Seiskalla must tuli tosi ujo ja poikia kohtaan se tapahtu peruskoulun 2.luokalla.
Nyt oon alkanu jo selvitä kuitenkin, seurustelun alettua aivan ihanan kundin kans ja koulussakin olen omalla tavalla rohkea. Mitä nyt vielä väärin vastaaminen hävettää ja se näkyy pienoisena punastumisena :D Mut ei voi mitää, hävettää ni niin käy :)
Tuon koulun kans ei enää nii haittaa, mut tos seurustelus se pitäs repii iha kokonaan irti.
Kultani on myös vähän ujo eikä se mua haittaa, mut oma ujous kyllä. Tartun kyllä kädestä, suutelen ja imuttelen ja halailen, mut sit pitäs pystyy enempi.
Ollaan yhdes oltu jo vähä yli vuosi ja nyt tässä lähiaikoina vasta uskalsin ekan kerran sen syliin, eikö ole hölmöö :D
Jotenki kyl tottunu elää sen ujouden kans, mut silti haluis siit eroon et jos esim tuntuu et haluis taas syliin ni sitä vaa menis siihen kun että ajattelis että en mä voi; ei uskalla.
No ehkä nyt ku jo ollu siin ni pystyy helpommin.
Mut oisko jotai neuvoo mil repii ujous irti, esim sen suutelun kans vähä takunnu vaikka jo monesti nii tehny ni silti vaikka tuntus et vois ni sit sitä jänistää :/
Tätä ei vaa jaksa enää, ei jaksa olla ujo :(
Ei jaksa ujostella enää vaa mennä ihan täysillä ku on nii rakastunukin
Nyt oon alkanu jo selvitä kuitenkin, seurustelun alettua aivan ihanan kundin kans ja koulussakin olen omalla tavalla rohkea. Mitä nyt vielä väärin vastaaminen hävettää ja se näkyy pienoisena punastumisena :D Mut ei voi mitää, hävettää ni niin käy :)
Tuon koulun kans ei enää nii haittaa, mut tos seurustelus se pitäs repii iha kokonaan irti.
Kultani on myös vähän ujo eikä se mua haittaa, mut oma ujous kyllä. Tartun kyllä kädestä, suutelen ja imuttelen ja halailen, mut sit pitäs pystyy enempi.
Ollaan yhdes oltu jo vähä yli vuosi ja nyt tässä lähiaikoina vasta uskalsin ekan kerran sen syliin, eikö ole hölmöö :D
Jotenki kyl tottunu elää sen ujouden kans, mut silti haluis siit eroon et jos esim tuntuu et haluis taas syliin ni sitä vaa menis siihen kun että ajattelis että en mä voi; ei uskalla.
No ehkä nyt ku jo ollu siin ni pystyy helpommin.
Mut oisko jotai neuvoo mil repii ujous irti, esim sen suutelun kans vähä takunnu vaikka jo monesti nii tehny ni silti vaikka tuntus et vois ni sit sitä jänistää :/
Tätä ei vaa jaksa enää, ei jaksa olla ujo :(
Ei jaksa ujostella enää vaa mennä ihan täysillä ku on nii rakastunukin
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rohkeasti vaan teet mitä haluat, etkä jänistä.
Ei siin mitää muuta tarvii kuin yritystä. Lyhyesti: tunge jänistäminen pyllyyn ja uskalla.
Voisin luulla että johtuu myös ujoudesta, kun joskus poikaystäväni seurassa jos olen ajatellut jutella jostain asiasta, meen aivan sekaisin sanoissani tai en muista ottaa koko juttua edes käsiteltäväksi. Tai jos hän sanoo jotain ni saatan unohtaa kohta saman tien mitä hän sanoi.
En kyllä ole tyhmä, tähän taitaa vaikuttaa rakkaus. Mutta tuo sanoissa sekoilu jotain asiaa esittäessä tms omalla kohalla sais kyl hävetä.. ja jotenki vaan tuntuu että se ujous vaikuttaa tuohon :(
mä oon ollut aivan uskomattoman ujo ja se häiritsi mun arkipäivääkin häpesin punasteluani. olin silloin 14-16-vuotias. vähitellen aloin ajatella ujouttu toiselta kannalta ja aloin pitää sitä söpönä. mun mielestä vaikuttaa ihanalta kun oot noin ujo syliin menemisen kanssa. tiedän ettei se susta ole niin ihanaa mutta etenette sitten sopivan hitaasti ja sellanen rakentaa kestävää suhdetta. seuraavan vuoden päästä et varmasti enää ole lähellekään noin ujo poikaystäväsi kanssa. kyllä mä myös pakotin itseäni moniin asioihin joita en uskaltanut ujouteni takia tehdä. se oli kyllä kamalaa itserääkkiä mutta auttoi sekin aina vähän eteenpäin :D kyllä sunkin rohkeus kasvaa iän myötä mutta älä kaikesta ujoudesta kasva pois. ujous on ihan oikeesti söpöä sopivissa määrin.
Se miten ujo olin vielä vuosi sitten niin ihan naurattaa :D
Ja ens vuonna miten arka olin vielä nyt.
Se kurja vaan et ens vuoden lopul mies on karkaamassa armeijaan ni pitäs ny vauhdittaa tätä rohkaistumis prosessia :)
Ja tuo on totta ettei ny kokonaan sentään.
Mut sen verran varmasti sopiva että uskaltaa mennä iha vaikka siihe syliin ja suudellakin vaikka jos siltä tuntuu ettei tarttis alkaa ajatella et no onko ny hyvä hetki :)
Jos muut ujot haluu jakaa kokemuksiaan ni voitte pistää mailia tai mesen tänne :)
Mut kiitos ihan luotettavat sitten! :)
Piriä, auttaa joka vaivaan
Mulla käyny jotenki päinvastoin. Ennen en todellakaan ollut ujo, päinvastoin. Aina äänessä ja menossa mukana enkä hävennyt mitään ja pokkaa oli tehdä mitä vain. Sitten menin lukioon ja minusta tuli ujo. En kehtaa viitata luokassa, sanoa mitä ajattelen tai puhua vieraille, varsinkin poikien kanssa. Tuntuu että tämä vaan pahenee, pojille puhuessa punastun ja sönkkään kummia. Varsinkin kun muutimme ulkomaille ja joudun puhumaan englantia!