Miksi ette tapaa lapsianne vaikka lapset ja ex-vaimonne niin haluaisivat? Mikä on elämässä tärkeää teille?
kertokaa isät
syy siihen
101446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
miksi me erottiinkaan aikanaan? Miksi uusi vaimoni on niin kamala mielestäsi? Miksi lapsemme asuvat luonasi vaikka ottaisin heidät enemmän kuin mielelläni luokseni?
Älä viitti tehdä kiusaa ja sitten ruikuttaa taas. Tapaisin enemmän lapsiani jos et itse olisi aina ensimmäisenä ovella. En tahdo tapella kanssasi enkä edes nähdä sinua. Etsi itsellesi oma elämä äläkä piiloudu lapsiemme taakse. Itse olet iso harmi minulle.
Sinun uskottomuuteesi kaatui avioliittomme. Uusi vaimosi inhoaa minua syystä että kärsii huonoa omaatuntoa siitä että petti minut, parhaan ystävänsä. Lapsemme asuvat luonani koska sinä et ole edes tapaamissopimusta suostunut tekemään. Vuoden aikana olet kaksi yötä heitä pitänyt, uusikoltasi salaa.
Onko se kiusantekoa, että kysyn mihin isänpäivälahjat voimme toimittaa, kun et lapsiasi halua isänpäivänä nähdä. Onko se kiusaa, jos ilmoitan tekstiviestillä lapsemme olevan sairas. Se jos olen ovella, niin se on minun oveni, ei sinun, kun sieltä lähdit. En halua tapella kanssasi, enkä nähdäkään sinua, haluaisin vain että tapaat lapsiasi. Minulla on oma elämäni ollut jo vuoden, usko huviksesi. En piiloudu lapsiemme seläntaakse, tuen ja rakastan heitä elämäni loppuun saakka. Aiotko sinä tehdä sitä samaa? Harmi jos et.
Aika venkee provo!;)
Kun et muuta osaa sanoa, kunhan lässytät.
että ex-vaimo on nainen. Oliskohan`? Olisitkohan sä tyhmä?
lapsilla maksatetaan aikuisten pahansisuisuus, kauna ja katkeruus.
Muistelkaa vähän sitä, kun olitte itse lapsia, ja miettikää, miten teihin olisi vaikuttanut, jos vanhempanne olisivat käyttäytyneet niin kuin te itse nyt käyttäydytte.
Hapannutatte monen ihmisen elämän kitkeryydellänne.
jos et haluu nähdä ex.vaimoosi...miksi et järkkää niin et haet lapsesi jostain muualta ja palautat myös muualle.. ihan järjestely kysymys, jos niin haluut.
Se ettet pidä heihin yhteyttä , kostautuu sinulle ajan myötä. kun lapset kasvaa, eivät haluu enään pitää suhun yhteyttä, silloin on jo myöhaistä sun miettii mitä teit väärin.
Jos rakastat lapsiasi, älä heitä syytä ex. vaimosi vioista, silloin he eivät ainaskaan tule luoksesi,
eivät lapset haluu kuulla että heidän vanhempiaan haukutaan vaikka syytä ois.
MENE HYVÄ MISE JA HAE LAPSESI LUOKSESI, VIELÄ JOS HE TULEE.. EI MENE KAUAA KUN EIVÄT ENÄÄN TULE!!
LOPPU ELÄMÄN KADUT JOS NYT ET PAIKKAA VÄLEJÄSI LAPSIISI!! NNIN MONI ON TEHNYT NIIN, ÄLÄ SINÄ!!
Aika kultaa muistot, sanotaan. Sinä se vaan et muista, ettei minulle tarvitse asioita selitellä tai yrittää "oikaista". Minähän tiedän sen totuuden ihan niinkuin sinäkin. Elimmehän yhdessä sen helvetin?!
En se minä ollut joka petti vaan sinä yöpymällä useaan kertaan työkaverisi sängyssä. Minä hölmö odotin kotona kolmen lapsen ja risojen "Reino-tossujeni" kanssa ja sinä selittelit, ettei tämmöine toistu. Sitä on ihminen ihan pelle kun uskoo ja luottaa. Sitten en enää jaksanut vaan pakkasin kassini ja lähdin.
Löysin vaimoni (mehän ei oltu naimisissakaan) ja onneni yllättävän nopeasti. Lapsiamme pidän luonani paljon ja enenmmän ainakin kuin sinä itse. Sinullahan on itselläsi niin paljon menoja, että lapset suorastaan asuvat kavereillaan yökylässä!
Ovesi saat varmasti pitää. En ole siitä sen kiinnostuneempi kuin sinustakaan. Jos kiintymykseni ovea kohtaan olisi kohtuuttoman suurta olisin ruuvannut sen mukaani lähtiessäni... Toisinaan joudun soittamaan ovikelloa kun haen lapsiamme, mutta se lienee ihan normaalia eronneelta mieheltä? Valitettavasti sinä säntäät kuitenkin ovelle aina ensimmäisenä vaikka itse toivon ja odotan näkeväni lapset. Lasten takiahan minä siellä enää piipahdan ovella. Ilman noita lapsia minua ei olisi näkynyt sielläpäin useaan viime vuoteen.
Isänpäivä on vietetty minun kanssani ja pari äitienpäivääkin, muistaakseni. Sinulla oli silloin treffit...
Älä siis selitä minulle. Vaimoni viettää paljon aikaa meidän lastemme kanssa eikä heitä siis tarvitse piilotella.
Rakastan lapsiani.
tai eivät halua. Syy siihen löytyy heidän uusista naisista jotka pelkäävät että menettää saalistetun miehen.
Miehelle tärkeetä on entinen perhe jota he kaipaavat sisimmässään, muttei uskalla sitä ääneen sanoa.
Näin meidän entinen mies ja isä tekee.
Kaipaa meitä valtavasti, mutta kun tietää ettemme halua häntä enää osaksi meidän perhettä, niin ei uskalla sanoa sitä ääneen, muuten jäisi yksin, ilman uutta eukkoa ja meitä entistä perhettään.
Jos mies teki huonon valinnan elämälleen, niin miksi me säälistä hänet takasin otettaisiin?
Luulen että isät vaikenevat, koska ovat huomanneet, että heidän suunsa "tukitaan" vastalauseiden (?) ryöpyllä.
Onhan täällä jo pari isää kertonut omia ajatuksiaan/kokemuksiaan, jotka on heti (exien?) toimesta teilattu ja kevyiksi tuomittu...
Asioilla on aina kaksi puolta, eikä toisen kokemuksia ja tunteita voi arvata eikä tuomita. Ehkä ne isät koki/kokevat asiat juuri kuten kirjoittivat? Vastapuoli ei taas halua hyväksyä sitä, koska se asettaisi heidät myös peilin eteen. Ja ex-vaimoissahan ei koskaan koskaan ole korjattavaa, ainakaan ei saa ääneen sanoa... Se oli se ressukka mies joka oli uuden kavalan naisen vietävissä. Hoh hoijaa.