Onko käytännössä merkitystä, onko digijärkkärissä 6.1 vai 10.1 megapixeliä? Mielessä Nikon D 40 tai äksä-malli Nimim. Vakavissaan aloitteleva harrastaja
PIXELIT
MoSSe.....,
141294
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ero on lähes merkityksetön.
Kun katselen seinällä (30*40cm) kuvia en pysty sanomaan onko otettu 6 (D100, D200), 8 (1DMkII) vai 10 (1DMkIII) megapikselin kameroilla.
Niin, tuo D200 on tietysi 10 MPix, mutta kuten kirjoitn, eroa on käytännössä erittäin vaikea huomata.
koskee autoissakin. ei todellakaan ole väliä
onko 1.4 kone vai kaksilitrainen...
objektiivi on se mitä vertaat tuossa ei runko.
niin, olet tavallaan oikeassa.
Kummallakin autolla pääsee paikasta toiseen, ja ainoa ero on siinä jos joku näkee sinut matkalla.
Tai ei välttämättä edes siinä.
eli ero on aika pieni. Voit miettiä miksi 10Mpix MkIII maksaa liki neljä tuhatta euroa ja 12.8Mpix 5D maksaa 1800 (noin). Eikös tämä kerro jotain uutta sinullekkin?
Kun vielä muistetaan että D40:ssä on isompi kenno kuin x-mallissa niin päästään vähintäänkin tyydyttävään tulokseen. Ota vaan se halvempi ja isokennoisempi D40. Hommaat hyvälaatuista optiikkaa ja aikanaan päivität rungon johonkin selvästi kehittyneempään malliin.
Saman kokiset kennot noissa on, pikselikoko on eri.
Tossa päivitin pari kuukautta D50:n D80:iin, tuon Rajalan 699e tarjouksen imussa.
Havaintoja 6mpix->10mpix
- Kohina lisääntyi selvästi, eli D50:n ISO 800 on hitusen puhtaampi kuin Nikon D80 ISO 400, eli Raw-tiedostoista kattelin rakeisuuden määrää.
- Optiikka on pullonkaulana selvästi enemmän. Nikkor 18-70 F3,5-4,5 oli terävän oloinen D50:ssä, mutta taas D80:ssä saa himmennellä F8 paikkeille, ennen kuin on selvästi terävä. Jopa 50 millisen kanssa saa ihmetellä, kun ei ookkaan niin terävä F2,8 aukolla. Noh, tämä menee hifistelyn puolelle, mutta 10 mpix kyllä riittää hyvin, kun tarkkaakin optiikkaa saa himmennellä kunnolla :D
- Rajaamattomassa A4-suurennoksessa saat kyllä käyttää suurennuslasia, erottaakseni se 10 megasesta. Itse käytin kuusmegasessa painopuolen suurennusohjelmaa, eli tein 24 mpix tiedoston ja vedostin 50*34 sentin kokoon. Hiivatin tarkka, oon monesti ihmetellyt, että miten hyvä siitä tulikaan.
-D40 ja D40x ovat ns. invamalleja, eli niillä ei voi käyttää vanhempaa AF-optiikka automattitarkennuksen kera. Eli optiikoissa pitää olla sisäinen tarkennusmoottori, eli Sigmalla HSM ja Nikkorilla AF-S jne. Omalla kohdalla yhdessä toimisi automaattitarkennus, kolmessa muussa optiikassa ei, jos mulla ois dee nelikymppinen.
Eli osta vaikka suuresta Suomalaisesta Rajalasta D80-runko hintaan 699e, on todella edullinen ja vielä suomenkielisillä ohjeilla!
Pikselimäärä.
6 ja 10 MP:n lineaarinen ero on naurettava. Jos ero olisi 6-12 niin suhde olisi 1,4 tai neliöjuuri2.
Vasta 24 MP antaa kaksi kertaa suuremman kuvan samalla resoluutiolla.
