Olisko tästä apua rillipäälle? Kamera on Nikon D40 ja tähtääminen on v-mäistä, kerkesin tottua sihtaamaan lcd-näytön kautta superzoomeilla.
http://blog.danielsroka.com/photography/mea-17m-dk-17m.htm
Vai pitäisikö vaihtaa Olympus-leiriin?
http://blog.danielsroka.com/photography/mea-17m-dk-17m.htm
Vai pitäisikö vaihtaa Olympus-leiriin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saa urheiluetsimiä.
Se oli hyvä rillipäille ja sen voi vääntää useaan asentoon.
Rillit on minullakin, mutta pakohan ne on riisua kun etsimestä katsoo. Siltkin kompaktikameroiden LCD:ltä tihrustaminen tuntuu paljon hankalammalta, -suorastaan typerältä. Totuttele vain etsimeen, niin kuvakulmatkin paranee.
LCD näyttö on vähän huono juttu, jos meinaa kuvata kirkkaassa päivänvalossa. Järjestelmäkamerassa näet etsimen kautta sen, mikä tulee optiikan kautta.
Eikö D40:ssä ole diopterin säätöä? Sen pitäisi olla perusominaisuus kunnon järjestelmäkamerassa. Välttämätön silmälasien käyttäjille.
> Eikö D40:ssä ole diopterin säätöä? Sen pitäisi olla perusominaisuus kunnon järjestelmäkamerassa. Välttämätön silmälasien käyttäjille.
Diopterisäädöllä ei tee hevon ****ttuakaan, ellei satu olemaan sen verran lievästi liki/kaukonäköinen, että pärjää ilman lasejakin. Tällä säädöllä saa kyllä etsinkuvan ehkä suunnilleen teräväksi (jos säätövara riittää), mutta mitäpä iloa siitä on jos ei ilman laseja a) saa tolkkua kameran valikoista ja näppylöiden teksteistä tai b) näe eteensä (kulkureitin tihrustelu kameraa "kiikarina" käyttäen on kaikkea muuta kuin kätevää).
Halpisjärkkäreissä on aina ollut huonot etsimet ja halpisdigijärkkäreissä vieläkin huonommat.
Huonot etsimet on rakennettu niin, että silmä pitää saada lähes kiinni etsimeen, jotta koko etsinkuvan näkisi. Lisäbonuksena etsinkuva on myös kovin pieni. Tähän tosin kameravalmistajat ovat keksineet lääkkeeksi kusetuksen, jossa etsimien suurennus saadaan croppikerroinkikkailun avulla näyttämään 50-100 % suuremmalta kuin se todellisuudessa on.
Tässä listassa esitetyt lukuarvot on puhdistettu em. kusetuksesta:
http://danny.id.au/photography/equipment/dslr-viewfinder-sizes.html
Silmälasien käyttäjille oleellisin tieto on "eye point" eli etsimen katseluetäisyys. Käyttömukavuuden kannalta on oleellinen myös etsinkuvan koko, joka on ilmoitettu suhteessa kinofilmiruutuun. Filmijärkkäreissä pyörittiin 0,7x tuntumassa, halpisdigeillä 0,5:n.
Kunnon kamerassa on hyvä etsin, diopterin säätö ja hyvä muutenkin ergonomia (mm. riittävän iso ja selkeä nestekidenäyttö kameran asetuksille). Tällöin homma toimii, vaikka lasien käyttö on välttämätöntä. On sitäpaitsi harvinaisen typerää kiskoa välillä laseja pois, että voi säätää kameraa. Jos näin joutuu tekemään, on se osoitus huonosta kameran suunnittelusta.