Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Herättäisitkö

    Avaan sydämeni kuulemaan
    silmäni näkemään
    Vaikka on sumuista
    on paljon ääniä
    rauhallisia värejä

    Raivosin rikkinäiselle koneelleni
    sillä en saanut silloin
    sinua ulos, lukenut sanojasi
    bittiavaruudesta
    Enkä huomannut, että kadotin
    värit, äänet, elin harmaassa
    ja hiljaisuudessa

    Mutta nyt kun on todella harmaata
    minä näen ja kuulen jälleen
    Korjasin koneeni hiljaa hyristen
    lukeakseni sanoja
    Joskus myös sinua

    Ja laulu joka sydämessäni soi
    ei soi vain tänään
    Vaikka kaikki on valmiina
    jotain odotan

    Päiväuniini hitaasti vajoan
    ja tuumin, nukkuisinko sata vuotta...
    4160
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Jos nyt et kuiteskaan
    sata vuotta nukkuis
    elämä on välillä sumuista
    välillä paistaa aurinko

    Itse upposin aikanaan
    työhön ja elämä jäi
    elämättä
    nyt nautin ja kuulen
    on ympärilläni väriä ja elämää

    Tänään on harmaata
    olen valmiina
    jotain odotan....

    Äänestä

    • Niin ei,
      en nukkuisi sataa vuotta
      enhän ole Ruusunen
      Silti ajattelin
      jos nukkuisinkin,
      herättäisikö minut prinssi?
      Olisiko se hän,
      juuri se oikea,
      vai joku muu, ohikulkija?

      Niin ei,
      en jatkanut tarinaani loppuun... ;-)

      Äänestä

    haluamme jatkossakin lukea näitä koskettavia ru-
    nojasi.

    Tämäkin runosi on melkein kuin lukisin omia aja-
    tuksiani, upeasti koottu.

    Äänestä

    • sinulle sanoistasi! =)

      Kuten Kaarulle tuossa vastasinkin
      pohdin vain, jos nukkuisin
      herättäisikö minut prinssi? ;-)

      Yritän kirjoitella ajoittain
      nyt kun koneeni taas toimimaan sain.

      Vaikka vain omaksi huvikseni. =)

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    pörröinen kirjoitti:

    Avaan sydämeni kuulemaan
    silmäni näkemään
    Vaikka on sumuista
    on paljon ääniä
    rauhallisia värejä

    Raivosin rikkinäiselle koneelleni
    sillä en saanut silloin
    sinua ulos, lukenut sanojasi
    bittiavaruudesta
    Enkä huomannut, että kadotin
    värit, äänet, elin harmaassa
    ja hiljaisuudessa

    Mutta nyt kun on todella harmaata
    minä näen ja kuulen jälleen
    Korjasin koneeni hiljaa hyristen
    lukeakseni sanoja
    Joskus myös sinua

    Ja laulu joka sydämessäni soi
    ei soi vain tänään
    Vaikka kaikki on valmiina
    jotain odotan

    Päiväuniini hitaasti vajoan
    ja tuumin, nukkuisinko sata vuotta...

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu