Väite rintamaidon koostumukseta

tekstiä aiheeseen liittyen imetystukilistan sivuilta kopsattuna :

Äidinmaidon koostumuksessa on hiukan vauvan tarpeista johtuvaa vaihtelua. Koostumus vaihtelee jonkin verran ainakin lapsen iän, nälkäisyyden, vuorokaudenajan, syötön vaiheen ja vallitsevan tautiuhan mukaan (Kuusisto, 1989). Esim. sairaan lapsen saama maito on erilaista kuin terveen. Se sisältää enemmän vasta-aineita, koska hän tilaa sylkikontaktin kautta äidiltään maidon välityksellä vasta-aineita.

Äidin oma ravitsemustila ei vaikuta paljoakaan äidinmaidon koostumukseen. Hyvissä oloissa elävien äitien ja köyhemmissä oloissa kehitysmaissa elävien äitien maito on pääosin (proteiini-, rasva-, hiilihydraattipitoisuus, volyymi) samanlaista. Rasvan koostumus vaihtelee äidin syömien rasvojen mukaan (tyydyttyneitä-tyydyttämättömiä). Vitamiini- ja hivenainepitoisuuksissa voi esiintyä eroja sen mukaan, miten äiti saa ko. ravinteita itse. (La Leche League International, 1998; Akre, 1989)

Äidinmaidon rasvapitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan, vauvan imutekniikan ja nälkäisyyden, rintojen täysinäisyyden (siis kääntäen verrannollinen rinnoissa olevan maidon volyymiin) ja imetyksen tiheyden mukaan. Syötön alussa lapsi saa rinnasta vähärasvaisempaa etumaitoa. Takamaidon alkaessa herua äidinmaidon rasvapitoisuus kasvaa syötön edistyessä. Siksi on tärkeää, että vauva saisi imeä aina niin pitkään kuin haluaa, koska hän tietää itse, milloin on saanut tarpeeksi kaloreita. Tämän takia imetyksen kestoa ei koskaan tulisi määrätä kellosta mittaamalla. Äidinmaidon rasvapitoisuus on alempi jos imetysvälit ovat pitkät, mitä tiheämmin äiti imettää sitä suurempi on maidon rasvapitoisuus. (Dettwyler & Macadam, 1995)