Kuvasin kesällä melontakilpailut ja parhaaksi kuvaksi jäi kuva lähettäjästä :-) (kuvasin suoraan ylhäältäpäin kohti pyssynpiippua), mutta kisoista jäi mukava muisto - ja sehän on harrastustoiminnassa lopulta tärkein asia.
tuli otettu kohtuullinen määrä (n.80 kpl), muistakin seuran uimareista kuin omasta. Osasta tuli (omasta mielestäni :=) ) oikein hyviä, vaikka saihan tuosta satsista pari siivota suoraan roskikseenkin... Toisaalta, kun kyse oli aika pienistä uimareista, ei uintinopeus ollut ihan olympiauimareiden tasoa, eli tällainen rookiekin pysyi mukana kuvassa.
Oli oikein hauskat ja leppoiset lasten pikkujoulukisat, joissa oli muutakin ohjelmaa, jota oli hauska kuvata.
Ja poika tykkäsi kisaamisesta, joten ensi kuussa seuraaviin - kamera messissä!