No. Vähäpikselinen kennon antaa pienestä yksityiskohdasta vain yhden pikselin, mutta useampi pikselinen antaan 1,5 tai 2 pikseliä.
Jos kohde ei ole kovin kontrastikas niin suurempi pikselimäärä antaa useamman liukuvärin kohteesta ja kohde näyttää epäterävämmältä.
Epäterävyyteen on usein syynä myös liian kapea terävyysalue.
Olen joskus katsellut digipokkareiden kuvia suurentamalla niitä runsaasti. Vähäisellä pikselimäärällä varustettu kamera tekee mm. puun oksista litteitä tasoja. Niissä ei ole mitään pyöreyttä havaittavissa. Vasta suuremmat "pölkyt" alkaa näyttää myös varjosävyjä. Mitä enemmän pikseleitä, sitä pienemmissä kohteissa pinta näkyy.
Mutta pitää kuitenkin muistaa, että pikselimäärän ero pitää olle nelinkertainen, ennen kuin eros alkaa nähdä selvästi.
Menee varmaan pari vuotta, kunnes croppikennojärkkäreissä on se 20 mpix.
Herää kysymys, että kuvataanko silloin 50 millisellä kiinteällä aukolla 5,6-8 ja ISO 100 kohinan takia.
Tossa kattelin tuon Olympus E-510 arvostelun... ihan lupaava, mutta yksi ikävä hommeli siinä on:
Sensitivity Shadow range Highlight range Usable range
ISO 100 -4.6 EV 2.7 EV 7.3 EV
ISO 200 -4.3 EV 2.7 EV 7.0 EV
ISO 400 -4.4 EV 2.7 EV 7.1 EV
ISO 800 -4.0 EV 2.7 EV 6.7 EV
ISO 1600 -3.4 EV 2.7 EV 6.1 EV
Eli dynamiikka kärsii pikkukennojärkkärissä.
Canon 40D osasi taas yllättää:
Sensitivity Shadow range Highlight range Usable range
ISO 100 -5.7 EV 3.4 EV 9.1 EV
ISO 200 -5.7 EV 3.4 EV 9.1 EV
ISO 400 -5.5 EV 3.4 EV 8.9 EV
ISO 800 -5.5 EV 3.4 EV 8.9 EV
ISO 1600 -5.5 EV 3.4 EV 8.9 EV
ISO 3200 -4.0 EV 3.4 EV 7.4 EV
Eli ihmeenkaupalla on saatu liki aukon verran dynamiikkaa lisää etenkin tonne tummaan päähän. Olympus taas saa aukon verran turpiin dynamiikan suhteen, kun pieni kenno rupee ahdistamaan.
Tästä on suhteellisen helppo johtaa, että mitä tapahtuu kun vaikka Olympus änkee 20 mpix järkkäreihinsä. Olisko dynamiikka-alue jotain 5 EV:n luokkaa... ja ISO 400 kohisee oikein nätisti.
Kohinan pystyy vaimentamaan nykyohjelmilla ihmeen hyvin, mutta puhkipalanutta ei oikein millään keinoin saa takaisin.
Eli, kun kuvaan pokkarilla, niin mittaan valon aina pieleen M-modessa, eli kun toinen pää näyttää hyvältä, niin toinen pää ompi puhkipalanut. Eli aika veitsenterällä leikkimiseksi on toi pokkaraiden dynamiikka mennyt.
Ohjelmallisesti koitetaan luoda lisää dynamiikkaa, eli pokkari x valottaa ali vaikka aukon verran ja boostaa varjoisammat kohdat, jotta se näyttäisy dynaamisemmalta. Ja kohinanvaimennusjäljet näkyy jo monen pokkarin ISO 100:lla, joka on aika outoa.
Auttaa kaikkiin tauteihin. Niinhän sitä tehtiin filmilläkin.
Kunhan vain oppivat tekemään suurempia kennoja tarpeeksi halvalla.
Aikaa myöten pitää kenno tehdä myös koveraksi. Silloin saadaan vinjetointikin kuriin ja lisää puhtia reunoille.
