Yliopistoissa annetaan kaikkein korkeinta tutkimukseen perustuvaa opetusta Suomessa. Yliopistoissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja.
Ammattikorkeakouluissa annetaan ammattikorkeakoulutasoista opetusta, jonka tavoitteena on olla riittävän käytännönläheistä työelämän käytännön suoritusportaan tarpeisiin. Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Ammattikorkeakouluissa annetaan ammattikorkeakoulutasoista opetusta, jonka tavoitteena on olla riittävän käytännönläheistä työelämän käytännön suoritusportaan tarpeisiin. Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Opetan sekä yliopistossa (HY) että ammattikorkeakoulussa (Stadia) ja voin kertoa sinullekin että ammattikorkeakouluopetus ei ole "käytännönläheistä työelämän suoritusportaiden tarpeisiin" tähtäävää opetusta. Tuohan nyt on täyttä puppua!
Yliopistoissa tutkimuksen ja opetuksen painopiste on perinteisesti ollut tieteellisessä tutkimuksessa, mutta nykyään tehdään paljon tilaustutkimusta suoraan yrityksille ja työelämän tarpeisiin. Tämä näkyy myös joidenkin alojen opinnäytetöissä. Ammattikorkeakoululaki on huomattavasti uudempi, ja siinä lähialueiden yritysten kehitystarpeiden huomioiminen on jo lähtökohtaisestikin keskeisellä sijalla. Suurin osa amk-opinnäytetöistä on hankkeistettuja. Paljon on myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeita. Myös päällekkäisyyksiä on paljon, ja on hyvin todennäköistä että duaalimalli tulevaisuudessa yhdistyy.
Sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen keskinäisissä tasoissa on kuitenkin Suomessa erittäin suuria eroja. Varovaisesti arvioiden pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen tutkimusten taso päihittää mennen tullen maakuntien filiaaliyliopistojen tason.
Ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot sekä yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot ovat kaikki korkeakoulututkintoja.
...ammattikorkeakoulusta valmistuneet sitten työskentelevät nimenomaan siellä suoritusportaassa?
Tottahan toki AMK:n kasvatti voi yletä firman johtoon siinä, missä ennen pelkällä kansakoulupohjalla saattoi isona olla tehtaanjohtaja tai AY-pomo, mutta harvassapa ovat moiset lahjakkuudet, joita onnikin potkii.
Taidat olla niitä opettajia, joiden kannustuksen ja omien unelmien perusteella osa AMK-opiskelijoista luulee opiskelevansa opistotasoa korkeammalla. Älä usko sinäkään kaikkea, mitä Arene sanoo, vaikka puheet kuinka miellyttäisivät korvaa; AMK-kissat siellä nostelevat omia häntiään niin voimallisesti, että näkymät muiden silmiin ovat jo aika rumat.
Kerropa muuten, mistä olet tuon "varovaisen arvion" keksinyt. Kuulostaa nimittäin siltä, että pihlajanmarjat ovat hirmuisen happamia maakunnissakin kasvaessaan. ;)
Tämän olen kuullut ennenkin ja vielä luoennolla.
J.K. taas vauhdissa.
Ei nyt luoda illusioita. AMK tarjoaa käytännönläheistä korkeakoulutusta. Yliopisto tarjoaa korkeina opetusta ja tutkimusta. Yliostot ja yliopistoyksiköt ovat niitä korkeimpia tahoja, amk on lähinnä opistoaste. Sijainnilla ei ole merkitystä. Joten dosentti, perehdyhän lainsäädäntöön.
"Yliopisto tarjoaa korkeina opetusta ja tutkimusta."
Meillä opettajilla on kohta pikkujoulu alkamassa, lueskellaan huviksemme teidän juttuja ja kyllä tämä on niin hauskaa luettavaa, lapset :-)
... dosentti, perehdyhän lainsäädäntöön. Voi hyvä Joulupukki, ja Muori, hihii!
Ei ehkä näin feikkiin edes kannattais vastata, tuskinpa kukaan Dosentti edes oikeasti jollekkin Suomi24 palstalla kirjoittaisi.
"Varovaisesti arvioiden pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen tutkimusten taso päihittää mennen tullen maakuntien filiaaliyliopistojen tason. "
Ehkä olisi mukava ollut edes että olisit kirjoittanut alat millä kyseinen homma voisi jopa päteä, pikaisesti ei tule mieleen mitään AMK:ssa opetettavia aloja, joilla moinen olisi edes mahdollista kuin tekniikka tai talous. Ja ne Stadin fiksut on kyllä siellä TKK:lla eikä Evtekissä tai Stadiassa.
Itse kyllä sanoisin niitä tekniikan puolella näkemiäni AMK:n opiskelujen aikaisia hankeprojekteja lähinnä "puuhasteluprojekteiksi", koska ei opiskelijoilla ole oikeasti ja ymmärrettävästi opettajan ohjastamanakaan tietoa ja taitoa oikeasti tehdä mitään fiksuja projekteja teollisuuteen, korkeintaan jonnekkin pikkufirmaan ja selvästi rajattuun aiheeseen. Isommissa firmoissa kokenut henkilöstö vetää rutiinilla läpi kaikki tuoteprojektit ym..
Olen opiskelut liian pitkäksi venyttänyt teekkari ja suunnittelija, olen nähnyt töissä näitä "korkeatasoisia" tiedeprojekteja, lopputöitä ja muita harjoituksia.
Nyt ei ainakaan minulle aukea.
Tuo dosentti, vai mikä lie, on oikeilla jäljillä.
Ei ole järkevää pitää yllä tällaista duaalimallia vain sen takia, että jotkut juntit saavat kehuskella opiskelevansa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, kouluja ne ovat kummatkin joka tapauksessa. Kyllä jako tulee tapahtumaan niin, että tulevaisuudessa on kahdellaisia korkeakouluja, tutkimuspainotteisia ja perusopetus-/ammatillispainotteisia.
Karkea arvioni on, että tutkimuspainotteisia ovat;
-HY
-InnovaatioYO (TKK,HSE,Taik)
-LiittoYO (Kuopio-Joensuu)
-Turun konsortio(Tukk,UT)
Perusopetus-/ammatillispainotteisia;
-Loput yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja niiden yhteenliittymät (fuusiot).
Hyvä määrä Suomen kokoiseen olisi n. 15-20 yliopistoa/korkeakoulua kaikkiaan!
http://www.kerrolisaa.com/image.php?image_id=1012