Vanhan interrail-rinkkani ronkelon
löysin perältä vaatekomeron
putkirunkoisen, kolhon, vanhan kuin fan
sen esiin raivaten piilostaan
Sen tiedän mun mukana seuranneen
reikineen, tahroineen, kolhuineen
mitä laulua laulaa se voisikaan
jos se pääsisi siitä kertomaan!
Gdanskin satamaan, Wislan lempeyteen
jälkeen matkan aalloilla keinuneen
vatsa tyhjäksi yökätty kurni vain
meidän jatkaissa raiteita matkallain
Berliini, suuri ja savuinen
koti-ikävässä, kuumeessa, itkien
muistan asemalaiturilla palelleen
mun rinkka vain tyynynä uudelleen
tyttöystävän silloin jättäneen
mut Sopotin rannalle sateeseen
Ja ruuhkassa Pariisin metrojen
taskuja varkaat sen availlen
koitti jotakin löytää ei kuitenkaan
sukkia kummempaa saaneetkaan
ja Hampurin junaan sut kiireissäin
melkein unohdin jäljessäin
Niin paljon on rinkassa muistoja noita
pitkällä käyneen kohtaloita
kun kertoa kolhut osaisitkin
voisi niistä tehdä jo romaanin
Vanha interrail-rinkkani
ethän pahastu vaan
joudun varastonnurkkaan sut tunkemaan
sillä lisää tilaa tarvitsemme
uusille lastenvaunuillemme...
löysin perältä vaatekomeron
putkirunkoisen, kolhon, vanhan kuin fan
sen esiin raivaten piilostaan
Sen tiedän mun mukana seuranneen
reikineen, tahroineen, kolhuineen
mitä laulua laulaa se voisikaan
jos se pääsisi siitä kertomaan!
Gdanskin satamaan, Wislan lempeyteen
jälkeen matkan aalloilla keinuneen
vatsa tyhjäksi yökätty kurni vain
meidän jatkaissa raiteita matkallain
Berliini, suuri ja savuinen
koti-ikävässä, kuumeessa, itkien
muistan asemalaiturilla palelleen
mun rinkka vain tyynynä uudelleen
tyttöystävän silloin jättäneen
mut Sopotin rannalle sateeseen
Ja ruuhkassa Pariisin metrojen
taskuja varkaat sen availlen
koitti jotakin löytää ei kuitenkaan
sukkia kummempaa saaneetkaan
ja Hampurin junaan sut kiireissäin
melkein unohdin jäljessäin
Niin paljon on rinkassa muistoja noita
pitkällä käyneen kohtaloita
kun kertoa kolhut osaisitkin
voisi niistä tehdä jo romaanin
Vanha interrail-rinkkani
ethän pahastu vaan
joudun varastonnurkkaan sut tunkemaan
sillä lisää tilaa tarvitsemme
uusille lastenvaunuillemme...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muistan tämän runon :). Hempeällä päällä? Niinhän se on.. Elämässä on joskus luovuttava vanhasta, tehdäkseen tilaa uudelle..
Kun jostain syystä viimeinen runosi oli hävinnyt, niin vastaan tänne.
Ajatuksia tuo juhannusrunosi herätti seuraavanlaisesti.
-----
Ajattelin kosia
karkauspäivänä.
Näin se ehkä
onnistuukin.
Otan vakavan ilmeen
naamalleni. Madallan
ääntäni ja vakaalla
äänellä esitän
kysymyksen.
Tuletko miehekseni?
Joku intoutui haukkumaan padmea ja ilmoitin asiattomasta viestistä. En nyt tarkoittanut, että olisi runokin pitänyt poistaa, mutta niin siinä taisi nyt käydä.
Mutta tuohan oli uusinta, voi kai Aimo sen laittaa vaikka uudelleen - vai mitä Aimo, oletko kuulolla?
Nuo haukkumiset näyttävät valitettavasti olevan yleistä näillä palstoilla. Jaahas, Padme joutunut hampaisiin, vaikka kirjoittelee ihan asiallisesti.
sitä itsekin ihmettelin.
Pahus. Ensin pitää kysyä, kenenköhän nimipäivä on karkauspäivänä?
Se on nyt "Runot"-palstalla toisella nimellä...
Syyttä siinä Padmea haukuttiin...
Se on se päivä,
mitä miehet
pelkäävät.
Ei uskalleta
sälekaihdinta
raottaa. Ei
ovea aukaista.
Noloahan se olisi
kieltäytyä ja
tulisi se kalliiksi,
sillä kaikki me
tiedämme kankaiden
hinnat.
---
Ei taida olla kenenkään,
toivottavasti.