14 bittinen RAW tuo Canonissa lisää sävyjä.
Ja kyllähän kennon kokokin vaikuttaa hyvinkin asiaan.
Toi vinjetointi mua ihmetyttää noissa täyskennosessa, kun valo vissii ei taitu samalla lailla kuin filmeille.
Canoniltahan tuleepi EOS Ds markku kolmonen kohtapuoliin. Vaikka siinä sitä pikseliä ompi, mutta pikselitiheys on vain 40D:n tasoa, vaikka megapimppeleitä onkin jo parisenkymmentä.
Mielenkiinnolla odotan adapterivillitystä, kun ruvetaan piirtoa hakemaan keskikoon objektiveista tai kilpailevien merkkien kinoformaatin putkista. Mitä ammattilaiset edellä, sitä harrastajat perässä...
Tässä vaan raapii päätä, että mihin harrastalija niitä pikselitä tarvii. Maisemakuvauksessa on paikoillaan, mutta henkilökuvauksessa jne. hyöty on kyseenalainen.
Ja objektiiveihin pitää pistää rahaa kunnolla, että rupee tulemaan kunnon piirtoa jo F4:stä lähtien. Kuitenkin kun tulostaa A5-koossa fotopalvelun kautta noita, niin eipä sitä huomaa, että millä putkella sen otettu ja montako megapikseliä.
Eli pistän syyksi tähän megapikseli&kohinavouhotukseen nykyiset monitorit, jotka näyttää ihan kaiken, toisin kuin entiset pehmeäpiirtoiset CRT:t. Paperille kun tulostaa, niin näyttää ihmeen hyvältä, vaikka ois ISO 800 ja vain se 6mpix.
Pikselien määrää enemmän vaikuttaa pikselien koko ja niiden tiheys kennolla. Jos kennolla on todella paljon pikseleitä ja ne ovat lähekkäin toisiaan, kuvan laatu huononee, vaikka pikselien määrä lisääntyykin.
Asiasta oli hyvä kirjoitus TIETOKONE-lehdessä toukokuussa 2007 (sivu 48, oikea palsta).
Täällä taas kirjoitetaan asiosta, joista luullaan tiedettävän, mutta ei kuitenkaan tiedetä. Kannatta toisinaan kysyä itseltään: "Luuletko, tiedätkö, vai luuletko tietäväsi?"
Ote kirjoituksesta: "Samsung julkisti maaliskuussa uuden CMOS-kuvakennon, jossa pikselin leveys on puristettu 1,4 mikrometriin. Jos tätä pikselikokoa käyttäen luotaisiin kamera, jossa on kymmenen miljoonaan pikseliä, niin aukolla 8 kuvattaessa käytännön erottelukyky olisi yhta hyvä kuin 3 - 4 megapikselin kamerassa.....
Pelkkä megapikselimäärä ei siis missään tapauksessa ole kameran laadun mittari, eikä kamerapuhelinta ja järjestelmäkameraa voida edes erottelukyvyn mielessä pitää tasavertaisina, vaikka niiden pikselimäärä olisikin sama."
Suuri pikselimäärä on pelkkää myyntipuhetta. Pikselin koko on se, joka määrää kuvan laadun ja mika hassuinta, niin pieni pikselikoko ei anna parasta tulosta. Pienet pikselit "sekoittavat" naapureitaan ja kuvasta ei tule tarkkaa.
Ote vielä: "Tilannetta kärjistää entisestään se, että pikselin pinta-alan pienentäminen lisää myös voimakkaasti kuvakohinaa sekä kaventaa kameran dynaamista aluetta."
Ja sitten vastaus:
Jos kennot ovat SAMAN KOKOISET mitoiltaan (mm x mm), niin paremman kuvan saa sillä kameralla, jossa on "vain" 6,1 megapikseliä. Jos toisessa on suurempi kenno, niin siinä voi olla pikselitä vastaavasti enemmän, jotta saavutettaisiin sama kuvalaatu. Pikselien koko ei saa pienetyä.